Rauhoitetut luontokohteet

Natura 2000-alueet

Natura 2000 – verkosto on yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto. Sen avulla Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700.  Asikkalan alueella Natura 2000 -verkostoon kuuluu 15 kohdetta. Natura 2000 -aluetta merkittävästi heikentävästä toimenpiteestä tulee ilmoittaa ELY-keskukselle. Laajempaa tietoa Natura-alueista löytyy ympäristöhallinnon sivuilta.

 

Asikkalan letot

Aurinkovuori

Evon alue

Kalkkistenkoski

Kutajärven alue

Mukkulammi

Pitkäkallion metsä

Päijänteen alue

Tupsuvuori

Urajärvi

Valtionkärki

Vanhakartanon idänverijuurialue

Vähäpää

Riihikallio-Pilkanmäki

Rominoja

 

Asikkalan muita luonnonsuojelualueita

Anianpellon markkinamännistö

Markkinamännistö Vääksyssä on vanha markkina- ja taistelupaikka, jolla on erittäin vanhaa mäntypuustoa. Kustaa III:n vuoden 1775 vierailun kunniaksi aluetta kutsutaan myös Kustaa III:n männiköksi.

Kinissaari

Saari on Asikkalan kunnan omistama luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on 21 hehtaaria. Kinissaaressa on Päijänteen saarille ominaisia suuria korkeusvaihteluita. Kinissaari kuuluu Rominojan Natura 2000 –alueeseen.

Pulkkilanharju

Pulkkilanharju on maisemallisesti, geologisesti ja luonnonarvoiltaan merkittävä harjualue. Kangas on yhdeksän kilometriä pitkä ja selänteet 100-500 metriä leveitä. Alueella on näkyvissä muinais-Päijänteen rantaterasseja ja -törmiä. Pulkkilanharjun korkeimmat harjanteet ovat noin 35 metriä Päijänteen tason yläpuolella. Alueen kasvillisuus on pääosin puolukkatyypin kangasta, jossa tyypilliset harjukasvit ovat edustettuina. Pulkkilanharjun yli kulkee merkittävä lintujen muuttoreitti. Alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Osa harjusta kuuluu myös Päijänteen kansallispuistoon ja Natura 2000 verkostoon.

Lehtiniemi

Vääksynjoen suistoalueeseen kuuluva Lehtiniemi on reheväkasvustoinen lehtipuuvaltainen rantametsä. Alueella kasvavat muun muassa koivu, tervaleppä ja tuomi. Lahopuuta on alueella jonkin verran. Lintulajisto on monipuolinen ja runsas, ja alueella on havaittu muun muassa vaarantuneeksi lajiksi luokiteltu pikkutikka.

Suojellut lintuvedet

Arvokkaita lintualueita ovat alueet, joilla tavataan uhanalaisia lintulajeja, tavataan säännöllisesti isoja arkoja lajeja tai muuttokaudella runsaasti vesilintuja tai kahlaajia. Arvokkaita lintualueita ovat myös huomattavat sulkasadonaikaiset kerääntymisalueet. Hyvät lintuvedet ovat tavallisimmin pieniä, reheviä vesialueita, joilla on monipuolinen kasvi- ja eläinmaailma. Vaatelias vesikasvillisuus viihtyy myös niin sanotuissa lähdejärvissä. Lintuvesiä on runsaimmin siellä, missä korkeuserot ovat vähäiset ja maaperä keskimääräistä ravinteikkaampaa.

Asikkalassa on useita hyviä lintujentarkkailupaikkoja. Esimerkiksi Vesijärvi on yksi Suomen parhaista lintujärvistä. Rantalinnustoa elää muun muassa Pirppulan ja Rantakulman rannoilla, Hillilänrannassa, Saitan rannassa ja Kailanpohjassa, joka on osa Kutajärven Natura 2000-aluetta. Vesijärven pohjoisosan muodostaa laaja Kajaanselkä, jonka keskellä sijaitsee kalliosaari Kajankallio. Toinen tärkeä lintuvesi on Vähäpään alue, joka on lähes umpeenkasvanut Pyhäjärven lahti. Alueella pesii monia harvinaisia lintulajeja ja Vähäpää kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.

Vääksyn taajamassa on monia hyviä paikkoja tarkkailla lintuja. Kanavan niemi on erittäin hyvä paikka tarkkailla lintujen muuttoa, samoin kuin Vääksyn kupeessa kohoava Aurinkovuori. Tallukanmäellä olevasta näkötornista näkee tähystää lintuja sekä Päijänteen että Vesijärven suunnassa. Vääksyn kanava sekä Vääksyn joki pysyvät pitkään sulana ja keräävät vesilintuja läheisyyteensä. Vääksyn kanavan ympäristö on puistoa, jossa puolestaan elää omanlaisensa linnusto. Myös Kalkkisten suunnassa on monia hyviä paikkoja tarkkailla lintuja. Esimerkiksi Kalkkistenkoskessa ja sen ympäristössä elää monipuolinen linnusto. Samoin Kalkkisten läheisyydessä olevia hyviä lintupaikkoja ovat Särkijärvi ja Riihilahden ympäristö.

Pulkkilanharju halkoo Päijännettä ja on erinomainen paikka seurata vaelluslintuja. Lisäksi harjun rannoilla on sulapaikkoja, joilla voi tarkkailla lintuja keväällä ja alkutalvesta. Kopsuon suunnalla on hyvin säilyneitä lehtometsiä, joissa on tavattu joitakin harvinaisia lajeja ja alueella elää runsaasti pöllöjä. Urajärven alueella on laajoja koivikkoisia lehtoja, joissa elää vaateliaitakin lintulajeja. Urajärven eteläpuolella sijaitseva Isosuo on oiva paikka lintujen tarkkailuun. Salonsaaren kautta kulkee puolestaan petolintujen Päijänteen itäpuolinen muuttoreitti keväisin ja syksyisin. Myös Mustjärven Patalahti, Matjärvi sekä Rutalahti, erityisesti Matalanpohja, ovat hyviä lintujen tarkkailupaikkoja.

Laajoja peltoalueita, joilla elää monipuolinen peltolinnusto, ja joille kerääntyy muuttoaikaan suuria lintuparvia, ovat Hillilän ja Kurhilan sekä Kirkonkylän pellot. Hillilän pelloilla tavataan kevätmuuttoaikoina muun muassa kurmitsoja, hanhia ja joutsenia. Kirkonkylän peltojen ympäristössä on mahdollista havaita monia muuttomatkalla olevia pikkulintuja, kuten kirvisiä, kiuruja ja peippoja.