Kasvillisuus ja eläimistö

Uhanalaiset ja harvinaiset kasvit

Asikkala on kasvistoltaan runsasta ja monipuolista aluetta. Kunta tunnetaan myös kasviharvinaisuuksista. muun muassa alppivuokkoa Anemone trifolia on löydetty Pohjoismaista lähinnä vain Asikkalasta. Alppivuokosta esiintyy myös harvinaista vaaleanpunaista värimuotoa. Alppivuokon kasvupaikkoja ovat esimerkiksi Aurinkovuori, Syrjänsupat ja Salonsaari.

Asikkalassa kasvaa useita harvinaisia kasvilajeja, joista monet ovat valtakunnallisesti uhanalaisia. Uhanalaisuusluokitukset ovat teoksen Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 mukaiset. Asikkalassa kasvavat lajit ovat Marko Vauhkosen tekemän Päijät-Hämeen uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit –teoksen mukaiset.

Erittäin uhanalaiset

Asikkalassa kasvavia erittäin uhanalaisia kasveja ovat Idänverijuuri (Agrimonia pilosa), Idänkurho (Carlinabiebersteinii), Ketokatkero, (Gentianellacampestris), Notkeanäkinruoho (Najasflexilis), Hentonäkinruoho (Najastenuissima), Peltorusojuuri (Lithospermumarvense), Metsälitukka (Cardamineflexuosa). Metsälitukkaa ei ole löytynyt tunnetuilta kasvupaikoilta enää viimeisimmillä kartoituskerroilla. Lisäksi Asikkalassa on kasvanut erittäin uhanalaiset Ahosilmäruoho (Euphrasiarostkoviana subsp. fennica) ja Isovesirikko (Elatinealsinastrum), jotka on kuitenkin katsottu hävinneiksi Asikkalasta.

Vaarantuneet

Asikkalassa kasvavia uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneita kasvilajeja ovat Kangasvuokko (Pulsatillavernalis), Hirvenkello (Campanulacervicaria), Keltamatara (Galiumverum), Ahokirkiruoho (Gymnadeniaconopsea var. conopsea), Alppivuokko (Anemonetrifolia) ja Etelänhoikkaängelmä (Thalictrumsimplex). Asikkalassa on aikaisemmin kasvanut myös Röyhysara (Carexappropinquata), mutta se on todennäköisesti hävinnyt Asikkalasta.

Silmälläpidettävät kasvilajit

Asikkalassa kasvavia uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäviä putkilokasvilajeja ovat Ahonoidanlukko Botrychiummultifidum), Vankkasara (Carexriparia), Hajuheinä (Cinnalatifolia), Ketoneilikka (Dianthusdeltoides), Tuoksumatara (Galiumodoratum), Otalehtivita (Potamogetonfriesii), Kelta-apila (Trifoliumaureum), Musta-apila (Trifoliumspadiceum) ja Koirankieli (Gynoglossumofficinale).

Muita harvinaisia kasvilajeja

Muita harvinaisia Asikkalassa kasvavia kasvilajeja ovat muun muassa Hakarasara (Carex cpicata), Hentokiurunkannus (Corydalis intermedia), Jänönsalaatti (Mycelis muralis), Kyläkurjenpolvi (Geranium pratense), Maarianverijuuri (Argrimonia pilosa), Mustalinnunherne (Lathyrus niger), Myyränporras (Diplazium sibiricum), Valkolehdokki (Platanthera bifolia) jaVillanukula (Leonurus cardiaca subsp. villosus).

Uhanalaiset sammalet ja jäkälät

Asikkalassa kasvaa kolme valtakunnallisesti uhanalaista jäkälälajia on kolme. Erittäin uhanalaisiksi on luokiteltu reikäkarve (Menegazziaterebrata) ja röyhelökarve (Cetreliaolivetorum) ja vaarantuneeksi sinikesijäkälä (Leptogiumcyanescens). Lisäksi Asikkalassa kasvaa ainakin viisi alueellisesti uhanalaista sammallajia: haprakarvesammal (Frullania fragilifolia), isokarvesammal (Frullania tamarisci) lehtohavusammal (Thuidium tamariscinum) limisiimasammal (Myurella julacea) poimusammal (Rhytidium rugosum) ja poimulehväsammal (Plagiomnium undulatum).

Uhanalaiset ja harvinaiset eläimet

Nisäkkäät

Asikkalassa on tavattu ainakin viisi uhanalaista tai silmälläpidettävää nisäkäslajia. Nämä lajit ovat erittäin uhanalainen susi (Canis lupus), vaarantuneet liito-orava (Pteromys volans), ilves (Felis lynx) ja karhu (Ursus arctos) sekä silmälläpidettäväksi luokiteltu saukko (Lutra lutra).

Linnut

Asikkala on pesimälinnustoltaan monipuolista aluetta. Myös muuttavia lintuja tavataan hyvin, sillä kunnan yli kulkee arktisten lintujen muuttoreittejä. Asikkalan alueella on havaittu vuoden 2000 loppuun mennessä yhteensä 255 lintulajia. Uhanalaisia ja harvinaisia lajeja alueella pesii yli 30. Muun muassa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi määritelty valkoselkätikka (Dentrocoposleucotos) elää Asikkalassa.

Valkoselkätikka on maamme uhanalaisimpia lintuja. Kun 1950-luvulla valkoselkätikkoja arvioitiin pesivän Suomessa 1000 paria, vuonna 2011 arvioitu on kanta nyt vain noin 150 paria. Valkoselkätikka suosii vanhoja lehtipuuvaltaisia metsiä, joita on viime vuosikymmeninä hakattu rajusti. Laji käyttää ravintonaan pääasiassa lahoavassa puussa eläviä hyönteisiä ja niiden toukkia. Valkoselkätikka on Päijät-Hämeen maakuntalintu. Valkoselkätikan elinympäristöiksi on Asikkalassa perustettu suojelualueita.

Asikkalassa tavattuja, ja ainakin jossain vaiheessa kunnan alueella pesineitä, vaarantuneiksi luokiteltuja lintulajeja ovat muun muassa pikkutikka (Dentrocopos minor) käenpiika (Jynxtorquilla) tiltaltti (Phylloscopuscollybita) peltosirkku (Emberiza hortulana) selkälokki (Larusfuscus) naurulokki (Larus ridibundus) rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) ja liejukana (Gallinula chloropus). Lisäksi Asikkalassa pesii monia uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäväksi määriteltyjä lintuja, kuten kaulushaikara (Botaurus stellaris) ja sääksi (Pandionhaliaetus).

Hyönteiset

Asikkalan Aurinkovuorella esiintyy muurahaissinisiipi (Maculineaarion), joka on äärimmäisen uhanalainen perhoslaji. Viime vuosilta lajista ei ole havaintoja. Muurahaissinisiipi lentelee kesä-heinäkuussa aurinkoisilla rinteillä ja etenkin harjuilla. Toukka syö ensiksi ajuruohoa, mutta elää myöhemmin Myrmica sabuleti-muurahaisen pesässä talvehtien ja syöden muurahaisen toukkia. Lajin uhanalaisuuteen ovat vaikuttaneet laidunnuksen väheneminen ja loppuminen, metsäniittyjen umpeenkasvu ja metsien hakkuut. Viimeisin havainto muurahaissinisiivestä Aurinkovuorella on vuodelta 1997. Alueella on tavattu myös pikkusinisiipi Cupido minimus, joka luokitellaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Asikkalassa esiintyy lisäksi vaarantuneeksi lajiksi luokiteltu lehmuspikkumittari (Eupitheciaagenaria). Lajista on tehty havaintoja vuonna 1997. Muita tavattuja lajeja ovat mm. aurinkoyökkönen (Panemeriatenebrata), joka on silmälläpidettävä perhoslaji. Sen elinympäristöä ovat kosteat lehdot ja niityt. Liekosepikkä (Xylophilussorticalis) on ikimetsissä elävä äärimmäisen uhanalainen kovakuoriainen, josta on tehty havaintoja Asikkalassa vielä vuonna 1982.

Kalat ja kalastus

Asikkala sijaitsee suurien järvien äärellä, joiden kalalajisto on monipuolinen, muun muassa Päijänteellä elää runsaat 30 eri kalalajia. Vesijärvi on särkikalavaltainen järvi, josta on Vesijärvi-projektiin liittyen hoitokalastettu suuria määriä särkikalaa. Tilalle on istutettu petokaloja, minkä vuoksi Vesijärven arvo virkistyskalastusalueena on lisääntynyt. Vesijärveen on istutettu muun muassa ankeriaita ja kuhia. Taimenen kutualueista Kalkkistenkoski on koko Päijät-Hämeen alueen parhaita paikkoja.

Kalastus on merkittävä urheilu- ja virkistysmuoto. Ammattikalastajia on Asikkalan vesillä pari, ja lisäksi on runsaasti aktiivisia kotitarvekekalastajia. Ammattikalastajien tärkein saaliskala on muikku, virkistyskalastajien haluttua saalista ovat järvitaimen ja -lohi.