Jätevedet

Jätevesien käsittely on tärkeä osa ympäristöstä huolehtimista. Asianmukainen jätevesien käsittely luo edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle asumiselle. Ensisijaisesti talousjätevedet tulee johtaa yleiseen viemäriverkostoon mikäli sellainen mahdollisuus asuinpaikassa on.

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn sääntely muuttui eräin osin. Ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) ja sen perusteella annettu uusi hajajätevesiasetus (157/2017) tuli voimaan 3.4.2017. Sääntelyä on kohtuullistettu hallitusohjelman mukaisesti. Muutokset koskevat ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvia käyttökuntoisia jätevesijärjestelmiä, joiden sijainti määrää, milloin niiden on täytettävä jäteveden käsittelylle asetetut vaatimukset.

Hajajätevesien yleisneuvontahanke

 

Sijainnin merkitys

Enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä olevalla alueella tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella on jätevesien käsittelyjärjestelmän täytettävä perustason puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä. Etäisyys määritetään rakennuksen seinään ja huomioon otetaan rakennukset, joissa muodostuu talousjätevesiä.

Vesien rehevöityminen on vakava ongelma koko Suomessa. Asikkalassa pohjavesialueilla ja ranta-alueilla (100 m vesistöstä) jätevesien käsittelyn pitää puhdistaa orgaanisesta aineesta vähintään 90 %, fosforista vähintään 85 % ja typestä vähintään 40 %. Muilla alueilla riittää orgaaniselle ainekselle vähintään 80 %, fosforista vähintään 70 % ja typelle vähintään 30 % puhdistustaso. Käytännössä tämä tarkoittaa että mustia jätevesiä eli vessavesiä ei saa imeyttää ranta-alueilla eikä pohjavesialueilla vaan mustat jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön.

Muilla alueilla sijaitsevien jätevesien käsittelyjärjestelmien on täytettävä perustason puhdistusvaatimus vasta muun remontin yhteydessä. Tällaisia remontteja ovat mm. vesikäymälän rakentaminen tai vesi- ja viemärilaitteistoa koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan, sekä rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö.

 

Jätevesisuunnitelma

Jätevesisuunnitelma on suositeltavaa teetättää ammattitaitoisella jätevesisuunnittelijalla. Asikkalan alueella toimii useita jätevesisuunnittelijoita. Ennen jätevesijärjestelmän saneerausta kunnan rakennusvalvontaan tulee toimittaa toimenpideilmoitus, jonka liitteeksi vaaditaan jätevesijärjestelmän selvityslomake sekä suunnitelma jätevesijärjestelmästä.

 

Jätevesijärjestelmien suojaetäisyydet Asikkalan kunnan ympäristönsuojelumääräyksien mukaan:

kohde:

Talousvesikaivo tai maalämpö: 50 m (kaikkien vesien käsittely) 20 m (harmaiden vesien käsittely)

Vesistö 25-30 m (kaikkien vesien käsittely) 20 m (harmaiden vesien käsittely)

oja 10 m (kaikkien vesien käsittely) 5 m (harmaiden vesien imeytys)

Asuinrakennus  5 m

Tontin raja 5 m

Pääsääntöisesti jätevesien imeytys-/purkupaikan tulee sijaita talousvedenottamon alapuolella. Suojaetäisyys imeytyspinnasta pohjaveden ylimpään pintaan tai kallioon tulee olla vähintään 1 m.

Hajajätevesiasetus ei koske kiinteistöjä, joilla on ainoastaan kantovesi. Näiden kiinteistöjen ei tarvitse hakea poikkeusta hajajätevesiasetuksen puhdistustasovaatimuksista. Kantovedeksi voidaan tulkita myös ns. kesävesi joka johdetaan järvestä saunalle putkea pitkin. Mikäli vesi johdetaan kaivosta ja rakennuksessa on lämminvesivaraaja ja suihku, ei veden käyttö ole enää vähäistä ja kyse ei enää ole kantovedestä vaikka vettä käytettäisiin vain kesällä. Kantovedellisissä rakennuksissa vedet eivät saa joutua suoraan vesistöön vaan ne tulisi johtaa esim. kivipesään tai saunapalloon ja etäisyyttä tulisi olla vesistöön vähintään 10 m.

Hyvin hoidettu kuivakäymälä on lähtökohtaisesti suositelluin ratkaisu loma-asunnon käymäläratkaisuksi. Kuivakäymälä on rakennettava ja hoidettava siten, ettei sen käytöstä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 5 m lähemmäs naapurikiinteistön rajaa eikä 20 m lähemmäs vesistöä. Kuivakäymälän astian on oltava aina vettä läpäisemättömällä alustalla. Käymälän koko ja rakenteet on mitoitettava siten, että jätteet eivät valu maaperään tai muualle ympäristöön. Kuivakäymälässä on käytettävä riittävästi seosainetta hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

 Lisätietoja erilaisista kuivakäymäläratkaisuista.

 

Jos jätevesijärjestelmän tehostaminen on kohtuutonta, kunta voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen puhdistustasovaatimusten noudattamisesta laissa mainittujen edellytysten täyttyessä. Poikkeus voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeushakemuksia otetaan vastaan kunnassa vasta kun asetuksen määräaika 31.10.2019 on umpeutunut.

 

Ikäpoikkeus
Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat ilman hakemusta kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Jätevedet on kuitenkin aina puhdistettava siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Ikäpoikkeus ei koske seuraavia tilanteita:

  • uudisrakennus
  • vapaa-ajan asuntoja
  • jos kiinteistön omistaa useampi asukas, joista yksi tai useampi on alle 68-vuotias
  • jos kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias, mutta kiinteistön omistaa joku muu

Jätevesien käsittelyä koskevaa lisätietoa

Jätevesiopas maarakentajille on valmistunut vuonna 2013 ja sisältää ajantasaista tietoa haja-asutusalueen jätevesijärjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta ja asentamisesta.

Lisätietoa jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.

Suunnitelman vaatimukset

Jätevesijarjestelmien suunnittelijoita Asikkalan alueella

Malli jätevesisuunnitelmasta

Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluväline, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on lain perustelujen mukaisesti tarkoitettu joustavaksi kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on selvittää vesihuollon kehittämistoimenpiteitä 10…15 vuoden tähtäyksellä.

Vesihuollon kehittämissuunnitelman viimeisin versio valmistui keväällä 2012.

Vesihuollon_kehittamissuunnitelma
Suunnitelmakartta
Liite1 (pohjavesialueet ja -vedenottamot)
Liite2 (lista erityiskohteista)
Liite3 (toimenpideohjelma)