Suomen kehyskuntaverkosto ottaa kantaa kasvupalvelu-uudistukseen (Tiedote 15.11.2017)

TIEDOTE
15.11.2017
Suomen kehyskuntaverkosto

 

Suurten kaupunkien kehyskuntaverkoston edustajat eri puolilta Suomea esittävät yhteisen kannanottonsa maakuntauudistuksen osana valmisteltavaan kasvupalvelu-uudistukseen. Kehyskuntaverkosto toteaa kannanotossaan, että niille kaupunkiseuduille, jotka haluavat järjestää kasvupalveluja omalla alueellaan, tulee antaa siihen mahdollisuus. Kaupunkiseutujen kunnille tuo mahdollisuus on kirjattava lakiin oikeudeksi. Kehyskuntien näkemyksen mukaan kaupunkiseutujen kunnat voisivat yhdessä vastata nykyisten tehtäviensä (pl. sote-palvelut) lisäksi kokonaan tai osaksi maakuntahallinnon tehtävistä innovaatio- ja korkeakoulupolitiikassa, elinvoimapolitiikassa (laajasti ottaen), kasvupalveluissa ja työllisyyden edistämisessä.

 

Kasvupalveluiden järjestäminen

Hallituksen esityksessä työllisyys ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirretään valtion TE-hallinnolta maakunnalle. Kehyskuntaverkoston mielestä maakunnan tulee voida sopia alueen kuntien kanssa tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä, työnjaosta ja resurssien kohdentamisesta kasvupalveluiden järjestämiseksi alueellaan.

Maakunnan tulee voida siirtää järjestämisvastuu yhdelle tai useammalle kunnalle/kaupungille, jolla on riittävät taloudelliset ja muut voimavarat näiden tehtävien hoitamiseksi. Maakunta voisi myös jakaa järjestämisvastuun kunnan tai kuntien kesken, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Nämä valtiolta maakunnalle siirtyvät tehtävät tulee rahoittaa rahoitusperiaatteen mukaisesti kokonaan valtion varoista.

 

Kasvupalvelujen tuottaminen

Verkostokuntien näkemyksen mukaan myös kuntien mahdollisuus tuottaa kasvupalveluja on mahdollistettava kasvupalvelulainsäädännössä. Kaupunkiseutujen kunnat ovat itsehallintonsa, veropohjansa ja yleisen toimivaltansa kautta motivoituneita kehittämistehtävään ja yhteistyö on ollut tuloksekasta.

– Koska tulevat maakunnat ovat erilaisia, on kasvupalvelu-uudistuksen oltava luonteeltaan mahdollistava. Siksi oikeus järjestää ja tuottaa kasvupalveluita kuntien niin halutessa on perusteltua sisällyttää uudistukseen, toteaa Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen.

Kunnilla on oltava mahdollisuus ottaa kokonaisvastuu vaikeasti työllistyvistä monialaiseen lähestymistapaan perustuen. Kehyskuntaverkoston näkemys on, että vaikeimmin työllistyville tarkoitettu palvelukokonaisuus, ns. TYP-toiminta, on voitava jättää kokonaan yhtiöittämisen ulkopuolelle.

– TYP-toiminnan tuottamisessa kaupunkiseutujen pienemmille kunnille luonteva yhteistoimintakumppani olisi maakunta tai kaupunkiseudun muu samantyyppinen kunta, kommentoi Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho. Tilanteessa, jossa kunnalla ei ole vaikutusmahdollisuutta kasvupalveluiden järjestämiseen tai sisältöön, ei kunnalla voi olla myöskään kustannusvastuuta niiden tuottamisessa, Ranta-aho jatkaa.

Kehyskuntaverkoston yhteinen näkemys on, että niille kaupunkiseuduille, jotka haluavat järjestää kasvupalveluja omalla alueellaan, tulee antaa siihen mahdollisuus. Kaupunkiseutujen kunnille tuo mahdollisuus on kirjattava lakiin oikeudeksi.

 

 Lisätiedot:

Kristiina Hämäläinen, kehyskuntaverkoston pj., Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtaja
puh. 050 340 3572, kristiina.hamalainen@hollola.fi
Oskari Auvinen, kunnanjohtaja, Kangasala
puh. 040 133 6311, oskari.auvinen@kangasala.fi

 

LIITE: kehyskuntaverkoston kannanotto kasvupalvelu-uudistukseen