Järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä tavanomaista alemmaksi

Vähäsateisen kesän myötä järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet Hämeessä
tavanomaista alemmaksi. Tilanne johtuu paitsi tämän kesän vähäisestä
sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta sekä siitä, että järvien pinnat
jäivät viime syksynä selvästi tavanomaista alemmaksi. Viime päivien sateet
eivät juurikaan näy vesistöissä maaperän kuivuuden vuoksi.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat
keskimääräistä alempana. Päijänteen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan
keskimääräisen tason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus
jatkaa laskuaan ja alenee syyskuun loppuun mennessä todennäköisimmin 10-20
cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu
pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen
pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä. Ennusteen mukaan muutokset
virtaamissa ovat lähiviikkoina hyvin vähäisiä.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä ja pysyvät
lähipäivinä pääosin lähellä nykyistä tasoa. Vanajaveden vedenkorkeus on
selvästi ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja laskee vielä
loppukesän aikana hieman. Hämeenlinnassa Vanajaveden vedenkorkeus on yli 20
cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Iso-Roineen vedenkorkeus on
noin 25 cm ajankohdan tavanomaisia tasoja alempana, mutta vedenkorkeuden
lasku on hidastumassa. Mallasveden ja myös Hauhon reitin järvien pintojen
liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu jo
vuoden ajan, ja rajoitusta jatketaan edelleen. Seuraavan kahden viikon
aikana vedenkorkeuksien ennustetaan pysyvään lähellä tämän hetken tasoja.

Hämeenlinnan Alajärven vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskitason
alapuolella, minkä johdosta myös Alajärven alapuolisilla Suojärvellä ja
Viralanjärvellä Janakkalassa on kärsitty matalista vedenkorkeuksista.
Alajärven pumppauksia tekopohjaveden tuottamiseksi on pienennetty heinäkuun
alussa, ja pumppaukset on lopetettu heinäkuun puolessa välissä.

Pohjavedenpinnat ovat laskeneet koko kesän

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet keväästä lähtien. Lammin
Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet
toukokuusta lähtien noin 40 senttimetriä. Lopen ja Tammelan rajalla
sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla laskua on ollut noin 20
senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Hämeessä noin 20-40
senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella.

Pohjavedenpinnat olivat lopputalvesta vielä hieman alempana kuin tällä
hetkellä. Kevään runsaat lumien sulamisvedet nostivat pohjavedenpinnat
keskimäärisen tason tuntumaan, josta pinnat ovat laskeneet näihin päiviin
saakka. Loppuvuodeksi tarvitaan runsaita ja pitkäkestoisia sateita
pohjavesitilanteen parantamiseksi. Erityisesti yksittäiset kaivot pienillä
moreenialueilla ovat vaarassa kuivua, jos sateita ei tule ennen talvea ja
routaa. Yleisesti haja-asutusalueella rengaskaivojen ja pienten
vesiosuuskuntien kaivojen vesi tulee pienistä pohjavesiesiintymistä, joissa
pohjaveden pinnan vaihtelu on suurempaa ja nopeampaa kuin laajoissa
esiintymissä.

Tiedot on koottu 13.8.2019 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannetiedoista
sekä vedenkorkeushavainnoista. Vesitilannetta voi seurata mm. seuraavista
linkeistä:

* <http://www.ymparisto.fi/vesitilanne>
* <http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm>
* <http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/pohjavesi/HAM.htm>

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158

Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225

Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

Tiedotus:
Laura Jalli, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 236