Nähtävyydet ja kulttuurikohteet

       

Asikkala sijaitsee Päijät-Hämeessä upeiden vesistöjen yhtymäkohdassa. Arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö sekä ympäröivä vesistö luovat alueelle ainutlaatuiset kasvot.

Asikkalan tunnetuin nähtävyys, Vääksyn kanava, yhdistää Päijänteen ja Vesijärven ja on Euroopan vilkkaimmin liikennöity vapaa-ajan sisävesikanava. Sulutusten seuraaminen vuonna 1871 valmistuneella kanavalla ja idyllinen kanavamiljöö kahviloineen, ravintoloineen ja käsityöläispajoineen on jokaisen pakko kokea. Vain muutaman askeleen päässä sijaitsee Vanha Vääksy tunnelmaa ja historiaa henkivine putiikkeineen, pala Ranskaakin sieltä on löydettävissä. Norrlinin puiston syleilyssä voi aistia herrasväen huvilahistoriaa ja aikoinaan merkittävän kasvitieteellisen puutarhan tunnelmaa.

Vääksystä alkava Suomen kauneimmaksi valittu maisemareitti halkoo läpi Pulkkilanharjun, joka kuuluu osittain Päijänteen kansallispuistoon ja on yksi Etelä-Suomen kuuluisimmista kulttuurimaisemista. Kolmesta saaresta muodostuva huikeita maisemia tarjoava jääkauden muokkaama harjusaarijono Päijänteen syleilyssä on ehdottomasti yksi Asikkalan suosituimmista nähtävyyksistä, joka on muuntautunut ajan saatossa ratsupolusta matkailuväyläksi. Nykyisin saaret ovat yhdistetty toisiinsa silloilla ja pengertiellä. Näistä maisemista lähtee myös 120 kilometrin mittainen Päijännetunneli, jota pitkin kulkee juomavesi yli miljoonalle suomalaiselle pääkaupunkiseudulle.

Kesäisin Asikkalan kulttuurielämä puhkeaa kukkaansa useiden museoiden ja taidenäyttelyiden myötä. Paikallinen osaaminen ennen ja nyt on hyvin nähtävillä ja aistittavissa.

Urajärvellä, tiettävästi Suomen ensimmäisessä kartanomuseossa, kerrotaan von Heidemanien suvun tarinaa ja Häggin Eläintäyttämön museossa esitellään ehkä jo unohdettua eläintentäyttäjän ammattia esineistöineen ja täytettyine eläimineen. Vesivehmaalla Antin Automuseo kätkee seiniensä suojaan upeita ajopelejä, lentokentällä sijaitseva Päijät-Hämeen Ilmailumuseo puolestaan harvinaisia entisaikojen lentokoneita ja Tuohimestarin tuvasta löytyy maailman suurimmat ja pienimmät tuohivirsut. Jo historiaan vaipuneita työkaluja ja ajovälineistöä on nähtävillä Asikkalan Kotiseutumuseossa Asikkalan miljoonan tiilen kirkon kupeessa. Myllykselässä Tupalan Talomuseo edustaa alkuperäistä hämäläistä tilakulttuuria umpipihoineen ja Kurhila-Hillilässä Pellavatupa Joentorpassa voi kokea pellavan tien pellolta langaksi. Vääksyssä Päijännetalossa sijaitsevassa Suomen vapaa-ajan kalastusmuseossa on esillä mm. Rapalan huikea tarina vaappuverstaasta maailmanmaineeseen ja Vesimyllymuseo suorastaan huokuu entisaikaa ja aistikuvia kyläläisistä jauhattamassa viljojaan.

Vääksyssä museona toimiva uusrenesanssityylinen Danielson-Kalmarin huvila toimii myös taiteen näyttelypaikkana. Taidetta on nähtävillä myös Taidevintillä kesän mittaan vaihtuvissa näyttelyissä ja Urajärvellä Nahilankulman Navettagalleriassa.

ASIKKALAN KIRKKO
Asikkalan miljoonan tiilen kirkko valmistui vuonna 1880 ja se näkyy kirkonkylän Makasiininmäeltä useimpiin kyliin. Upeassa rakennuksessa on 1200 istumapaikkaa. Kirkon on piirtänyt arkkitehti Georg Vilenius ja alttaritaulu on hovimaalari Vilhelm Ekmanin käsialaa. Kesällä tämä nähtävyys toimii tiekirkkona ja on myös erittäin suosittu vihkikirkko.

Kirkkotie 42, 17320 Asikkala
Lisätietoja Asikkalan kirkko   Lisätietoja Päijät-Hämeen Museomatka

 

KALKKISTEN KANAVA
Kalkkisten kanava ja vapaana virtaava koski ovat valtakunnallisia nähtävyyksiä. Päijänteen ja Ruotsalaisen yhdistävä vuonna 1878 valmistunut kanava on sulkuväliltään Euroopan pisin makean veden kanava. Sen sulkuväli on 500m. Se palveli aikanaan nimenomaan uittokanavana. Nykyään Kalkkisten kanava on ns. itsepalvelukanava. Reittilaivojen sulutukset hoidetaan Vääksyn kanavalta käsin.

Lisätietoja

 

 

KALKKISTEN KIRKKO
Vuonna 1909 rakennetun kirkon suunnitteli ja rakennustyöstä vastasi paikallinen rakennusmestari Kalle Nyman. Rukoushuone palveli kirkkona lähes 30 vuotta, ja 1961 se vihittiin kyläkirkoksi. Alttaritaulu hankittiin testamenttilahjoituksen avulla 1936. Sen on professori Zatzkan mukaan maalannut A. Heickell, ja kuvaa Jeesusta Martan ja Marian kodissa Betaniassa. Alttaritaulu on alkujaan maalattu Turun Betania-kirkkoon.

Haikealantie 5, 17240 Kalkkinen
Lisätietoja Kalkkisten kirkko   Lisätietoja Päijät-Hämeen Museomatka

 

PÄIJÄNNETALO
Vanhan osuusmeijerin tiloissa aivan Vääksyn kanava-alueen sydämessä sijaitsee Päijännetalo, jossa toimii kesäaikaan kunnan matkailuinfo sekä Suomen Vapaa-ajankalastusmuseo, jossa vierailija voi perehtyä kalastuksen historiaan ja nykypäivään.  Päijänne-talossa on myös joka vuosi vaihtuva kesänäyttely. Matkailuinfon matkamuistomyymälästä hankit mukavat tuliaiset kotiin. Talossa toimii myös paikallinen pienpanimo ja läheisyydessä sijaitsee myös kuuden auton matkaparkki. Lisätietoja

Meijeritie 1, 17200 Vääksy

 

VANHA VÄÄKSY
Idyllinen Vanha Vääksy sijaitsee kanavan länsipuolella. Sen tunnelman luovat kanavan läheisyys, jokimaisema, Vesimyllymuseon vieressä pauhaavan padon kuohut, kauniit satavuotiaat rakennukset ja pienet, ihanat puodit.

Lisätietoja

 

 

VESIVEHMAAN LENTOKENTTÄ
Vesivehmaan lentokenttä sijaitsee Päijät-Hämeessä, Asikkalan kunnan Vesivehmaan kylässä. Kenttä on aktiivinen ilmailualan harrastuskeskus laskuvarjohypystä lentolupakirjaan. Lentokentällä sijaitsee myös Päijät-Hämeen ilmailumuseo , jonka harvinaisuuksia kannattaa tulla katsomaan kauempaankin. Asikkalassa toimii lukion ilmailulinja , jonka opiskelijat hyödyntävät lentokenttää opinnoissaan. Lisätietoja

Lentotie 105, 17130 Vesivehmaa

 

VÄÄKSYN KANAVA
Vuonna 1871 valmistunut Vääksyn kanava yhdistää Vesijärven ja Päijänteen välisen vesiliikenteen. Vääksyn kanava on historiallinen vesiliikenteen solmukohta ja Suomen vilkkaimmin liikennöity vapaa-ajan sisävesikanava, tunnettu matkailukohde ja kulttuurimaisema. Aikanaan kanava palveli tukinuittoa, rahti- ja matkustajalaivoja. Nykyään käyttö on vapaa-ajan veneiden ja reittilaivojen sulutusta. Vääksyn kanavan pituus on 1,3 km ja kanavassa on vain yksi sulku. Vedenpintojen korkeusero on noin kolme metriä. Vuonna 2021 Vääksyn kanava viettää 150-vuotisjuhlia. Lisätietoja

 

VÄÄKSYN LIIKEKESKUSTA
Vääksyn liikekeskustan palvelutarjonta ilahduttaa runsaudellaan. Alueelta löytyy markettien lisäksi kattava valikoima erikoisliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Myös kioskin postipalveluineen löytää liikekeskustasta. Viereisellä Kustaantorilla palvelee etenkin kesäisin torimyyjien iloinen joukko. Alueella on myös Alko.

 

 

ANTIN AUTOMUSEO

Antin Automuseo on pieni kotimuseo, jossa on nähtävänä noin kolmekymmentä vanhaa ajoneuvoa eri vuosikymmeniltä kanttiautosta 1970-luvun menopeleihin. Suurin osa ajoneuvoista on ainakin jonkin verran ajossa lähinnä kesäaikaan. Tiloissa on myös käsityöpuoti.

Vesivehmaantie 308, 17130 Vesivehmaa

Lisätietoja Antin automuseo   Lisätietoja Päijät-Hämeen Museomatka

 

ASIKKALAN KOTISEUTUMUSEO

Asikkalan kotiseutumuseossa esitellään erityisesti sahdin valmistukseen liittyvää talonpoikaisesineistöä. Alueella on talonpoikasrakennusten pihapiiri, esinemuseo, maatalouskonemuseo ja hevosvetoisten vaunujen kokoelma.

Kirkkotie, 17320 Asikkala, 040 755 1309 (opas)

Lisätietoja Asikkalan kotiseutumuseo   Lisätietoja Päijät-Hämeen Museomatka

 

DANIELSON-KALMARIN HUVILA
Uusrenesanssi-tyylinen huvila on entisöity ympärivuotiseen käyttöön v.1986. Huvilaa ympäröi kaunis puutarha. Rakennuksen omistaa Asikkalan kunta. Huvilan kaksi huonetta toimii museona ja muissa tiloissa pidetään erilaisia kulttuuritilaisuuksia ja näyttelyitä. Talviaikoina huvila on Asikkalan seudun musiikkiopiston käytössä. Kesällä huvilassa järjestetään taidenäyttelyitä.  Huvilaa vuokrataan myös perhejuhlien/ yksityistilaisuuksien paikaksi. Huvilan puisto patsaineen on itsessään nähtävyys. Tiedustelut p. 044 778 0276.

Kalmarintie 8, 17200 Vääksy  Danielson-Kalmarin huvilan historiaa   Lisätietoja Päijät-Hämeen Museomatka

 

HÄGGIN ELÄINTÄYTTÄMÖN MUSEO
Häggin Eläintäyttämön perustaja, agronomi Leopold G. Hägg aloitti eläinten täyttämisen 12-vuotiaana vanhan metsänhoitajan opastuksessa. Vuonna 1915 Hägg muutti Asikkalan Urajärven kylään päätoimisena ammattinaan maanviljely sekä maatalouskoneiden myynti. Toimittuaan eläintentäyttämisen saralla harrastelijana 20 vuotta, muutti hän toimintansa kotoa ateljeehen vuonna 1929.

Häggintie 28, 17150 Urajärvi
Lisätietoja

 

PELLAVATUPA JOENTORPPA
Pellavatupa Joentorpalta on mahdollisuus ostaa pellavaisia käyttö- ja lahjaesineitä, sekä paikkakunnan käsityöläisten tuotteita. Koe ”pellavan tie pellolta langaksi perinteiseen tapaan” havaintoesitystä seuraten tai omin käsin osallistuen. Koko esitykseen on hyvä varata noin 1,5h aikaa. Esitykset ennakkotilauksesta. Pellavatuvan voi kävellä läpi ohimennenkin ostosten yhteydessä.

Rantalantie 171, 17200 Vääksy
Lisätietoja

 

PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILUMUSEO
Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla sijaitsevassa Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa on esillä noin 15 Suomen Ilmavoimilta poistettua lentokonetta 1920-luvulta alkaen sekä lukuisia eri lentokoneiden osia.

Lentotie 89, 17130 Vesivehmaa

Päijät-Hämeen Ilmailumuseo Facebookissa   Lisätietoja Lahden Ilmasilta   Lisätietoja Päijät-Hämeen Museomatka

 

TUOHIMESTARIN TUPA
Tuohimestarin tupa on museo, jossa on numeroituna yli 400 tuohimestari Erkki Pekkarisen (1936) tuohityötä. Pihamaalla kävijöitä vastaanottaa jättimäinen tukiraudoituksen päälle punottu tuohiukko. Erkki Pekkarinen on virtuoosimainen tuohenpunoja, joka testaa perinteisen tuohitekniikan rajoja ja mahdollisuuksia. Hän on taivutellut tuohesta sekä maailman suurimmat (2,7 m) että maailman pienimmät (3,8 mm) tuohivirsut. Pekkarinen sai Asikkalan kunnan Taide- ja kulttuuripalkinnon vuonna 2015.

Anttonintie 8, 17130 Vesivehmaa   Lisätietoja

 

TUPALAN TALOMUSEO
Tupalan talomuseo sijaitsee Asikkalassa, Myllykselän kylässä ja se edustaa alkuperäistä hämäläistä tilakulttuuria. Tupala on sukutila vuodesta 1539. Talomuseon 1800-luvun alkupuolen rakennukset muodostavat tiiviin umpipihan. Vuodelta 1841 olevan taitekattoisen päärakennuksen lisäksi talomuseoon kuuluu vanha riihi, hevoskierto, mallassauna ja läpiajettava aittarakennus. Rakennuksissa on nähtävillä vanhaa esineistöä, päärakennus on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin.  Museo on yksityinen museo.

Myllykseläntie 224, 17450 Iso-Äiniö, Lisätietoja

 

URAJÄRVEN KARTANO
Urajärven kartano on yksi maamme vanhimmista kartanomuseoista. Se sijaitsee Itä-Asikkalassa, Urajärvellä. Äskettäin kunnostetun kartanon seinien sisään kätkeytyy mielenkiintoinen historia. Englantilaistyylinen puisto romanttisine kävelyteineen ja näköalapaikkoineen on elämys, joka kannattaa nähdä ja kokea. Kesäisin kartanon pihapiirissä toimii myös kesäteatteri ja kahvila.

Kartanontie 77, 17150 Urajärvi
Lisätietoja Urajärven kartanon ystävät ry   Lisätietoja Päijät-Hämeen Museomatka

 

VAPAA-AJAN KALASTUSMUSEO
Suomen Vapaa-ajankalastusmuseo sijaitsee Päijännetalon tiloissa. Museossa vierailija voi perehtyä kalastuksen historiaan ja nykypäivään.  Suomen vapaa-ajankalastusmuseo käsittää rakennuksen 2. kerroksen näyttelytilat ja on avattu yleisölle alun perin vuonna 2001.

Meijeritie 1, 17200 Vääksy
Lisätietoja Suomen vapaa-ajan kalastusmuseo   Lisätietoja Päijät-Hämeen Museomatka

 

 

VESIMYLLY- JA SÄHKÖLAITOSMUSEO
Vesimylly- ja sähkölaitosmuseo sijaitsee etelästä pohjoiseen päin virtaavan Vääksynjoen varrella. Entisaikaan vesivoimalla pyörivät myllynkivet rouhivat jyvistä jauhoa ja piensähkölaitoksen generaattorit tekivät sähköä. Myllymuseo on viehättävä matkailukohde ja kesäisin siellä järjestetään suosittuja lauluiltoja. Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseon omistaa Asikkalan kunta. Museossa voi tutustua entisajan elämään ja erääseen keskeiseen elinkeinoon, viljan jauhatukseen. Museo avattiin yleisölle keväällä 1985. Museo käsittää vesimylly-, sähkövoimalaitosmuseon  sekä vesirattaan. Historiatietoja tästä. Opastukset varattava etukäteen p. 044 7780 680.

Vääksyntie 15, 17200 Vääksy Lisätietoja

 

VESIMYLLYMUSEON ANKERIASARKKU
Vääksynjoen padolla on lisäksi ankeriasarkku. Arkun avulla nämä arvokalat pyydystetään elävinä ja kuljetetaan meren tuntumaan.  Metallinen kehikko katkaisee kalan matkan ja se ohjautuu puiseen arkkuun. Hankkeesta vastuussa oleva taho kerää ankeriaat ja ne viedään lähelle merta jokisuistoon. Näin tämän erittäin uhanalaisen kalan mahdollisuus päästä ainolle kutupaikalleen Sargassomerelle paranee. Suomessa vaelluskalat joutuvat voimalaitosten turbiineihin yrittäessään päästä Sisä-Suomen vesistöistä merelle. Avoinna kunnan tapahtumakalenterin tietojen mukaan.

 

GALLERIA SANNA LAPPALAINEN
Sanna Lappalaisen tekstiilitaidetta. Avoinna kesäisin.

Kanavatie 17, 17200 Asikkala
Lisätietoja

 

 

NAHILANKULMAN NAVETTAGALLERIA
Maalais- ja taide-elämyksiä Urajärvellä. 1950-luvulla Urajärvelle rakennettu navettarakennus vanhoine parsinavetoineen, karjakeittiöineen sekä pienine sikaloineen on saneerattu näyttelytiloiksi, joissa järjestetään vuotuiset näyttelyt teemoja vaihdellen.
Lisätietoja.

Nahilankulmantie 204, 17150 Urajärvi

 

 

TAIDEVINTTI
Taidevintti Art Asikkala on kulttuurinähtävyys Vääksyn Kanavan miljöössä. Taidevintillä pidetään Asikkalan Taiteilijaseura ry:n perinteiset kesän yhteisnäyttelyt sekä vaihtuvia yksityis- ja yhteisnäyttelyjä kaikkina vuodenaikoina.

Kanavatie 17, 17200 Asikkala
Lisätietoja

 

ENSKALA
Lähde Myllytontun luontopolulle ja vietä hauska hetki kaloja narraten lasten ja nuorten onkipaikassa Enskalassa. Lainaa kalastusvälineet Päijännetalolta.

 

 

 

GOLFKENTTÄ
Kanavagolfin kenttä on noussut viime vuosina Lahden alueen ehdottomaan parhaimmistoon. Pelaajat ovat erityisesti kehuneet kentän kuntoa, ilmapiiriä ja hyvää hinta-laatusuhdetta. Vuonna 2005 valmistunut kenttä sijaitsee valtatie 24:n varrella Vääksyssä. Kenttäalueen kokonaispinta-ala on noin 80 hehtaaria, joten 18- reikäisen kentän väylät on ollut mahdollista sijoittaa maastoon luonnollisesti toisiaan häiritsemättä. Väljyyden ja luonnonläheisyyden tuntua lisää kenttäalueen keskelle jäävä Pasolanvuoren maisemankatselu- ja luontopolkualue. Lisäksi löytyy range- alue, kaksi puttiviheriötä harjoitteluun ja  4- väyläinen Par3- kenttä. Lisätietoja

 

HIIHTOMAA
Aurinkovuoren portaiden vieressä sijaitsevat pulkkarinteet, kumpareet ja hyppyri tarjoavat vauhdikasta tekemistä talvipäivään. Hiihtomaan yhteydessä on nuotiopaikka, valaistut kuntoportaat ja koivugym.

 

 

 

KALMARINRANNAN VIRKISTYSALUE
Kalmarinranta on Etelä-Suomen paras hiekkaranta. Pitkä ja matala ranta on turvallinen myös aivan perheen pienimpien vesileikkeihin. Viihtyisällä rannalla on paljon aktiviteetteja mm. frisbeegolf, leikkipuisto, ulkokuntoilualue, rantalentopallo- ja tenniskentät. Lisäksi rannalta löytyy wc, suihku ja kesäkioski. Käynti rannalle on Kalmarintien kautta. Sieltä löytyy tilava ja varjoisa parkkialue.

 

 

KOULUNMÄEN LÄHILIIKUNTA-ALUE
Monipuolinen liikuntakeidas, josta löytyy mm. betoninen skeittiparkki, seikkailupuisto ja tekonurmikenttä. Lähellä on myös urheilukenttä, jäähalli, liikuntahalli sekä ulkoilureitit. Kaikki ulkoliikuntapalvelut ovat vapaassa käytössä. Asikkala on Suomen paras liikuntakunta!

Lisätietoa Asikkan liikuntapaikoista löytyy tästä.

 

LASTEN ELÄMYSPUISTO
Uusi elämyspuisto vesileikkeineen Vääksynjoen kupeessa. Maatrampoliineja ja leikkivälineitä. Alueella myös luontopolku, joka osittain esteetön. Sisältää myös lasten onkipaikan.

Melakuja, Vääksy

 

 

LASTEN LIIKENNEPUISTO
Kalmarintiellä, Danielson-Kalmarin huvilaa vastapäätä, toimii kesäisin lasten liikennepuisto. Puistovieraiden käytössä on polkuautoja ja pyöriä.  Puisto-ohjaaja neuvoo pieniä liikenteessä liikkujia ja kertoo myös liikenteen säännöistä. Puisto on avoinna kesäkuukausien ajan.

Kalmarintie, Vääksy

 

 

LEIKKIPUISTOT
Eri puolilla Asikkalaa on viihtyisiä leikkipuistoja, joissa lapset voivat keinua, kiipeillä, leikkiä, hyppiä, pelata ja tehdä hiekkakakkuja sydämensä kyllyydestä. Myös aikuiset nauttivat lasten touhuja seuratessa. Osassa puistoja on myös lähiliikuntapaikka, jossa aikuinenkin saa samalla oman kuntoiluhetken. Leikkipuistopäivä on paras päivä, tule Sinäkin! Lisätietoa leikkipuistoista.

 

 

AURINKOVUOREN ULKOILUREITIT
Aurinkovuoren ulkoilualueella on ulkoilureittejä  jä niin kuntoilijalle kuin luontoretkeilijällekin. Ulkoilun ohessa voi tarkkailla maastoon jääneitä ainutlaatuisia jääkauden jättämiä jälkiä. Aurinkovuori on myös hyvä lintujen muutontarkkailupaikka. Asikkalan urheilukeskuksesta pääsee myös Aurinko-Ilves -reitti  joka on noin 30 km mittainen yhdysreitti Evon retkeilyalueelle.

Lisätietoa Asikkan liikuntapaikoista löytyy tästä.

 

 

NORRLININ PUISTO
Asikkalassa syntyneen kasvitieteen professori Johan Peter Norrlinin puistoalue, jonka pääsee kiertämään viehättävää polkua pitkin. Joen rannan huvimajaan voi pysähtyä vaikka piknikille. Reitin varrella on myös useita penkkejä pikku taukoa varten.

Lisätietoja

 

 

 

PASOLANVUORI
Pasolanvuori on 2 km mittainen luontopolku, jonka varrella on upea näköalapaikka Vesijärvelle. Alueella myös laavu ja nuotiopaikka. Luontopolulle pääsee jättämällä auton Kanava Golfin pysäköintialueelle, josta on opastus luontopolulle.

 

 

 

PULKKILANHARJU
8 km pitkä luonnonkaunis soraharju, joka kuuluu osiltaan Päijänteen kansallispuistoon. Jääkauden muovaama harju kertoo ajalta n. 10 000 v. sitten. Upea saarijono on linkitetty kolmella erilaisella sillalla; Pulkkilansalmen pengerretty osuus, Karisalmen riippusilta sekä Käk´salmen kaunis kaarisilta. Karisalmi on valtakunnallisesti merkittävä lintujen tarkkailupaikka ja kaikki Asikkalan lintupaikat löytyvät www.phly.fi. Sillan vieressä on parkkialue, kahvio ja luontopolkujen aloitusviitat. Pulkkilan kylästä Asikkalanselältä lähtee raakavesi Etelä-Suomeen 120 km pitkää Päijännetunnelia pitkin. Etelä-Päijänteen vesi on juotavan hyvää ja sitä nauttii n. 1,5 miljoonaa suomalaista.  Suomen kaunein maisemareitti kulkee Vääksystä Pulkkilanharjun ja Sysmän kautta Korpilahdelle.

 

RUUSUMÄKI
Ruusumäellä kukkaloisto valloittaa keväästä alkaen. Laajalla, noin kahden hehtaarin alueella sijaitseva yksityinen puutarha kätkee sisäänsä kymmeniä erilaisia jalo- ja pensasruusuja, noin 80 eri lajiketta ja 400 ruusupensasta. Ruusujen lisäksi alueella kukkii lukuisia erilaisia perennoja ja kesäkukkia.

Ruusutarha on avoinna ryhmille ja yksityisille sopimuksen mukaan. Etukäteen sopien onnistuu myös ruokailu- ja virvoketarjoilu.

Lisätietoja

 

VÄÄKSYNJOEN LUONTOPOLUT
Myllytontun luontopolku johdattaa vierailijan Vääksynjoen vartta pitkin rauhaisaan lehtometsään, joka on oikea lintujen paratiisi. Polulla on monta luontotaulua ohjaamassa kulkijaa ja kertomassa paikallisesta lajistosta ja historiasta. Vääksynjoelta löytyy myös lasten oma onkipaikka Enskala. Jos omia onkia ei tullut mukaan, niitä voi lainata Päijännetalolta. Luontopolku alkaa Vääksyn kanavan parkkialueen tuntumasta.

 

Asikkalan vireät kylät toivottavat vieraat lämpimästi tervetulleiksi! Kylien aktiiviset kyläyhdistykset järjestävät vuotuisia tapahtumia ja kohtaamispaikkoja suurella sydämellä vapaaehtoisvoimin niin kyläläisille kuin matkailijoillekin.

Kauniit maalaismaisemat kertovat hyvin hoidetusta maanviljelyksestä ja metsänhoidosta. Lisäksi kylille on perustettu monipuolista muuta yritystoimintaa. Vierailijoille löytyy majoitusta telttamajoituksesta huviloihin asti. Lähiruokatiloja ja maaseudun palveluita löytyy runsaasti. Monilta kyliltä löytyy puoteja, joissa myydään paikallisia tuotteita, niin lähiruokaa kuin käsitöitäkin. Lisäksi monissa kylissä on makunystyröitä kutkuttavia kahviloita ja ruokapaikkoja nälkää siirtämään.

Tutustu tarkemmin Asikkalan ja sen kylien palveluihin:

Majoituspalvelut
Lähiruokatilat
Kahvilat ja ravintolat 
Ostosmahdollisuudet 
Aktiviteetit ja retket 

ASIKKALAN KIRKONKYLÄ

Asikkalan kirkonkylä, joka sijaitsee Asikkalan kuntakeskuksesta Vääksystä pohjoisluoteeseen, tunnetaan ennen kaikkea miljoonan tiilen kirkostaan, joka seisoo jyhkeänä kirkonkylän Makasiininmäellä. Harjumaisemassa sijaitseva kirkko on maamerkki, joka näkyy pitkälle. Tiilet kirkkoon, joka on rakennettu 1880, tuotiin läheisestä Pulkkilan kylän tiilitehtaasta. Kirkon ympäristössä sijaitsee Asikkalan Kotiseutumuseon rakennukset. Kirkonkylän läpi kulkeva tie kohti Pulkkilanharjua on osa Suomen kauneimmaksi valittua maisemareittiä (2014).

Jääkauden jälkiin, syrjänsuppiin, voi tutustua poikkeamalla Kirkkotieltä metsäautotielle. Kirkolta päin ajettaessa noin 3 kilometrin kohdalla oikealle lähtee metsäautotie, jota seuraamalla tulee vastaan supat ja jääkausitie-taulu. Syrjänsupat osuvat myös Aurinko-Ilves-reitin varrelle.

Asikkalan kirkonkylä on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, koska se ilmentää hyvin suomalaisten kirkonkylien rakennustapaa ennen 1920-1930-luvuilla alkanutta uusiutumisvaihetta.

Asikkalan kirkonkylä

KALKKINEN

Kalkkinen on Asikkalan pohjoisin kylä. Vireällä kylällä on oma kauppa, koulu, päiväkoti, baari, kyläkirkko ja hautausmaa. Kalkkinen on valittu Päijät-Hämeen vuoden kyläksi kaksi kertaa, vuosina 1997 ja 2012.

Kalkkinen tunnetaan myös uistinteollisuudestaan. Rapalan tehdas aloitti toimintansa Kalkkisissa ennen Vääksyyn siirtymistään ja kylässä toimii edelleen Finlandia Uistin.

Kalkkisten kanava ja koski vetävät matkailijoita puoleensa, Kymijoki tarjoaa puolestaan veneilijöille pääsyn Kalkkisiin. Lisäksi joka vuosi järjestettävät perinteiset tapahtumat; Kyläpäivät, Kalkkisten kymppi ja Joulukylä, tuovat kylälle kuhinaa.

Pihamaan viini- ja puutarhatila palvelee keväästä syksyyn tarjoten tilapuodissaan panimon omia juomia ja valmiiksi poimittua satoa sekä myös runsaasti lähiruokatuotteita. Viinikahvila palvelee puodin yläkerrassa. Ruokailut seisovasta pöydästä ja viiniesittelyt järjestyvät tilauksesta. Pihapiirissä voi ihailla kotieläimiä.

Marttilan tilalla loihditaan tilauksesta herkut pöytään läpi vuoden. Tilalla voi tehdä samalla ostoksia kransseja ja muita koristeita pursuavassa piharakennukseen tehdyssä myymälässä. Aktiviteetteja järjestetään toiveiden mukaisesti.

Motoristien ja pyöräilijöiden suosimalla reitillä poiketaan myös kylän parhaille pizzoille ja karaokeen Mani-Baariin tai pysähdytään ihailemaan kunnostettua satamaa evästäen grillitulen loimussa. Uimaranta Isokallio sijaitsee Lomameijerintiellä, mistä voi pulahtaa aina virkistävään Kymijokeen.

Kalkkinen

 

KURHILA-HILLILÄ

Läntisessä Asikkalassa sijaitseva Kurhila-Hillilä on valittu Päijät-Hämeen vuoden kyläksi vuonna 2000.

Alue edustaa tyypillisiä perinteisiä talonpoikaiskyliä. Kumpuileva kylänraitti nauhamaisesti maantien varteen rakennettuine taloineen edustaa valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa vuosisatojen takaa.

Alueella sijaitsee useita lähiruokatiloja. Mattsonin luomumarjatilalla toimii kesäisin myös lettukahvila. Motoristien suosiossa olevan reitin varrella voi pysähtyä keskellä Kurhilaa sijaitsevaan tunnelmalliseen kahvilaan, HilleRiniin, jossa on myös puoti ja kotieläinpiha. Pellavatupa Joen Torppa esittelee sopimuksen mukaan pellavan tietä pellolta langaksi. Uimaan Vestonrantaan Vesijärvelle pääsee kääntymällä Kettulantieltä Vestontielle ajaen sen päähän asti. Uimapaikka Vesijärven Kettulanrantaan löytyy Kettulantieltä.

Alueen läpi kulkeva Aurinko-Ilves-reitti on suosittu patikoitsijoiden keskuudessa tarjoillen upeita järvimaisemia, vaihtelevia maastoja ja valtakunnallisesti arvokkaita ja idyllisiä kulttuurimaisemia sekä laavuja taukopaikoiksi. Seurantalo Kuhilaan pihassa on nähtävissä vanhoja juoksuhautoja.

Elokuussa kylän keskellä sijaitsevan Vanhan Kevarin pihapiirissä vietetään suosittuja kyläpäiviä, joiden vetonaulana toimii Amerikasta Suomeen rantautunut leikkimielinen Lehmälotto, jossa arvontakoneena toimii pallojen sijaan kaksi lehmää.

Kurhila-Hillilä 

 

MUSTJÄRVI

Asikkalan koillisosassa sijaitseva Mustjärvi valittiin Päijät-Hämeen vuoden kyläksi 2015.

Kansan rakastama Toivo Kärki vietti aikoinaan paljon aikaa Mustjärvellä sijaitsevalla mökillään muiden muusikoiden kanssa uutta musiikkia luoden. Reijo Kallio, Mustjärven mökkiläinen hänkin, tanssitti puolestaan usein kyläläisiä Riuttalan kylätalolla. Nykyisin Riuttala on remontoitu ja sitä vuokrataan myös talviaikaan eri tilaisuuksiin. Viime vuosina myös Mustjärven seudun kyläpäivä on kerännyt Riuttalaan runsaasti vieraita.

Mustjärveä halkoo Kopsuontie, joka oli aiemmin tunnettu mutkaisuudestaan ja mäkisyydestään ja monia tarinoita onkin kuultu soratien ajoilta menneiltä vuosikymmeniltä. Nykyään oikaistua tietä peittää asfaltti, mutta monille tie on edelleenkin ajamisen arvoinen kokemus ja se onkin motoristien ja pyöräilijöiden suosima tie.

Kultaisen tassun ulkoilureitti mutkittelee Mustjärven ja Kalkkisten maastoissa. Useat reittivaihtoehdot ja laavut evästykseen ovat tehneet ulkoilualueesta suositun. Kartankin voi kätevästi lainata lähtöpaikan maitolaiturilta Kopsuontien varrelta.

Mustjärvi

 

PULKKILA

Pulkkila sijaitsee Asikkalan kuntakeskuksesta Vääksystä pohjoisluoteeseen. Asikkalan kirkonkylän jälkeen sijaitsevasta Pulkkilasta löytyy yksi Asikkalan ylpeyden aiheista ja suosituimmista nähtävyyksistä. Päijänteen ympäröimä, jääkauden muokkaama Pulkkilanharju on yksi Etelä-Suomen kuuluisimmista kulttuurimaisemista, joka kuuluu osin Päijänteen kansallispuistoon. Pulkkilanharju on kolmesta saaresta muodostuva 8 kilometriä pitkä huikeita maisemia tarjoava harjusaarijono. Nykyisin saaret ovat yhdistetty toisiinsa silloilla ja pengertiellä. Pulkkilanharjun läpi kulkeva tie on osa Suomen kauneimmaksi valittua maisemareittiä (2014).

Karisalmen sillan kupeesta lähtevän luontopolun opastaulut kertovat alueen historiasta. Linnut käyttävät harjujaksoa kevät- ja syysmuuttoihinsa, joten Pulkkilanharju on suosittu lintubongareiden keskuudessa.

Pulkkilanharjun kupeesta Asikkalanselältä saa alkunsa 120 kilometrin mittainen Päijännetunneli, jota pitkin kulkee juomavesi yli miljoonalle suomalaiselle pääkaupunkiseudulle.

Leirintäalueen huuma menneiltä vuosikymmeniltä on vaihtunut huvila-asutukseksi. Alueella palvelee Rantaterassi Reimari kesäkauppoineen sekä Karisalmen sillan levähdysalueella sijaitseva kesäkioski.

 

SALONSAARI

Salon kylässä on paljon saaria, joista Salonsaari on Asikkalan suurin ja Päijänteen eteläisin saari. Saari sijaitsee lähes mantereessa kiinni ja sinne kuljetaan ylittämällä lyhyt silta.

Salonsaaren luonto on monipuolinen ja siellä viihtyy monia harvinaiseksi luokiteltuja kasveja; alppivuokko, ketoneilikka, ukontulikukka, pölkkyruoho ja koirankieli. Saarella on kaksi luonnonsuojelualuetta ja merkittyjä luontopolkuja.

Vakituisen ja runsaan vapaa-ajan asutuksen lisäksi Salonsaaressa sijaitsee mm. Asikkalan seurakunnan leirikeskus Kinismaja ja kunnan virkistysalue Venäjänniemi. Rismalahden upea hiekkaranta houkuttelee vesiteitse veneilijöitä paikalle ja sen harjanteella sijaitsee partiolaisten lomanviettopaikka.

Menneinä vuosina Salonsaaren ympäri soudettiin kilpaa ja matkaa kertyi noin 20 kilometriä. Soutuja ei nykyisin ole enää järjestetty, mutta romantiikan nälkäisten kannattaa käydä soutelulla Luopoisten salmella. Soutukisojen loputtua tapahtumaperinnettä on jatkettu vuotuisilla kyläjuhlilla. Kohtauspaikkana toimii myös kesäkioski.

Salonsaaressa voi yöpyä mm. Salonsaaren Lomakylässä, jossa on tarjolla eritasoista majoitusta telttapaikoista mökkeihin. Lisänä monia aktiviteetteja ja lounasta buffet-pöydästä. Lomakylä on auki läpi vuoden. Iso-Naappilassa voi yöpyä sekä vuokramökeissä että päärakennuksessa, missä järjestetään myös yksilöllisiä juhlia ja kokouksia.

Valtioneuvosto antoi vuonna 2016 asetuksen saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säädöksiä saariston kehityksen edistämiseksi. Asikkala on ainoa saaristo-osakunta Päijät-Hämeessä. Nimeämiseen vaikuttivat Asikkalan osalta Salonsaari, Vedentausta, Rutalahti ja Vähä-Pulkkila.

Salonsaari

 

URAJÄRVI

Itäisessä Asikkalassa sijaitseva Urajärvi on valittu Päijät-Hämeen vuoden kyläksi jo kaksi kertaa, vuosina 2004 ja 2018.

Urajärvi on tunnettu ennen kaikkea Urajärven kartanomuseosta, joka on yksi Suomen vanhimmista kartanomuseoista. Kartano kuului lähes 250 vuotta aateliselle von Heideman -suvulle ja testamentin myötä kartanosta tuli museo vuonna 1928. Nykyään kartanomuseon toiminnasta vastaa Urajärven Kartanon Ystävät ry. Kartanon Ystävät ja Urajärven kyläyhdistys pitävät kesäisin avoinna olevan museon pihapiirissä useita suosittuja teemallisia tapahtumia pitkälle syksyyn asti. Urajärven Kartanoteatteri on esittänyt kesäteatteria kartanon elämän aikaisista tapahtumista vuodesta 2015. Kartanon yhteydessä sijaitsee kahvila Hugo&Lilly, joka on avoinna kesäaikaan.

Urajärven Rutalahdessa sijaitseva Häggin Eläintäyttämön museo avasi ovensa vierailijoille vuonna 2014. Museossa on esillä Häggin suvun täyttämiä eläimiä, eläintäyttämisen työvaiheita sekä aiheeseen liittyvää dokumentaatiota ja kirjeenvaihtoa.

Sekä Urajärven kartano että Häggin Eläintäyttämön museo ovat päässeet mukaan Egenlandin matkailuohjelmaan, joka esittelee yleisön esittämiä matkailun helmiä ympäri Suomen.

Urajärvellä Polar Spring pullottaa aitoa jäänkirkasta jääkauden muovaaman hiekkaharjun läpi suodattunutta lähdevettä, sekä kotimaahan että ulkomaille. Kaukokallion tilalla voi kokea taide-elämyksiä kesällä avoinna olevassa Navettagalleriassa ja maalaiselämyksiä pääsee kokemaan kärry- ja rekiajeluilla. Uimaan Urajärven kirkasvetiseen, Natura-suojeluohjelmaan kuuluvaan Urajärveen voi pulahtaa Huhtarannasta Huhtarannantien päästä, josta ylitetään kävellen pieni silta Talassaareen.

Urajärvi 

 

VESIVEHMAA

Vesivehmaa sijaitsee Vääksyn ja Lahden välissä, noin 10 kilometrin päässä Vääksystä ja 20 kilometrin päässä Lahdesta. Sijaintinsa vuoksi Vesivehmaa onkin asukasmäärältään jatkuvasti kasvava kylä. Kyläkoulun kyljessä sijaitsee päiväkoti, jossa toimii myös esikoulu.

Vesivehmaa tunnetaan sävellyksestä Vesivehmaan jenkka ja kylällä sijaitseva Jenkkapirtti on hyvin suosittu tanssilava kesäisin. Jo vuodesta 1969 lavalla on tanssittu ja nähty Suomen parhaimmistoon kuuluvia artisteja.

Vesivehmaalla sijaitseva lentokenttä rakennettiin aikoinaan sota-ajan tarpeita varten ja kenttä toimii nykyisin kehittyvänä harrastekenttänä ja Vääksyn Yhteiskoulun lukion ilmailulinjan harjoituskenttänä. Kesäisin lentokentän alueella järjestetään useita tapahtumia ja kentällä sijaitseva Päijät-Hämeen Ilmailumuseo on avoinna yleisölle viikonloppuisin.

Antin Automuseossa on nähtävänä talviaikaan kymmeniä vanhoja ajoneuvoja. Museolla vietetään avoimia ovia muutaman kerran vuodessa, muutoin museo on auki sopimuksen mukaan. Museon yhteydessä sijaitsee käsityö- ja vintagemyymälä.

Vesivehmaan kylä sijoittuu Toisen Salpausselän eteläpuoliseen viljelyvyöhykkeeseen ja on siten luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Vesivehmaa 

 

VIITAILA

Asikkalan lounaisosaan sijoittuva Viitaila sijaitsee keskiaikaisten reittien risteyksessä. Ylinen Viipurintie haarautui nykyisille sijoilleen Hollolan ja Kärkölän kautta aina rannikolle asti. Reivilässä sijaitseva muinaislinna viittaa jopa keskiaikaa varhaisempaan esihistorialliseen asutusperinteeseen.

Maanviljelys ja metsänhoito ovat edelleen tärkeitä elinkeinoja. Salpausselän reunamuodostuma vaikuttaa maaston monipuolisuuteen ja vaihtelevuuteen. Rakennetussa ympäristössä on vanhoja 1800-luvulta peräisin olevia rakennusperinteiltään arvokkaita rakennuksia. Seudulla on useita järviä, merkittävimpänä Vesijärvi. Uimaan Vesijärveen voi pulahtaa Kailanrannasta, joka sijaitsee Kailantiellä.

Jaakkolan Omenatilalla kasvatetaan noin 50 erilaista omenalajiketta. Loppukesästä ja syksyisin tilalta on ostettavissa niin omenoita kuin omenamehuakin.

Ruusumäki on noin kahden hehtaarin laajuinen yksityinen puutarha, joka on avoinna sopimuksen mukaan. Entiset lehmälaitumet ovat saaneet uutta käyttötarkoitusta. Tilalla on nimensä mukaisesti kymmeniä erilaisia ruusuja, noin 80 eri lajiketta ja 400 ruusupensasta. Tilalla kasvaa myös lukuisia erilaisia perennoja ja kesäkukkia. Kukkaloistoa riittää keväästä pitkälle kesään asti. 

Viitaila

 

VÄHÄ-ÄINIÖ

Asikkalan luoteisosissa sijaitsevan Vähä-Äiniön kylän talot, pellot ja muinaisjäännökset todistavat kyläasutuksesta jo esihistoriallisista ajoista alkaen. Esihistoriallinen muinaisasutus on todistettu mm. kivikalulöydöin. Kivikautisia esinelöytöjä ovat mm. poikkikirves, tasataltat ja värttinäkivi. Vähä-Äiniön kylä onkin luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Kuoreniemen telakalla on rakennettu Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva Suomi, joka valmistui 1856. Höyrylaiva aloitti säännöllisen matkustaja- ja rahtiliikennöinnin Jyväskylän ja Anianpellon välillä yhdellä viikoittaisella vuorolla suuntaansa. Telakalla on tehty myös proomuja ja purjelaivoja. Paikalle on pystytetty muistomerkki 1956.

Päijänteen rannalla sijaitsevilta Vähä-Äiniön mailta, entisaikojen tärkeän vesireitin varrelta, on löydetty viikinkien merkittäviä rahakätköjä; plootuja ja kultarahoja. Osa löydetyistä aarteista on nykyään kansallismuseossa. Tuoreimpana löydöksenä Pätiälän kartanon mailta on löydetty lisää kolikoita niin viikinkiajalta kuin keskiajaltakin sekä kalmisto, minkä yhteydestä löydettiin täysin ehjä soikean muotoinen viikinkiaikainen kupurasolki.

Metsälehmuksista nimensä saanut Lehmonkärki resort tarjoaa tasokasta majoitusta, kokoustiloja sekä monia muita palveluita ja aktiviteetteja arjen irtiottoihin sekä kesä- että talviaikaan. Kesäaikaan avoinna on lisäksi rantakahvila, josta saa myös lounasta.

Vilppulan tilan satoaikaan avoinna olevasta tilapuodista saa yhteensä kilometrien mittaisissa kasvitunneleissa kasvatettuja vattuja ja mansikoita sekä niistä tehtyjä mehuja ja hilloja.

Vähä-Äiniö 

 

ÄINÄÄN SEUTU

Läntisessä Asikkalassa sijaitsevalla Äinään seudulla on ollut kymmeniä myllyjä jokien varsilla. Varhaisin tieto löytyy vuodelta 1488 koskien Äinäänjoessa ollutta kyläläisten omaa yhteismyllyä.

Äinään seudulla luonto on lähellä, koska laajat metsäalueet ympäröivät kylää. Luontoelämyksiä voi kokea myös Äiniönjoen varteen rakennetussa Iso-Äiniön luontokeskuksessa. Kahden hehtaarin kokoinen alue houkuttelee vierailijoita ympäri vuoden näkötorneineen, luontopolkuineen, laavuineen ja uimapaikkoineen.

Äinään seudun maisema on kumpuilevaa peltoa harjuineen ja suppineen. Nykyisinkin osa asukkaista saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta, aivan kuten vuosisatoja sitten. Tarjolla on sahatavaraa, polttopuita, kädentaitajien tuotteita, mansikoita, mutta myös majoitus- ja lähiruokapalveluita. Kokkolan tilalta saa hankittua mm. kalkkunaa ja lammasta ei muodoissa ja puutkin liiteristä samalla kertaa. Niemimäen mansikkatilan puodista saa myös muita satokauden tuotteita ja tilalla toimii satokauden aikaan kesäkahvila.

Tupalan Talomuseo umpipihoineen kätkee sisälleen alkuperäiset rakennukset, huonekalut, työkalut ym. esineet. Tarinoita aina 1700-luvulta asti on kertomassa sukutilan 19. isäntä. Museo on avoinna sopimuksen mukaan.

Äinään seutu

ETELÄ-HÄMEEN NUORISOSEURATYÖN ALOITTAMISEN MUISTOMERKKI
Muistomerkki sijaitsee Vääksyn koulun pihalla, osoitteessa Asikkalantie 12. Muistomerkissä on teksti ”Tällä Päijänteen välkkyvien vesien äärellä aloitettiin Etelä-Hämeen Nuorisoseuratyö vuonna 1893. Ei huku se kansa yöhön, joka valoon rynnistää”. Muistomerkkiin kuuluu erikseen tulirautamerkki. Muistomerkki on paljastettu 20.6.1943.

 

KARJALAAN JÄÄNEIDEN VAINAJIEN MUISTOMERKKI
Muistomerkin ovat Asikkalan karjalaiset pystyttäneet vuonna 1955 Karjalaan jääneiden vainajien muistolle. Muistomerkki sijaitsee Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevalla hautausmaalla siunauskappelin läheisyydessä.

 

 

 

KENRAALIMAJURI AARO PAJARIN MUISTOPAASI
Kenraalimajuri Aaro Pajari oli asikkalainen sotilas. Hänestä tehty muistopaasi sijaitsee Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevan Kotiseutumuseon alueella vanhan viljamakasiinin vieressä. Muistopaadessa olevassa tekstissä kerrotaan, että kenraalimajuri Aaro Pajari syntyi vuonna 1897 Asikkalassa. Hän oli Suomen sotien 1939-1945 kahden Mannerheim-ristin ritari. Muistopaaden pystytti Asikkalan Sotaveteraanit vuonna 1977 tuomalla kivet kirkon lähellä sijainneen koulun, Pajarin lapsuudenkodin alueelta. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Unto Ojonen.

 

KURHILAN TAISTELUN MUISTOMERKKI
Muistomerkki sijaitsee Kurhilassa, nuorisoseuran talolle vievän tien ja Evontien risteyksessä. Muistomerkki sijaitsi alun perin paikalla, jossa kaatuivat taistelun ensimmäiset miehet, mutta koska paikka oli kaukana, hankalan matkan päässä metsässä, se siirrettiin nykyiseen paikkaan Evontien varteen. Taisteluissa kaatuivat ensimmäisinä asikkalalainen Juho Kirkola ja kivijärveläinen Nestori Kinnunen. Siitä kertoo teksti ”15.IV.1918 Nestori Kinnunen, Kivijärvi, Juho Kirkola, Asikkala. Itsenne vuoksi taistohon menneet ette, tartuitte miekkaan puolesta maamme. Kauniimman huomenen, – ruskon puolesta, oikean puolesta, ihmisyyden uskon”.

 

LAIVAMUISTOMERKKI
Muistomerkki löytyy Vähä-Äiniön Kuoreniemestä, Yttölän tilan rannasta. Sillä paikalla oli telakka, jossa rakennettiin muun muassa siipirataslaiva Päijänteelle. Telakka työllisti huomattavan määrän ihmisiä. Muistomerkissä on teksti ”Tällä paikalla valmistettiin Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva Suomi v. 1856”. Muistomerkin paljasti Asikkalan Kotiseutuyhdistys vuonna 1956.

 

 

 

LAURI KARTTUSEN MUISTOMERKKI
Lauri Karttusen 15.10.1994 paljastettu muistomerkki sijaitsee Hillilässä, Matti Suomelan perikunnan metsässä. Muistomerkki on pystytetty 17.2.1918 punaisten surmaaman maanviljelijän, nahkuri Lauri Karttusen muistoksi. Muistomerkki muodostuu runsaan kuutiometrin suuruisesta luonnonkivestä ja sen päälle pystytetystä teräksisestä rististä, jossa on messinkilaatta.

Lue lisää

 

 

LAURIN PATSAS
Laurin patsas Rapala Oy:n liiketoiminnan aloittamisesta tuli vuonna 1989 40 vuotta. Samana vuonna pystytettiin Laurin patsas. Veistos esittää Rapala Oy:n perustajaa Lauri Rapalaa ja sen on tehnyt kuvanveistäjä Toivo Pelkonen. Patsas paljastettiin 25.11.1989 ja se sijaitsee Vääksyn kanavalla Vesimyllymuseon välittömässä läheisyydessä. Rapala Oy on ollut vuosikymmenten ajan Asikkalan suurin yksityinen työllistäjä. Patsas pystytettiin Asikkalan kunnan ja Rapala Oy:n yhteistyönä.

 

 

MUISTOMERKKI SOTA-AJAN LENTOLAIVUEILLE
Vesivehmaan lentokenttä Muistomerkin on pystyttänyt Lahden Ilmasilta muistuttamaan jälkipolvia niistä lentolaivueista, jotka puolustivat maamme ilmatilaa Vesivehmaan lentokentältä käsin vuosina 1941-1945. Muistokivi on kentän rakennustöiden yhteydessä irrotettu harmaa paasi, johon on kiinnitetty pronssilaatta seuraavin tekstein: ”Vesivehmaan lentokentällä vuosina 1940-1944 toimineiden lentolaivueiden HLeLv24, Täyd.LeLv35 ja PleLv48 muistoksi ja ilmatilamme puolustajien kunniaksi. Muistokiven pystytti Lahden Ilmasilta 1998”

 

 

RYTMI- YHTEISTOIMIN- PATSAS
Asikkalan kunta sai vuonna 1960 vastaanottaa Olga ja Kaarlo Laaksosen testamenttimääräyksellä lahjoituksen, jossa toivottiin, että testamentatut varat käytetään taide-esineen hankkimiseksi johonkin julkiseen paikkaan Vääksyn asutuskeskuksen kaunistamiseksi, esimerkiksi silloisen nuorisotalon tonttialueelle. Valtuuston päätöksellä hankittiin kuvanveistäjä Veikko Leppäsen tekemä patsas, joka päätettiin sijoittaa Asikkalan kunnantalon pihalle Vääksyssä. Se on nykyään Kustaantorilla, kunnanviraston sivustalla. Paljastustilaisuus oli 19.9.1964.

 

 

SODISSAMME KAATUNEIDEN SANKARIVAINAJIEN MUISTOMERKKI
Muistomerkki sijaitsee Asikkalan hautausmaan sankarihaudalla. Muistomerkit ympärillä on 239 sankarihautaa. Sankaripatsaan ovat suunnitelleet arkkitehti Kaarlo Könönen ja kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala vuonna 1947.

 

 

 

SUOMEN VAPAUSSODAN ANIANPELLON TAISTELUN MUISTOMERKKI
Muistomerkki sijaitsee Anianpellon vanhalla markkinapaikalla. Muistokiveen on kaiverrettu teksti ” Suomen vapaussodan Anianpellon taistelu 17.-18.4.1918. Edestä kodin, Isänmaan.” Taistelun muistomerkki paljastettiin vuonna 1928 Kustaa III:n metsikössä Anianpellontien varrella. Asikkalan suojeluskunta piti paljastustilaisuuden kunniaksi paraatin.

 

 

 

TYNNYRKIVI
Tynnyrkivi oli Anianpellon markkinoiden muhkea porttikivi Urajärven suunnasta tullessa. Se oli aikanaan Hämeen Härkätien varrella ja muodostui myös jonkinlaiseksi moraalin portiksi, sillä väkijuomia Tynnyrkiven sisäpuolelle ei markkinoilla saanut viedä.  Kivien kuopissa saattoi säilyttää olutleilejä ja oluttynnyreitä. Siitä sen nimikin on saanut alkunsa.

Lue lisää

 

 

VALTIONEUVOS DANIELSON-KALMARIN PATSAS
Historiantutkijana ja huippupoliitikkona tunnetun valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmarin patsas sijaitsee Kalmarinpuistossa Vääksyssä Vääksyn kanavan tuntumassa, osoite Kalmarintie 8. Patsaan on veistänyt akateemikko Väinö Aaltonen ja se on paljastettu 15.6.1963. Patsas on pystytetty Etelä-Suomen Nuorisoseurapiirin toimesta.

 

 

 

VAPAUSSOTURIEN MUISTOMERKKI
Muistomerkki sijaitsee Asikkalan kirkonkylän hautausmaalla. Punaisten puolella taistelleiden hautamuistomerkki Muistomerkki sijaitsee Asikkalan kirkonkylän hautausmaalla.

 

 

 

 

VAIKEIDEN AIKOJEN MUISTOMERKKI
Vääksyn kanavan puistossa on Vaikeiden aikojen muistomerkki ”Menneiden sukupolvien työlle”. Se symboloi näitä seutuja koetelleita monenlaisia vaikeita aikoja, kuten nälkävuodet, mustasurma ja sotien aiheuttama kurjuus. Jopa kolmannes Asikkalan asukkaista merkittiin kuolleiksi 1600-luvun loppupuolella. Tämä talkoovoimin rakennettu muistomerkki on arkkitehti Heikki Sipposen suunnittelema. Se symboloi yhteishengen ja yksimielisyyden merkitystä vaikeina aikoina. Muistomerkki koostuu kahdesta portti- ja naapurikivestä, sekä 24 kivestä, jotka muodostavat suojaavan ympyräkehän varsinaisen keskuskiven ympärille. Nuo 24 kiveä puolestaan symboloivat Asikkalan kyliä. Paljastustilaisuus oli 4.12.1977, Suomen 60-vuotispäivän aattona.

 

VETERAANIEN MUISTOMERKKI
Muistomerkki sijaitsee Rauhanpuistossa, os. Kalmarintie 10. Muistomerkki oli asetettu tehtäväänsä vuosien 1939-1945 sotiin lähteneiden asikkalalaisten sotiemme veteraanien muistoksi. Muistomerkki paljastettiin valtakunnallisena sotaveteraanipäivänä 8.3.1987, Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna. Samana vuonna Asikkalan Sotaveteraanit täyttivät 20 vuotta. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Unto Ojonen. Se koostuu kolmesta luonnonkivestä. Kiviin on kiinnitetty laatta, jossa on tekstinä juhlavuoden tunnus ”Itsenäisyys kasvaa meistä.”

 

 

VON HEIDEMANINEN HAUTAMUISTOMERKKI
Urajärven kartanon puistoalueelta löytyy näköalapaikka, temppelin raunioita muistuttava Valhalla, joka on rakennettu vuonna 1913. Sen edustalla on kivilaatta, jossa on teksti ” O Land, du tusen sjöas land! Maa tuhatjärvinen, oi maa”. Via Novaksi kutsuttua polkua pitkin pääsee von Heidemanien sukuhaudalle, joka on antiikin temppeliä jäljittelevä muistomerkki.

 

 

ASIKKALAN VANHA PUUKIRKKO
Muistolaatta Asikkalan vanhasta puukirkosta löytyy Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevan siunauskappelin seinältä. Laattaan kirjoitetusta tekstistä ilmenee, että Asikkalan vanha puukirkko oli toiminnassa vuosina 1612-1892. Kun uusi kirkko valmistui Makasiininmäelle vuonna 1880 , vanha puukirkko purettiin ja sen lautoja ja hirsiä käytettiin useissa kouluissa ja muissa kunnan rakennuksissa.

 

 

EETU SALIN TYÖVÄENLIIKKEEN ESITAITELIJAN EETA SALININ MUISTOLAATTA
Sijaitsee Vääksyn Torpan juhlasalin seinällä. Salin syntyi Asikkalassa vuonna 1866 ja kuoli Tammisaaren vankilassa 1919. Salinin muistolaatta on paljastettu vappuna 1975 ja sen on suunnitellut silloinen Hämeen läänintaiteilija Matti Koskela.

 

J.R. DANIELSON-KALMARIN MUISTOLAATTA
sijaitsee Danielson-Kalmarin kesähuvilan seinässä Vääksyssä, osoite Kalmarintie 8. Laatassa on teksti ”Tässä talossa asui kesäisin historiantutkija, perustuslakiemme peloton ja taitava puolustaja valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmari vuodesta 1892 kuolemaansa saakka vuoteen 1933.

 

PASTORI AKSEL LAURELLIN MUISTOLAATTA
Axel Laurell Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevan siunauskappelin seinästä löytyy muistolaatta pastori Aksel Laurellista. Laatassa on teksti ”Pastori Aksel Laurell, (29.5.1715-28.10.1790) toimi perunanviljelyksen edistämiseksi enemmän, kuin kukaan aikalaisistaan maassamme ollessaan Asikkalan kappalaisena 1744-1790”

Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevalla kotiseutumuseolla on myös Axel Laurellista muistolaatta ja -kivi. Muistolaatassa on teksti: Perunanviljelyksen harrastaja ja levittäjä pastori Axel Laurell oli kappalaisena 1740-1970. Tämä pihamaa oli silloin pappilan pihamaa.

 

Pastori Axel Laurellin kirja perunanviljelyksestä

Pastori Axel Laurell on kirjoittanut perunanviljelyksestä pienen kirjasen. Kirjan nimi on ”Lyhykäinen kirjoitus potatexen eli Maan-Pärönain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä Suomen hallituxesa Monen Wuotisesta koettelemuxesta koottu ja yhteenpandu. AXEL LAURELL, kappalainen ja V. pastor Assicala. 1773” Asikkalan kirjastosta löytyy kirjasta uusi painos.

Lue ote kirjasta

 

PRO PATRIA -TAULUT
Sodassa kaatuneita on muistettu pro patria-tauluin. Näitä viime sotiemme sankarivainajien muistotauluja on mm. kouluissa. Asikkalan yläasteen vanhassa juhlasalissa olevassa taulussa on nimilista koulun oppilaista, jotka ovat kaatuneet sodassa. Myös nykyisen koulutuskeskus Salpauksen ruokalan aulassa on samanlainen muistotaulu. Asikkalan seurakunnassa on muistotaulu sodassa kaatuneista.

 

TAMMENLEHVÄ-MUISTOLAATTA
Tammenlehvä-muistolaatta paljastettiin 25.10.1996 ja se sijaitsee Vääksyssä, Päijänteen tuntumassa Tammenlehvätalon pihalla. Muistolaatta on kiinnitetty luonnonkiveen muistuttamaan tuleville polville sotaveteraaneista.

 

VON HEIDEMANIEN MUISTOLAATTA
Urajärven kartano on ollut von Heidemanien sukukartanona lähes kaksi ja puoli vuosisataa. Siitä on muistutuksena Urajärven kartanossa musta, marmorinen muistolaatta, jossa kerrotaan latinaksi, että tila on ollut 240 vuotta Heideman-suvun hallussa.