Patsaat, muistomerkit ja kivet

Laurin patsas
Rapala Oy:n liiketoiminnan aloittamisesta tuli vuonna 1989 40 vuotta. Samana vuonna pystytettiin Laurin patsas. Veistos esittää Rapala Oy:n perustajaa Lauri Rapalaa ja sen on tehnyt kuvanveistäjä Toivo Pelkonen. Patsas paljastettiin 25.11.1989 ja se sijaitsee Vääksyn kanavalla Vesimyllymuseon välittömässä läheisyydessä. Rapala Oy on ollut vuosikymmenten ajan Asikkalan suurin yksityinen työllistäjä.
Patsas pystytettiin Asikkalan kunnan ja Rapala Oy:n yhteistyönä.

lauri rapala

Valtioneuvos Danielson-Kalmarin patsas

Historiantutkijana ja huippupoliitikkona tunnetun valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmarin patsas sijaitsee Kalmarinpuistossa Vääksyssä Vääksyn kanavan tuntumassa, osoite Kalmarintie 8. Patsaan on veistänyt akateemikko Väinö Aaltonen ja se on paljastettu 15.6.1963. Patsas on pystytetty Etelä-Suomen Nuorisoseurapiirin toimesta.

Kalmarin puisto

Kenraalimajuri Aaro Pajarin muistopaasi

Kenraalimajuri Aaro Pajari oli asikkalainen sotilas. Hänestä tehty muistopaasi sijaitsee Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevan Kotiseutumuseon alueella vanhan viljamakasiinin vieressä. Muistopaadessa olevassa tekstissä kerrotaan, että kenraalimajuri Aaro Pajari syntyi vuonna 1897 Asikkalassa. Hän oli Suomen sotien 1939-1945 kahden Mannerheim-ristin ritari. Muistopaaden pystytti Asikkalan Sotaveteraanit vuonna 1977 tuomalla kivet kirkon lähellä sijainneen koulun, Pajarin lapsuudenkodin alueelta. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Unto Ojonen.
Pajarin patsas 3_240414

Rytmi – Yhteistoimin – patsas

Asikkalan kunta sai vuonna 1960 vastaanottaa Olga ja Kaarlo Laaksosen testamenttimääräyksellä lahjoituksen, jossa toivottiin, että testamentatut varat käytetään taide-esineen hankkimiseksi johonkin julkiseen paikkaan Vääksyn asutuskeskuksen kaunistamiseksi, esimerkiksi silloisen nuorisotalon tonttialueelle. Valtuuston päätöksellä hankittiin kuvanveistäjä Veikko Leppäsen tekemä patsas, joka päätettiin sijoittaa Asikkalan kunnantalon pihalle Vääksyssä. Se on nykyään Kustaantorilla, kunnanviraston sivustalla. Paljastustilaisuus oli 19.9.1964.

Rytmi-yhteistoimin-patsas


Muistomerkit ja kivet

Veteraanien muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Rauhanpuistossa, os. Kalmarintie 10. Muistomerkki oli asetettu tehtäväänsä vuosien 1939-1945 sotiin lähteneiden asikkalalaisten sotiemme veteraanien muistoksi. Muistomerkki paljastettiin valtakunnallisena sotaveteraanipäivänä 8.3.1987, Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna. Samana vuonna Asikkalan Sotaveteraanit täyttivät 20 vuotta. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Unto Ojonen. Se koostuu kolmesta luonnonkivestä. Kiviin on kiinnitetty laatta, jossa on tekstinä juhlavuoden tunnus ”Itsenäisyys kasvaa meistä.”
Veteraanimuistomerkki

Sodissamme kaatuneiden sankarivainajien muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Asikkalan hautausmaan sankarihaudalla. Muistomerkit ympärillä on 239 sankarihautaa. Sankaripatsaan ovat suunnitelleet arkkitehti Kaarlo Könönen ja kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala vuonna 1947.
Sankarihautapatsas_240414

 

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
Muistomerkin ovat Asikkalan karjalaiset pystyttäneet vuonna 1955 Karjalaan jääneiden vainajien muistolle. Muistomerkki sijaitsee Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevalla hautausmaalla siunauskappelin läheisyydessä.
Karjalaan jaaneiden

Vapaussoturien muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Asikkalan kirkonkylän hautausmaalla.

Punaisten puolella taistelleiden hautamuistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Asikkalan kirkonkylän hautausmaalla.

Suomen vapaussodan Anianpellon taistelun muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Anianpellon vanhalla markkinapaikalla. Muistokiveen on kaiverrettu teksti
” Suomen vapaussodan Anianpellon taistelu 17.-18.4.1918. Edestä kodin, Isänmaan.” Taistelun muistomerkki paljastettiin vuonna 1928 Kustaa III:n metsikössä Anianpellontien varrella. Asikkalan suojeluskunta piti paljastustilaisuuden kunniaksi paraatin.

Anainapelto (1)Anainapelto (2)

Tynnyrkivi
Oli Anianpellon markkinoiden muhkea porttikivi Urajärven suunnasta tullessa. Se oli aikanaan Hämeen Härkätien varrella ja muodostui myös jonkinlaiseksi moraalin portiksi, sillä väkijuomia Tynnyrkiven sisäpuolelle ei markkinoilla saanut viedä.
”Anianpellon markkinoiden kunniakasta ja pitkää historiaa ei tarvitse pelkästään kuvitella, sillä esimerkiksi Uusi Suometar kuvaili jo vuonna 1855 tämän kaupallisen tapahtuman menoa:”Pian olimme tiellä Anianpeltoon; jo alkoikin näkyä mikä oli matkamme päämaali: karjaa ja hewoisia joutui eteemme yhä enempi, miehiä ja waimoja käydä pötki tien molemmin puolin tuohikontit selässä ja tavallisissa markkinapukimissa”. Aleksis Kivi

Kuvaus on voinut sopia juuri Tynnyrkiven mäkeen, jolla oli aivan erityinen tehtävänsä markkinaväen hyvinvoinnissa. Kivien kuopissa saattoi säilyttää olutleilejä ja oluttynnyreitä. Siitä sen nimikin on saanut alkunsa.
Tynnyrkivi kärsi uuden tien teossa, kun siitä räjäytettiin osa pois. Nykyään muistomerkin lähellä on Tynnyrikiven asuntoalue.

Laatta_220710Tynnyrkivi2

 

 

 

 

 

Kurhilan taistelun muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Kurhilassa, nuorisoseuran talolle vievän tien ja Evontien risteyksessä. Muistomerkki sijaitsi alun perin paikalla, jossa kaatuivat taistelun ensimmäiset miehet, mutta koska paikka oli kaukana, hankalan matkan päässä metsässä, se siirrettiin nykyiseen paikkaan Evontien varteen. Taisteluissa kaatuivat ensimmäisinä asikkalalainen Juho Kirkola ja kivijärveläinen Nestori Kinnunen. Siitä kertoo teksti ”15.IV.1918 Nestori Kinnunen, Kivijärvi, Juho Kirkola, Asikkala. Itsenne vuoksi taistohon menneet ette, tartuitte miekkaan puolesta maamme. Kauniimman huomenen, – ruskon puolesta, oikean puolesta, ihmisyyden uskon”.

Von Heidemanien hautamuistomerkki
Urajärven kartanon puistoalueelta löytyy näköalapaikka, temppelin raunioita muistuttava Valhalla, joka on rakennettu vuonna 1913. Sen edustalla on kivilaatta, jossa on teksti ” O Land, du tusen sjöas land! Maa tuhatjärvinen, oi maa”. Via Novaksi kutsuttua polkua pitkin pääsee von Heidemanien sukuhaudalle, joka on antiikin temppeliä jäljittelevä muistomerkki.
Heideman, hautamuistomerkkiValhalla

Laivamuistomerkki
Muistomerkki löytyy Vähä-Äiniön Kuoreniemestä, Yttölän tilan rannasta. Sillä paikalla oli telakka, jossa rekennettiin muun muassa siipirataslaiva Päijänteelle. Telakka työllisti huomattavan määrän ihmisiä. Muistomerkissä on teksti ”Tällä paikalla valmistettiin Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva Suomi v. 1856”. Muistomerkin paljasti Asikkalan Kotiseutuyhdistys vuonna 1956.
LaivamuistomerkkiEnsinnainen Hoyrylaiva

Vaikeiden aikojen muistomerkki
Vääksyn kanavan puistossa on Vaikeiden aikojen muistomerkki ”Menneiden sukupolvien työlle”. Se symboloi näitä seutuja koetelleita monenlaisia vaikeita aikoja, kuten nälkävuodet, mustasurma ja sotien aiheuttama kurjuus. Jopa kolmannes Asikkalan asukkaista merkittiin kuolleiksi 1600-luvun loppupuolella.
Tämä talkoovoimin rakennettu muistomerkki on arkkitehti Heikki Sipposen suunnittelema. Se symboloi yhteishengen ja yksimielisyyden merkitystä vaikeina aikoina.
Muistomerkki koostuu kahdesta portti- ja naapurikivestä, sekä 24 kivestä, jotka muodostavat suojaavan ympyräkehän varsinaisen keskuskiven ympärille. Nuo 24 kiveä puolestaan symboloivat Asikkalan kyliä.
Paljastustilaisuus oli 4.12.1977, Suomen 60-vuotispäivän aattona.
IMG_6538IMG_6537vaikeiden-aikojen-muistomerkki-250x166[1]

Etelä-Hämeen Nuorisoseuratyön aloittamisen muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Vääksyn koulun pihalla, osoitteessa Asikkalantie 12. Muistomerkissä on teksti ”Tällä Päijänteen välkkyvien vesien äärellä aloitettiin Etelä-Hämeen Nuorisoseuratyö vuonna 1893. Ei huku se kansa yöhön, joka valoon rynnistää”. Muistomerkkiin kuuluu erikseen tulirautamerkki.
Muistomerkki on paljastettu 20.6.1943.

Lauri Karttusen muistomerkki
Lauri Karttusen 15.10.1994 paljastettu muistomerkki sijaitsee Hillilässä, Matti Suomelan perikunnan metsässä. Muistomerkki on pystytetty 17.2.1918 punaisten surmaaman maanviljelijän, nahkuri Lauri Karttusen muistoksi.
Muistomerkki muodostuu runsaan kuutiometrin suuruisesta luonnonkivestä ja sen päälle pystytetystä teräksisestä rististä, jossa on messinkilaatta. Rautapitoisen kiven tekee vaikuttavaksi mm. se, että siitä valuu ruostetta ikään kuin se itkisi verta.
Mustaksi maalatun ristin on tehnyt Teuvo Jussila. Ristin korkeus maasta on 2,3 metriä ja leveys 60 sm.
Sotiemme veteraanit toivat ristin keskelle vapaussodan ristin. Ristin alaosan messinkilaatan, jossa on 1.8.1887 syntyneen Karttusen henkilötiedot on takonut Salonsaaren seppä Kyösti Nikki.
Lauri Karttunen

Muistomerkki sota-ajan lentolaivueille, Vesivehmaan lentokenttä
Muistomerkin on pystyttänyt Lahden Ilmasilta muistuttamaan jälkipolvia niistä lentolaivueista, jotka puolustivat maamme ilmatilaa Vesivehmaan lentokentältä käsin vuosina 1941-1945. Muistokivi on kentän rakennustöiden yhteydessä irrotettu harmaa paasi, johon on kiinnitetty pronssilaatta seuraavin tekstein: ”Vesivehmaan lentokentällä vuosina 1940-1944 toimineiden lentolaivueiden HLeLv24, Täyd.LeLv35 ja PleLv48 muistoksi ja ilmatilamme puolustajien kunniaksi. Muistokiven pystytti Lahden Ilmasilta 1998”
Muistokivi paljastettiin 18.9.1998.
07092012_Vesivehmaan_lentopaikan_muistomerkki

Muistolaatat

Axel Laurell
Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevan siunauskappelin seinästä löytyy muistolaatta pastori Aksel Laurellista. Laatassa on teksti ”Pastori Aksel Laurell, (29.5.1715-28.10.1790) toimi perunanviljelyksen edistämiseksi enemmän, kuin kukaan aikalaisistaan maassamme ollessaan Asikkalan kappalaisena 1744-1790”.

Asikkala perunapitäjä

Lyhykäinen kirjoitus Potatexen eli Maan-Pärönain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä Suomen hallituxesa. Monen Wuotisesta koettelemuxesta koottu ja yhteenpandu. AXEL LAURELL, kappalainen ja V. pastor Assicala. 1773

Mandel kaakku Potatexista

Hyvin pestyt ja wirutetut Potatexet, keitetään, kuoritaan ja pannaan kylmään veteen muutamaxi hetkexi, sitte otetaan ne ylös, pyhitään kuiwaxi waatten kanza, ja hakataan pienexi puhtaalla kaalin kirweellä; kahteen naulaan tästä koosta, otetaan ¼ naula hienox survottua mandelia, 2 luodia katkeria mandelita, 10 luodia sokeria, 10 lusikan täyttä nuorta woita, ja wähä Saframia, joka hywästi yhteen sekoitetaan Päärona-koon kanza, ja wiimeisex 14 kuohuun wispattua muna. Tämä pannan yhteen woin kansa hywin woideltuun, ja hienoxi surwotulla korpulla prijkoitettuun formuun, ja paistetaan kohtalaises uunin lämbymäs. Tämä tule oikian Mandel-Kaakun kaldaisexi.

naula = noin 0,45 kg

luoti = noin 13-14 grammaa

Laurell
Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevalla kotiseutumuseolla on myös Axel Laurellista muistolaatta ja -kivi. Muistolaatassa on teksti: Perunanviljelyksen harrastaja ja levittäjä pastori Axel Laurell oli kappalaisena 1740-1970. Tämä pihamaa oli silloin pappilan pihamaa.

Asikkalan vanha puukirkko
Muistolaatta Asikkalan vanhasta puukirkosta löytyy Asikkalan kirkonkylässä sijaitsevan siunauskappelin seinältä. Laattaan kirjoitetusta tekstistä ilmenee, että Asikkalan vanha puukirkko oli toiminnassa vuosina 1612-1892. Kun uusi kirkko valmistui Makasiininmäelle vuonna 1880 , vanha puukirkko purettiin ja sen lautoja ja hirsiä käytettiin useissa kouluissa ja muissa kunnan rakennuksissa.
Asikkalan_Wanha_kirkko_1608-1612 vanha kirkko

Pro patria-taulut
Sodassa kaatuneita on muistettu pro patria-tauluin. Näitä viime sotiemme sankarivainajien muistotauluja on mm. kouluissa. Asikkalan yläasteen vanhassa juhlasalissa olevassa taulussa on nimilista koulun oppilaista, jotka ovat kaatuneet sodassa. Myös nykyisen koulutuskeskus Salpauksen ruokalan aulassa on samanlainen muistotaulu.
Asikkalan seurakunnassa on muistotaulu sodassa kaatuneista.

Von Heidemanien muistolaatta
Urajärven kartano on ollut von Heidemanien sukukartanona lähes kaksi ja puoli vuosisataa. Siitä on muistutuksena Urajärven kartanossa musta, marmorinen muistolaatta, jossa kerrotaan latinaksi, että tila on ollut 240 vuotta Heideman-suvun hallussa.

J.R. Danielson Kalmari
Muistolaatta sijaitsee Danielson-Kalmarin kesähuvilan seinässä Vääksyssä, osoite Kalmarintie 8. Laatassa on teksti ”Tässä talossa asui kesäisin historiantutkija, perustuslakiemme peloton ja taitava puolustaja valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmari vuodesta 1892 kuolemaansa saakka vuoteen 1933.

Eetu Salin
Työväenliikkeen esitaistelijan Eetu Salinin muistolaatta on Vääksyn Torpan juhlasalin seinällä.
Salin syntyi Asikkalassa vuonna 1866 ja kuoli Tammisaaren vankilassa 1919.
Salinin muistolaatta on paljastettu vappuna 1975 ja sen on suunnitellut silloinen Hämeen läänintaiteilija Matti Koskela.

Tammenlehvä-muistolaatta
Tammenlehvä-muistolaatta paljastettiin 25.10.1996 ja se sijaitsee Vääksyssä, Päijänteen tuntumassa Tammenlehvätalon pihalla. Muistolaatta on kiinnitetty luonnonkiveen muistuttamaan tuleville polville sotaveteraaneista.