Kysy vastaa palsta

Voit lähettää kysymyksen palstalle tästä

Asuminen (9)

Oltermannin vuokra-asuntojen kiinteistöhuoltopäivystys (26.1.2015)

Päivi Riikonen kysyy:
—–  asuu Oltermannin vuokra asunnossa. Perjantaina hän käänsi patteria pienemmälle ja patterin säätönuppi irtosi. Yhdessä siivooja —- kanssa he soittivat talonmiehelle.  ——- oli vapaalla ja Asikkalan kunnan kiinteistöpäivystykselle puh. 0447780707 eivät k.o asuntojen kiinteistönhoito kuulu. Siispä kysymys kuuluu KENELLE KUULUU kyseisten asuntojen kiinteistön huolto ja päivystys. Mielestäni kyseisen kerroksen ilmoitustaululta luulisi tiedon löytyvän.

Vastaus:
26.1.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tässä asiassa on unohtunut tiedottaminen niin asukkaille kuin kiinteistön hoidosta vastaaville tahoille. Korjaamme asian välittömästi. Kyseiset asunnot kuuluvat Asikkalan teknisten palvelujen ja sitä kautta meidän tukipalvelujen hoidettavaksi myös päivystyksen osalta.

Asikkalatalojen vuokra-asunnot

Paremmalla palvelulla lisää asukkaita As kysyy:
Nyt on kuulunut kummia; kylillä kiertää puhe, että Asikkala ei ole kiinnostunut ottamaan uusia asukkaita, koska vuokra-asuntoja ei löydy, vaikka niitä todistettavasti on vapaana, palvelu on välinpitämätöntä ja saamatonta tai sitä ei ole lainkaan eli ei oteta edes yhteyttä, vaikka luvataan palata asiaan ja jo nyt kunnassa työskenteleville ei löydy yksiötä-kaksiota, vaikka vuokratakuutkin olisivat tarjolla. Hävettää.

Vastaus:
2.9.2014 kunnanjohtaja Juri Nieminen
Asikkalataloilla on tarjolla vapaita vuokra-asuntoja, mutta niiden koko, sijainti ja kunto vaihtelee. Se, että joku asunto on vapaana ei aina tarkoita sitä, että juuri sellainen on vapaana kuin vuokralainen toivoo. Asikkalatalot tarkistaa kaikkien hakijoiden luottotiedot ja aiemman historian Asikkalataloissa ennen asukasvalintaa vuokratakuun vaatimisen lisäksi. Täten se, että on vapaata, ei oikeuta automaattisesti vuokra-asuntoon. Asikkalatalojen täyttöaste on kohtuullinen ja talous vakaa.

Ystävällisin terveisin Juri Nieminen, kunnanjohtaja

Asuminen

JANNICA kysyy:
Hei, Haluisin kysellä kunnan vuokra asuntojen hintoja kaksioissa. Että missä hinnoissa on.???

Vastaus:
7.5.2013 hallintojohtaja Jaana Rissanen
Asikkalan kunnan omistamia vuokra-asuntoja hallinnoi Asikkalatalot Oy.
Asikkalan kunta omistaa n. 230 vuokra-asuntoa (aravavuokra-asuntoja,
korkotukiasuntoja ja muita vuokra-asuntoja).

Lisätietoja vuokra-asunnoista, niiden saatavuudesta ja vuokrista antaa

Asikkalatalot Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Halttunen
puhelin: 010 254 7956, sähköposti: kimmo.halttunen@op.fi

Jalasmökin uudelleenrakentaminen/siirto

Jussi kysyy:
Hei. Kesämökkimme sijaitsee rantatontilla Asikkalassa. Päärakennuksen lisäksi tontilla on 70-luvulla sinne siirretty n. 10m2 kaminalämmitteinen jalasmökki. Mökki on todella huonossa kunnossa ja korjaus vaatisi mökin uudelleenrakentamista. Minkälaisen rakennusluvan tälläisen pienen mökin uudelleen rakentaminen tarvitsee? Tarvitaanko luvan saamiseen virallisia piirustuksia (ei ole olemassa)? Vaikuttaako asiaan jos kamina poistetaan? Mitä lupia/toimenpiteitä rakennuksen siirtäminen tontilla vaatisi? Kuinka lähelle rantaa ko. jalasmökin tai muun kesäasumuksen teoriassa saa sijoittaa kunnan linjauksen mukaisesti? Millainen vaikutus rakennuksen koolla on rantarakentamisessa?

Vastaus:
22.5.2014 rakennustarkastaja Tapio Tonteri
Yleisenä vastauksena voidaan todeta, että jalakset tai pyörät rakennuksen alla eivät poista luvanvaraisuutta. Nykyisen rakennusjärjestyksen mukaan tulisijallinen talousrakennus vaatii rakennusluvan. Rakennuslupaa varten tarvitaan piirustukset (asema-, pohja-, julkisivu ja leikkauspiirustukset). Mikäli tulisija poistetaan luvanvaraisuus määräytyy rakennusjärjestyksen 23 §:n mukaan:

R = rakennuslupa haettava
T = toimenpidelupa haettava
I = toimenpideilmoitus tehtävä
E = ei valvontatoimenpiteitä

TOIMENPIDE LUPA 1) Rakennelma tai talousrakennus
– Saunarakennus tai muu tulisijallinen talousrakennus R
– Talousrakennus 5-15 m², erillinen (Ranta- ja asemakaava-alueet) I
– Talousrakennus 10-50 m², erillinen (muut alueet) I
– Vaja, leikkimökki tai muu vastaava rakennelma (alle 5m²). E
– Katokset yleensä (auto- ja terassikatokset, polttopuukatokset, yms.) I
– Jätekatos (yli 5 m²) sekä julkiset jätepisteet T
– Puistomuuntamo I
– Kioski I
– Grillikioski tai vastaava (ruuan valmistus mahdollisuus) T
– Käymälä (puucee) vrt. ympäristönsuojelumääräykset E
– Esiintymislava (kiinteä) I
– Muu vastaava rakennelma I

Etäisyys rantaan määräytyy ranta-asema- tai rantayleiskaavan perusteella. Mikäli alueella ei ole kaavaa etäisyydet määräytyvät rakennusjärjestyksen 7 § perusteella. Rakennusjärjestys löytyy linkistä https://www.asikkala.fi/images/tekninentoimi/rakennusjrjestys%201.1.2012%20alkaen.pdf

Myytävät tontit

Helena kysyy:
Paljonko asikkalassa on tällä hetkellä myytäviä tontteja ja paljonko tulee myyntiin lähivuosina

Vastaus:
4.3.2013 kaavoitusassistentti Sini Utriainen
Tarjolla olevia omakotitontteja on tällä hetkellä yhteensä noin 50 kpl; Vaappurannassa 11, Tynnyrimäessä 7, Häkälässä 31, sekä kylätontteja 11-12. Lisäksi tulevaisuudessa omakotitontteja tulee ainakin Vesivehmaalle, Kurhilaan, Pasolanharjulle ja Häkälään. Niitä on yhteensä n. 178 kpl. Näistä Vesivehmaan Peikkomäen alueelle tulee tarjolle 10 tonttia vielä keskikesään mennessä. Lisäksi tarjolla on rivitalotontteja, liike- ja toimistorakennustontteja sekä teollisuustontti.

Vuokra asunnot

JANNICA kysyy:
Hei, Olisin erittäin kiinnostunut tietämään missä hinnoissa vuokra asunnot on teillä siellä Vääksyssä? Olen kotoisin Asikkalasta mutta ollut maailmalla ja nyt koti seutu vetää puoleensa ja tahtoisin päästä omalle seudulle takaisin. Millaisia ehtoja ja minkä hintaisia ovat kaksiot vääksyssä.

Vastaus:
kehittämispäällikkö Isa Maunula
Kiitos viestistäsi. Parhaiten vuokra-asunnon etsinnässä pääset eteenpäin tutustumalla kunnan sivuilla olevaan vuokra-asuntokantaan. Sieltä saat tarkemmat menettelyohjeet, yhteystiedot sekä soittamalla tiedon tällä hetkellä vapaista tai piakkoin vapautuvista asunnoista. Myös Oikotie.fi -sivujen vuokra-asuntotarjontaa Asikkalan osalta kannattaa seurata.

Terveisin: Kehittämispäällikkö Isa Maunula

Rakentaminen

Kartsa kysyy:
suivan alueelle on kaavoitettu kerrostaloja. onko mitään tietoa rakentamisajankohdasta ?

Vastaus:
20.9.2012 kaavoituspäällikkö Samuli Kantola
Kysymys koskee ilmeisestikin ns. Vaappurannan aluetta, Rantakulmassa, Suivassa. Alueen omistaa rakennusliike Luja Talo ja alueen rakentaminen on täysin kiinni heidän investoinneistaan Kerrostalojen lisäksi Luja Talojen omistamalle alueelle on kaavoitettu rivitalokorttelita. Asikkalan kuntakin omistaa myös alueen sisällä 12 kpl omakotitontteja, mutta kunnalla ei ole vaikutusmahdollisuuksia rakennusliikkeen rakentamisaikatauluihin. Asiaa voi tiedustella suoraan rakennusliikkeltä itseltään.

Radon mittaus (13.1.2015)

 

Pirjo Kamppila kysyy:
Säteilyturvakeskus kertoo Asikkala-sivuilla radon-talkoista, joista olisi lähetetty tiedote pientaloasukkaille. Ei ole näkynyt, ja tarjouskin päättyi jo marraskuussa. Onko kunnalla kierrätettäviä radonmittauslaitteita?  Onko kunnan tilat mitattu?

Vastaus:
13.1.2015 terveystarkastaja Sami Ahonen, PHSOTEY
Radon mittausprojekti oli siis Säteilyturvakeskuksen, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän sekä Lahden kaupunki järjestämä projekti, jossa kartoitettiin alueen radon-pitoisuuksia. Radonin mittauksen voi edelleen tilata suoraan säteilyturvakeskukselta osoitteesta: http://www.stuk.fi/ vaikka projektiaika onkin umpeutunut. Phsotey kerää lisäksi vuosittain tilauspyyntöjä (seuraava tilaus tehdään talvella 2016), lisätietoa saa terveystarkastajilta.
Kunnalla tai Phsotey:llä ei ole radon- mittauslaiteita.
Kunnan tilojen mittaustilanteesta saa lisätietoa Asikkalan kunta, talonrakennusmestari Pekka Ahlqvist.

Asikkalan kunnan pientalotontit (12.10.2015)

Ville kysyy:
Olen ihmetellyt, että mihin perustuu Asikkalan kunnan pientalotonttien hinnoittelu?

Tonttitarjontaa on laajasti, mutta kauppa ei käy. Tuote on kunnossa, mutta hinnoittelu ei. Onko realistista saada edes nykyistä tonttikapasiteettia myytyä? Infraan, kaavoitukseen yms. on kuitenkin jokunen penni valunut kunnan taskusta.

Vastaus:
12.10.2015 kehittämispäällikkö Isa Maunula
Maan hinta, tontin sijainti, kaavoitustilanne ja alueen rakentamiskustannukset vaikuttavat suoraan tonttien hintaan. Kunnallistekniikan toteuttaminen (=katujen rakentaminen, sadevesiviemäröinti, katuvalaistus ym.) on usein kallista. Tonttien hinnoittelu on määritelty sellaiselle tasolle, jotta se kattaa rakennusvalmiin tontin kulut. Kunta ei muuta tonttien hintaa suhdanteiden mukaan, koska syntyneet kustannuksetkin ovat kiinteitä.

Yleisesti kunnan tonttien hintataso maakunnan muihin kuntiin verraten on erittäin kilpailukykyinen, alimpien neliöhintojen ollessa haja-asutusalueilla 1e/m2 ja taajamassa 4€/m2.

Vallitseva heikko taloustilanne heijastuu myös tonttikauppaan. Pientalotonttien myynti on hidastunut, osin jopa pysähtynyt suurelta osin koko maakunnassa. Maanmittauslaitoksen vuosittainen raportti osoittaa, että kuntien myymien tonttien määrä on enää murto-osa kymmenen vuoden takaisesta määrästä. Taloustilanteen parantuessa tonttimyyntikin vilkastuu, jolloin kunnalla on tarjota monipuolinen valikoima vapaita tontteja.

 

Elinkeinopalvelut (1)

Kunnan tilojen käytön tehostaminen

Jori Ravantti kysyy:
Olen monta vuotta toivonut kunnon tilojen käytön tehostamista esimerkiksi kuntalaisaloitteenkin muodossa ja kunnanjohtajakin uudessa Johtoryhmän pöydältä puheenvuorossaan mainitsi tästä käytön tehostamisen tarpeesta. Kävisikö laatuun, että kunnan nettisivulla julkaistaisiin aluksi selkeä lista, jotta tieto mahdollisista potentiaalisista tiloista tavoittaisi kunnan virasto-organisaation ulkopuolella olevat toimitilojen tarvitsijat? Edettäisiin askel kerrallaan ja mahdollisen kysynnän ilmaantuessa tehdään seuraava asiaa edistävä siirto ja otetaan selvää kuinka aktiivista markkinointia tarvitaan, jotta tieto vapaista toimitiloista vaikkapa Päijännelossa leviää riittävän laajalle. Lista voidaan julkaista myös sillä idealla, että se on ennakkomarkkinointia ja reaktioiden perusteella täsmennetään asiaa koska oleellista on minkälaista kysyntää tulee vai tuleeko sitä lainkaan. Kunnan sivuilla näkyvää listaa kehitettäisiin sitä mukaa kuin asia etenee. Tärkeintä olisi ensin lähteä tiedottamaan siitä, että ylipäänsä tiloja on vapaana ja tämän jälkeen edetä johdonmukaisesti askel kerrallaan. Jos toimitiloja ei tarjota aktiivisesti, ei saada selville kysyntää ja sen laatua. Myös kysynnän puuttuminen on tärkeä tieto. Kuinka monta vuotta ellei vuosikymmentä pitää odotella listaa siitä, mitä toimitiloja kunnalla on vapaana?

Vastaus:
16.9.2014 vs. kehittämispäällikkö Suvi Liljeqvist
Kunnalla vapaana olevista vuokratiloista on tulossa tiedot kunnan internetsivuille aivan lähiaikoina. Lisäksi syksyllä julkaistavilla uusilla kunnan internetsivuilla vuokratilojen markkinointi voidaan toteuttaa entistä paremmin ja tehokkaammin.

Hallinto

Hallinto ja talous (8)

Asikkalan kunnan postilaatikko (9.9.2015)

Postilaatikkoa etsivä kysyy:
Hei, olen antanut jo aikaisemminkin palautetta Asikkalan kunnan postilaatikon nimi- ja osoitetiedoista. Postilaatikoissa tulisi olla nimi- ja osoitetiedot selkeästi, näin ei ole Asikkalan kunnan laatikossa (Teknisen toimen laatikosta nämä löytyvät). Siinä ei ole osoitetietoa, numeroa, nimeä tai minkä toimistojen postia siihen voi laittaa. On ikävää jättää henkilötietoja, tulotietoja jne. laatikkoon, josta ei selviä kenen se on ja onko se toiminnassa yms…

Vastaus:
9.9.2015 hallintojohtaja Jaana Rissanen
Alkuun anteeksi, että vastaus on viipynyt loma-aikojen vuoksi.
Asikkalan kunnanviraston postilaatikko on kunnanviraston oven luona ja siihen voi jättää postia kaikille kunnan viranomaisille, koska kunnan kirjaamo on keskushallinnossa ja posti ohjataan eteenpäin ko. viranomaisille.
Kunnanviraston postilaatikko palvelee suoraan talossa olevia hallintokuntia eli konsernipalvelut (kunnanhallitus, valtuusto, kunnanjohtaja, keskus-, henkilöstö- ja taloushallinto), kehittämispalvelut, koulutuspalveluiden hallinto, varhaiskasvatuspalveluiden hallinto, maaseutupalvelut, työllistämiskoordinaattori.

Merkitsemme kunnan postilaatikkoon nimi- ja osoitetiedot ja mitä postia siihen voi jättää.
Kiitos palautteesta!

 

Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus (26.5.2015)

Satu Lustig kysyy:
Kuuluuko Asikkalan kunta käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden piiriin?

Vastaus:
26.5.2015 talouspäällikkö Arja Stenhammar
Asikkalan kunta ei ole käännetyn arvonlisäveron piirissä tällä hetkellä.

 

Kuntaliitosten 12 tavoitetta

3.3.2012 Rauli Kemppi kysyi:
Kunnan johtajalle tiedoksi KUNTALIITOSTEN 12 TAVOITETTA ? Kunnan johtajalle tiedoksi KUNTALIITOSTEN 12 TAVOITETTA ? 1. Maaseudun autioittaminen 2. Hiilijalanjäljen kasvattaminen 3. Päätösten siirto ammattibyrokraateille 4. Hyvä veli järjestelmän vahvistaminen 5. Lähidemokratian alasajo 6. Johtajavirkoja lisääminen kuntatyöskentelyyn 7. Liitoskuntien menojen kasvattaminen 8. Terveys-ja vanhusten palvelujen kustannusten kasvattaminen ja toiminnan yhtiöittäminen 9. Nuorisotilojen keskittäminen keskuksiin 10. Päivähoitomenojen ja toimeentulo tuen kustannusten kasvattaminen 11. Ghettojen rakentaminen vanhuksille keskuksiin. 12. Perusopetuksen tehokkuuden madaltaminen ja opetuksen siirto keskuksiin Savitaipale Rauli Kemppi

Vastaus:
20.03.2012 kunnanjohtaja Juri Nieminen
Vastaukset kysymysten perässä:
1. Maaseudun autioittaminen
– Päätösvallan keskittäminen johtaa myös yhdyskuntarakenteen keskittymisen kiihtymiseen. Kaupungistuminen itsessään on globaali megatrendi, jolla ei voi mitään.
2. Hiilijalanjäljen kasvattaminen
– Kaupunkilainen elämäntyyli lisää hiilijalanjälkeä. Kaupungistuminen korreloi voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Tässä uusi teknologia sähköautoineen voi olla ratkaisu.
3. Päätösten siirto ammattibyrokraateille
– Isoissa kaupungeissa valta on poliittisilla päättäjillä ja poliittisesti valituilla viranhaltijoilla. Täten valta ei suinkaan siirry ammattibyrokraateille vaan poliittisesti valituille viranhaltijoille ts. valtapuolueille ja heidän tukijoilleen. Pienemmillä paikkakunnilla hoidetaan yhteisiä asioita yli puoluerajojen ja roolijako on selvä päättäjien ja ammattiviranhaltijoiden välillä.
4. Hyvä veli järjestelmän vahvistaminen
– Isossa organisaatiossa on helpompi piilottaa isompia rahasummia organisaation sisään. Kontrolli ei ole yhtä tarkkaa. Sinänsä en usko laajaan korruptioon Suomen julkishallinnossa.
5. Lähidemokratian alasajo
– Suomen lainsäädännössä ei ole minkäänlaista kunnanosademokratian määritelmää. Nykymuotoisella lainsäädännöllä reuna-alueen ihmisiltä viedään tosiasiallisesti päätösvalta omiin asioihin myös lähipalveluissa.
6. Johtajavirkoja lisääminen kuntatyöskentelyyn
– Kuntakoolla ja hallintomenoilla ei ole löydetty tutkittua korrelaatiota. Täten kuntakoon kasvattaminen ei lisää suhteessa kuntakokoon johtajavirkoja, muttei myöskään vähennä niitä, kuten julkisuudessa on väitetty.
7. Liitoskuntien menojen kasvattaminen
– Lyhyellä aikavälillä kuntaliitos lisää menoja. Pitkällä aikavälillä ei löydy tilastollista kustannuseroa kuntaliitoskuntien ja muiden välillä.
8. Terveys-ja vanhusten palvelujen kustannusten kasvattaminen ja toiminnan yhtiöittäminen
– Tilastollista kustannuseroa ei löydy, mutta palvelut keskittyvät jonkin verran enemmän liitoskunnissa verrattuna kuntiin, jotka eivät ole tehneet kuntaliitosta. Keskuskaupungeilla on taipumuksena tehdä yhtiöittämisiä ja sitä kautta rakentaa omia sisäisiä hallintohimmeleitä. Sinänsä ostopalvelujen ja oman palvelutuotannon sopiva sekoitus pitää sopivasti kilpailua yllä.
9. Nuorisotilojen keskittäminen keskuksiin
– Kaikki palvelut keskittyvät kuntaliitoskunnissa muita kuntia enemmän keskukseen. Osa keskittymisestä tapahtuu myös ilman kuntaliitosta.
10. Päivähoitomenojen ja toimeentulo tuen kustannusten kasvattaminen
– Sama kuin yllä.
11. Ghettojen rakentaminen vanhuksille keskuksiin.
– Sama kuin yllä.
12. Perusopetuksen tehokkuuden madaltaminen ja opetuksen siirto keskuksiin
– Tehokkuutta yleensä parannetaan vähentämällä tuntikehystä ja palveluverkkoa keskitetään. Ennemminkin määrä ja saatavuus lähipalveluna heikkenee. Loikkanen ja Susiluoto ovat vuonna 2005 tekemässään tutkimuksessa tarkastelleet kustannustehokkuutta 353 kunnassa vuosina 1994-2002. Myös tämän tutkimuksen mukaan tehokkaimmat kunnat olivat väkiluvultaan pieniä. Kun kunnat jaettiin alle ja yli 10 000 asukkaan kuntiin, Loikkasen ja Susiluodon mukaan oli nähtävissä, että pienten kuntien ryhmässä tehokkuus kasvaisi väkiluvun mukana ja laskisi tämän jälkeen 10 000 asukkaasta ylöspäin. Maria Solakivi, Matti Virén: Tutkimus Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko (2006): On hieman yllättävää, että menoissa ja tehokkuudessa näkyvät vain hyvin heikosti mittakaavaetuihin liittyvät kuntakoon kasvun myötä laskevat kustannukset. Isot kunnat selviytyvät vertailuissa verraten heikosti, kun taas pienet kunnat selviytyvät usein jopa paremmin palveluiden tuotannosta.

Palautelomake

Irmeli Sinisalo kysyy:
Miksi palautetta ei voi antaa sähköpostitse?

Vastaus:
29.1.2014 hallintojohtaja Jaana Rissanen
Palautetta voitte antaa myös sähköpostilla joko yleisesti kuntaan (palaute@asikkala.fi tai kirjaamo@asikkala.fi) , jolloin palaute ohjataan asiaa kunnassa käsittelevälle taholle tai voitte antaa palautetta suoraan haluamillenne viranhaltijoille tai luottamushenkilölle.

Viranhaltijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@asikkala.fi ja nimet sekä yhteystiedot löytyvät internetistä. Myös useimpien luottamushenkilöiden yhteystiedot löytyvät kunnan internetsivuilta. Luottamushenkilöiden yhteystiedot on julkaistu siltä osin, kuin asianomaiset ovat antaneet luvan julkaisuun.

Tietoa kunnallisvaaleista

10.4.2012 Jori Ravantti kysyi:
Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Puolueet kokoavat ehdokaslistoja, mutta vain varsin harva kuntalainen on mukana puolueiden toiminnassa tai jäsenkirjeen ulottuvilla. Kunnan nettisivulla voisi olla tietoa tämän vuoden kunnallisvaaleista tarkoituksena kannustaa asukkaita mukaan ehdokkaaksi. Mitä jos laitettaisiin käytännönläheistä tietoa siitä, kuinka ehdokkaaksi hakeudutaan ja mihin tahoihin otetaan yhteyttä? Olisi paikallaan informoida asukkaita yhdenmukaisella tavalla siitä, minkälaisia erilaisia vaihtoehtoja on olemassa. Informointia voidaan lisätä mm. siltä kannalta jos kunnassa asuu ihmisiä, jotka haluaisivat koota vaaleihin uusia ehdokaslistoja perustamansa valitsijayhdistyksen puitteissa.

Vastaus:
9.5.2012 Hallintojohtaja Jaana Rissanen
Vastaus tänne on viipynyt lomani ym kiireiden takia, mutta esittetty vaalisivuasia on kuitenkin ollut jo työnalla jonkin aikaa ja kunnan nettisivuille laitetaan tietoa vaaleista eri tavoin.

Ehdokkaita kunnallisvaaleissa voivat asettaa 1) puoluerekisterissäolevat puolueet sekä2) ääoikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) kunnan keskusvaalilautakunnalle vuoden 2012 kunnallisvaaleissa määräaika on tiistai 18.9. klo 16.

Kunhan yhteystiedot saadaan koottua, laitetaan myös tiedot kehen ottaa eri puolueissa yhteyttä, jos on ehdokkuudesta kiinnostunut ja myös miten menetellä, jos äänioikeutetut haluavat perustaa valitsijayhdistyksen.

Lisätietoja kunnallisvaaleista löytyy oikeusministeriön vaalisivuilta www.vaalit.fi

Kysymys esityslistoista (24.10.2017)

Kuntalainen kysyy:

Miksi 5.1.2015 kokouspöytäkirjaa ei ole ,vaan on esityslista kahden ja puolen vuoden takainen.
Eikö kokousta ole ollut vai miksi siitä ei ole pöytäkirjaa jossa päätökset on tehty????

Vastaus:
24.10.2017 talouspäällikkö Aija Viikilä
Sivistyslautakunnan esityslista 5.1.2015 on tehty vuoden 2014 puolella.
1.1.2015 lautakunta muuttui Koulutuslautakunnaksi. Pöytäkirja on tehty uuden lautakunnan nimissä.
Koulutuslautakunnan pöytäkirja 5.1.2015 löytyy  www.asikkala.fi -> Hallinto ja päätöksenteko -> Esityslistat ja pöytäkirjat -> Koulutuslautakunta,
siirry vuoteen 2015, alimmaisena.
Mukavia lukuhetkiä!

Verot ja talous

Veronsa maksava kysyy:
Käsittääkseni Sysmässä aiotaan mennä ensi vuosi ja seuraavakin veroprosentilla 19. Asikkalassa se on vähintään 20,75. Siis melkein 2 %-yksikköä korkeampi. Mitä Sysmässä tehdään noin paljon paremmin, kun ollaan kuitenkin naapurikuntia? Paljonko Asikkala saa valtionapua per asukas esim. vuonna 2011? (Jos on tämän vuoden luku tiedossa, niin myös se kiinnostaa). Ja paljonko oli vastaavat luvut 1) Päijät-Hämeessä, 2) Suomessa?

Vastaus:
19.11.2012 kunnanjohtaja Juri Nieminen

Kiitos hyvästä kysymyksestä!

Asikkala ja Sysmä ovat molemmat verotulon tasauksen piirissä, joten verotulokertymä ei selitä kuntien välistä eroa veroasteessa. Sysmässä on pitkä säästäväisen taloudenpidon perinne. Asikkalassa laitetaan suuria summia herkemmin eri menoihin. Sysmän poliittinen ilmapiiri tukee säästäväisyyttä. Asikkalassa tiukkaa taloutta vaativat leimataan kuntalaisten palvelujen heikentäjiksi, vaikka kyse olisi tuottavuuden parantamisesta, ei kuntalaisten palvelujen alas ajamisesta.

Kuitenkin suurimmat yksittäiset erot Asikkalan ja Sysmän välillä ovat tulopuolella valtionosuudet ja menopuolella sosiaali- ja terveyspalvelut. Sysmä saa korkeaa valtionosuutta jopa ikärakenne huomioiden johtuen sairastavuuskertoimesta, joka Asikkalassa puolestaan on alhainen. Sairastavuuskerroin antaa nimen perusteella väärän kuvan, koska se ei mittaa koko väestön sairastavuutta vaan huomattavasti ennen eläkeikää toteutuneita työkyvyttömyyseläkkeitä. Menoissa Sysmä on puolestaan väestörakenne huomioiden yksi edullisimmista kunnista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Asikkalan sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ovat nousseet koko 2000-luvun reilusti koko maan keskiarvoa nopeammin ja meidän aiemmin edullinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmämme on auttamattoman kallis verrattuna kunnan tulopohjaan. Vielä 2006 Asikkalan sosiaali- ja terveyspalvelut olivat kustannuksiltaan alle koko maan keskiarvon, mutta 2013 ne ovat jo lähes 2 veroprosenttia vastaavaa rahasummaa yli koko maan keskiarvon (sattumalta juuri tuo 1,75 % ero Sysmä vs. Asikkala). Muutostarve on ilmeinen, mutta mitä on tehtävissä valtion lainsäädännön ja poliittisten paineiden ristipaineessa jää nähtäväksi.

Valtionosuudet yhteensä vuonna 2011:
– Asikkalan kunta 1 868 euroa/asukas
– Sysmän kunta 2 792 euroa/asukas
– Lahden kaupunki 1 394 euroa/asukas
– Päijät-Häme 1 545 euroa/asukas
– Suomi 1 432 euroa/asukas

Ystävällisin terveisin

Juri Nieminen, kunnanjohtaja

Tekninen toimi

Lasten vaikutus (6.2.2018)

11 vuotias kuntalainen kysyy:
Voisiko lapset saada enemmän puhua kunnan puolesta ja ehdottaa mielipiteitä ?

Vastaus:
6.2.2018 kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka
Kiitos yhteydenotosta!
Lasten ja nuorten mielipiteet ovat meille hyvin tärkeitä. Ihan ehdottomasti lapset ja nuoret saavat puhua kunnan puolesta ja osallistua keskusteluun lasten ja nuorten äänellä. Koulun opettajat ja päiväkodin hoitajat voivat kerätä lasten ajatuksia ja välittää niitä meille päätöksentekoon. Parasta olisi kuitenkin jutella asioista yhdessä. Kaikkia toiveita emme varmasti pysty toteuttamaan, mutta ainakin voisimme yhdessä miettiä, mitkä asiat olisivat tärkeitä teidän lasten ja nuorten näkökulmasta.

Tehdään yhdessä Asikkalasta entistä parempi paikka,
yst.terv. Rinna Ikola-Norrbacka ja kunnan henkilökunta

Jätehuolto (12)

Roskakori (7.10.2016)

Marina kysyy:
Me muutamme Vääksyyn 01.11.16 ja nyt haluaisimme tietää mistä löytyy roskis esim. huonekaluja ym. Toinen kysymys onko täällä olemassa työläisiä, jotka auttavat esim. pakettiautolla roskiksia tai ostetaan esim. Torilta huonekaluja?

Vastaus:
7.10.2016 ympäristönsuojelusihteeri Katja Viita
Asikkalan jäteasemalle voi viedä huonekaluja ja muuta muutosta kertyvää tavaraa os. Konkosentie 4, 17200 Vääksy, puh. 044 084 4799. Jäteasema on avoinna arkisin ti ja to klo 12 – 18, lisäksi huhti – lokakuussa la klo 10 – 13. Lisätietoa vastaanotettavista jätejakeista ja hinnoista: http://www.phj.fi/asukkaat/palvelupisteet/jaeteasemat/49-asikkalan-jaeteasema

Tiedossani ei ole tällaista palvelua Asikkalasta, mutta esimerkiksi Lahden Kujalasta PHJ:n jäteasemalta voi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten. Peräkärry on vuokrattavissa ja varattavissa paikan päältä tai soittamalla numeroon 044 373 6027 jäteaseman aukioloaikoina.

Maanantaista torstaihin vuokravuorokausi on noutohetkestä palautukseen 24 tuntia, perjantaina klo 14 jälkeen noutaessa kärryn on palautus klo 14.00 mennessä lauantaina. Vuokraus maanantaista perjantaihin on 20 euroa/vrk.

Peräkärry on mahdollista vuokrata myös viikonlopuksi. Viikonlopuksi vuokrattaessa kärryn nouto on lauantaina, palautus maanantaina klo 8.00 mennessä. Viikonlopulta peräkärryn vuokrahinta on 20 euroa.

 

jätehuolto (14.2.2018)

Osmo Ahonen kysyy:
Olen ymmällä Asikkalan jätehuollosta. Hain 2007 lupaa perustaa siisti jätekatos saarelaisille, koska kesäpaikat ovat saaressa. Meillä on kulkuyhteyttä tarkoittava rasite-alue. Käyttö oikeudet on vahvistettu useissa oikeus asteissa. Esim. minä asun kerrostalossa eikä ole mitään paikkaa mihin jätteet laittaa. Onko kunnalla mitään velvoitteita järjestää tällaisissa tapauksissa paikkaa mihin jätteet voi kerätä. Olen nyt käyttänyt männistönrannan jäte astiaa. Neuvosta kiitollinen.

Vastaus:
14.2.2018 vt. ympäristönsuojelusihteeri Piritta Siren
Kiinteistönomistajilla on Päijät-Hämeen jätelautakunnan jätehuoltomääräysten mukaan velvollisuus liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Asikkalassa jokainen kiinteistönomistaja kilpailuttaa jätteenkuljetuksensa itse, kunta ei tee sitä. Kesäasukkaille ja muille kenellä jätettä syntyy vähän, on mahdollisuus perustaa kimppa naapureiden kanssa (maksimi etäisyys keräyspisteestä 3 km). Tämän sopimisen voi tehdä tämän vuoden aikana, kun kesänaapureita on mahdollisuus tavata. Tässä vaiheessa riittää ilmoitus siitä, että jätteenkuljetus tullaan järjestämään tämän vuoden aikana.

Männistön rannan jäteastia on venepaikkalaisten astia, jonne veneillessä syntyviä jätteitä voi laittaa. Tämä astia ei kuitenkaan ole kiinteistöillä syntyviä jätteitä varten. (Tämä tieto on Asikkalan vene ja satama Oy:ltä).

 

Koirankakkaroskis (2.10.2015)

Elina Järvi kysyy:
Hei! olisiko mahdollista saada koirankakkaroskiksia (tai edes tavallisia roskiksia) kävelyteiden varsille. Inhottavaa kantaa haisevaa pussia kilometritolkulla, kun roskiksia ei vain ole. Varmasti useampi koiranomistaja heräisi siivoamaan koiransa jätökset jos roskiksia olisi edes muutama. Itse lenkkeilen paljon Vääksyssä ja esimerkiksi viiden kilometrin lenkin varrella on YKSI roskis. mielestäni se on aivan liian vähän.

Vastaus:
tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asikkalassa on noin 100 roska-astiaa, jotka tyhjennetään säännöllisesti. Meillä ei ole erillisiä koiraroskiksia. Aina, kun saamme esityksen uudesta roska-astian paikasta, tukimme asian tapauskohtaisesti. Astia lisätään, jos sille todetaan yleisempää tarvetta.

Pasolanmetsän ”kaatopaikka”

Pasolanmetsässä lenkkeilijä kysyy:
Salonsaaren tienhaaran kohdilla Pasolanmetsässä ilmeisesti kunnan romujen jättöpaikka. Sinne tänne heitelty kaatopaikalle kuuluvia romuja; onko tämä Asikkalan kunnan tapa hoitaa ympäristöä ?

Vastaus:
28.8.2014 suunniteluinsinööri Ahvo Kunttu
Ko. paikalla on kulkuesteellä suljettu kunnan uudelleenkäytettävän tarpeiston varasto- alue ja ns. Salon lato. Asiattomat oleskelijat ja liikuskelijat ovat tehneet ilkivaltaa ladolla ja alueelle varastoiduille tavaroille katseilta suojassa, koska alue ei näy tielle.

Jätehuolto / Porkalintie (20.5.2015)

Ossi Huvinen kysyy:
Porkalintien alkupäässä olevan jäteaseman ympäristö on taas ”sivistyneitten” ihmisten jäljiltä kuin kaatopaikka.

Olisiko kunnan syytä harkita jätehuollon lopettamista, kun ihmiset ovat täysiä törkimyksiä vai olisiko jotain muuta ratkaisua tähän välinpitämättömyyteen.

Vastaus:
20.5.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseisen kohteen toimijaan ollaan oltu yhteydessä ja asiaa hoidetaan.
Kyseessähän on paperinkeräyspiste, jota kuntalaiset tai muut ohikulkijat käyttävät väärin.

Roska-astiat

Sanna, koiranomistaja kysyy:
Hei, Kysyisin : olisiko mahdollista saada lisää roska-astioita Vääksyn Kanavan ympäristöön kävelyteiden varsille. Koiran kakkapussitelineitä myös. Itse kerään kakat pois kävelyteiden varsilta, mutta kaikki tätä ei ikävä kyllä tee 🙁

Vastaus:
10.9.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Jos tarkoitetaan aivan kanavan reuna-alueita, ei niiden hoito ole Asikkalan kunnan toteutuksessa. Keskustelemme asiasta alueen hoidosta vastaavien kanssa ja pyrimme myös siltä osin parantamaan palvelua. Pyrimme lisäämään roska-astioita myös Päijännetalon läheisyyteen sekä Kanavapuiston alueelle.

Torikauppiaiden roskikset

Pia Lindén kysyy:
Torilla WC:n takana on 2 kpl roska-astioita,jotka on tarkoitettu torikauppiaiden käyttöön.Ne ovat avoimia,joten myös ohikulkijoiden on helppo heittää sinne mitä tahansa.Kun roskis täyttyy,eikä kansia saa kiinni,linnut alkavat levittää ruoan ym jätteitä,joita ohikulkijat sinne laittavat.Se on SUURI haitta sekä lähistössä asuville,että torilla toimiville yrittäjille.Onko asialle viimein mahdollista tehdä jotain,ei kunnan keskusta saa olla kaatopaikka.Varsinkin viikonlopun jälkeen astiat pursuavat,kun kaikki eivät välitä huolehtia omista jätekuljetuksistaan.

Vastaus:
13.6.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Torin roska-astiat voidaan tietysti lukita tai poistaa mutta molemmissa tapauksissa tulee torimyyjille ongelmia. Mihin roskat viedään, jos astioita ei ole tai kuka avaa astia niille torimyyjille, jotka tulevat vai satunnaisesti myymään tuotteitaan torille. Onko kysyjä mahdollinen avaimen haltijaksi ? Yritämme parantaa tilannetta uuden jätehuoltokumppanimme L&T:n kanssa ja palataan asiaan.

Jäteasiaa – ekomaksu

AL kysyy:
Hankimme kesämökin Urajärveltä ja nyt ongelma mihin maksaa ekomaksu ja mistä saa avaimen lukittuun jäteastiaan, sijaitsee ilmeisesti Urajärven koulun lähellä.

Vastaus:
10.7.2012 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kiinteistön tarkempi paikka tulisi tietää ennen kuin voidaan sanoa mihin yhteiskeräyspisteeseen tulisi liittyä. Useilla tiehoitokunnilla on omia keräyspisteitä.

Ekomaksu maksetaan PHJ:lle ja asiasta voi soittaa numeroon (03) 871 1767 tai laittaa sähköpostia www.ekomaksulaskutus.fi.

Jätehuolto – tiekunta

Iloinen veronmaksaja kysyy:
Olen usean tiekunnan osakas ja talouteeni kuuluu tasan yksi henkilö. Eräs tiekunta on päättänyt, että vapaa-ajan asukas ja vakituinen asukas maksavat yhtä suuren jätemaksun, 60,00 euroa/vuosi. En juurikaan vietä vapaa-aikaani ko. tien varren vapaa-ajanasunnolla vaan toisella kiinteistöllä, joten minulta ei synny jätettä ko. tien varren kiinteistöllä. Nyt tiekunta on antanut jätteenkuljetuksen yksityisille henkilöille, joilla ei ole jätteenkuljetusyritystä eikä Y-tunnusta. Päijät-Hämeen jätelautakunnan sivuilla kehotetaan tekemään kirjallinen sopimus jätteenkuljetusliikkeen kanssa. Miten voin irtaantua ko. tiekunnan järjestämästä jätehuollosta?

Vastaus:
9.9.2014 ympäristönsuojelusihteeri Katja Viita
Asikkalassa on käytössä sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä, jossa kiinteistöllä on oikeus tehdä jätehuoltosopimus valitsemansa jätteenkuljetusliikkeen kanssa ja samalla valita itselleen sopiva keräysjärjestelmä. Tiehoitokunta ei voi pakottaa ketään kuulumaan järjestämäänsä jätekeräykseen. Mikäli olette tehneet kirjallisen sopimuksen, on hyvä tehdä tiehoitokunnalle kirjallinen irtisanomisilmoitus jätehuollosta. Mikäli kirjallista sopimusta ei ole suullinen ilmoituskin riittää. Kiinteistökohtaisia kuljetuspalveluita ja jätteiden aluekeräyspalveluita Asikkalassa tarjoavat seuraavat yritykset:
Lassila & Tikanoja Oyj, Lahti, puh. 010 636 6060
SITA Finland Oy Ab, puh. 010 5400

Jätekuljetussopimuksen ja tarvittaessa astioiden vuokraukset yms. voi hoitaa puhelimitse.
Kaikkien kiinteistöjen, myös kesäasuntojen tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen, joten tarvitsette siis kaksi eri sopimusta kahdelle eri kiinteistölle. Teillä on mahdollisuus myös pitää naapurin kanssa yhteistä astiaa, jolloin jaatte jätemaksut puoliksi. Kesäasunnolle tyhjennysvälin voi sopia esim. kerran vuodessa mikäli astiaan ei laiteta biojätteitä. Hakemus jäteastian tyhjennysvälin harventamisesta jätetään jätelautakunnalle. Lomakkeita löytyy heidän nettisivuiltaan: http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/E3288D3D087A1533C2257AFA004E7CF3
Pyydän Teitä ystävällisesti ilmoittamaan samalla myös tiehoitokunnan nimen Päijät-Hämeen jätelautakunnalle, joka tilaa jätteenkuljetusta muualta kuin jätteenkuljetusyritykseltä. Näin ei saa menetellä.

Jätelautakunta

7.2.2012 Matti Mikkola kysyi:
Päijät-Hämeeseen on perusteilla Lahti-vetoinen jätelautakunta. Aikooko Asikkala liittyä lautakuntaan ehdoilla, että Lahdella on (taas) yksinkertainen enemmistö ja Asikkala pääsee vaikuttamaan lautakunnassa vain joka kolmas vuosi? Onko Lahden herrojen pelko taas uusi suurkunnan alku?

Vastaus:
28.2.2012 kunnanjohtaja Juri Nieminen
Neuvottelut jätelautakunnasta ovat edelleen kesken kuntien välisen erimielisyyden vuoksi.

Pienjätekeräyspisteistä

Kuntalainen kysyy:
Olisiko mahdollista, että lisättäisiin ja monipuolistettaisiin pienjätekeräystä. Nyt puuttuu kokonaan, esim lasin, muovin ja monesta paikasta pienmetallien keräilyastiat. Paperi- ja pahvikeräilyä on kohtuullisesti. Onhan tietenkin pienjäteasema Loukkuharjun alueella, mutta monelle kauempana asuvalle ja autottomalle tämä on hankalaa, lisäksi aukioloajatkin rajoittavat. Nyt kun lakisääteisesti kaikilta talouksilta peritään eko-maksut, jotka vielä nousevat, olisi kohtuullista, että pienkeräilykohteitakin löytyisi, joihin erilaatuiset jätteet voisi lajitella ja näin myös saataisi talteen kierrätyskelpoiset lajikkeet. Olisi myös hienoa, jos kunta antaisi infoa tällaisten keräilypisteiden sijainnista. Pienjäteasema on hyvä, mutta ei kaikille mahdollinen.

Vastaus:
4.3.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Pakkausasetusta ollaan muovaamassa ja se tulee oleellisesti vaikuttamaan materiaalien kierrätykseen. Pyrimme yhteistyössä Päijät-Hämeen jätehuollon kanssa kehittämään palveluitamme sekä palveluverkkoa. Kierrätyspisteisteistä saa tietoa www.kierrätys.info sivustolta, jossa voi hakea lähimmät pisteet osoitteen perusteella.

Porkalintie / Jätehuolto (30.8.2016)

Kyllästynyt kysyy:
Teiltä on kyselty jo toukokuussa tästä törkyisestä pahvi/paperi jätepisteestä Porkalintien alussa. Sen jälkeen toimija (vai kuka?) sen kävi siistimässä. Nyt on taas ihan järkyttävässä kunnossa.

Voisiko kyseisen keräyspisteen poistaa kokonaan kun se ei siistinä pysy? (Ja kun keskustaan tullut molempien markettien pihoihin keräysastiat.)

Vastaus:
30.8.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Ilmoitamme asian eteenpäin ja pyydämme asian korjaamista.
Nuo kierrätyspisteet eivät ole suoraan kunnan hallinnassa, mutta keskustelemme asiasta keräyksen järjestäjän kanssa.

 

 

Kaavoitus (7)

Tontit – kaavoitus – minitalot (21.9.2018)

Maarit Jokinen kysyy:
Onko tonttitarjonnassa alueita tai olisiko tulossa alueita, joille voi rakentaa ns. minitalon eli esim alle 50m2 talon? Tämä on alkanut kiinnostaa ja voittaisi kerrostalossa asumisen.

Vastaus:
21.9.2018 kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka
Asikkalan kunnassa kaikille omakotitalotonteille voi rakentaa myös minitalon, eli meillä ei ole asetettu omakotitalotonteille vähimmäisrakentamisvelvoitetta.

1918 punaisten puolustus poterot.

Reijo A Heikkilä kysyy: Tietääkö kunta että Pasolan alueen nykyisellä työmaalla, 24 tien vähän yläpuollella, on tai oli 1918 sodan aikaisia punaisten kaivamia poteroita. Luulen että ne on nyt tuhoutuneet,tuhottu. Käsitykseni mukaan ne eivät olleet virallisesti suojelu kohteita. Voisiko ne rauhoittaa rakentamiselta. Mielestäni tämä on tärkeää paikallishistoriaa.

Vastaus:
8.11.2013 kaavoituspäällikkö Samuli Kantola
Kaavoituksen yhteydessä on (niin v. 2010 Vääksyn osayleiskaavan kuin Pasolan asemakaavan osalta) pyydetty lausunnot Päijät-Hämeen maakuntamuseon / Lahden kaupunginmuseon kulttuurihistorian ja arkeologian yksiköiltä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla juuri sen takia, että on haluttu selvittää, onko alueella sellaista arvoa / historiaa, joka arvioidaan niin merkittäväksi, että sitä pitää joko selvittää tai siltä osin alue pitää rauhoittaa toimenpiteiltä. Tällaisia seikkoja / kohteita / tarpeita ei ole museon tutkijoiden / aineistojen pohjalta löytynyt / tai tarpeita mahdollisislle toimenpiteille ei ole esitetty. Näiden tietojen valossa mainittuihin kaavoihin, ja siten ko. alueen käyttöön ei ole esitetty minkänlaisia tarpeita muutoksille museaalisten tai historiallisten seikkojen osalta. Asiasta voi halutessaan tiedustella selvennystä Päijät-Hämeen maakuntamuseolta.

Kaavoitus

 

Anneli Törrö kysyy:
Hei! Tässä Vääksyn keskustan tuntumassa asuvana olen hieman huolissani satojen kuntalaisten ihanasta ulkoilu- ja virkistäytymisalueesta, Telakkarannasta. Alueen läpi kulkeva kävely- ja pyörätie on niin rauhaisa ja rentouttava luonnontilassa oleva paikka, että nyt kaavoituksen muuttuminen vie pois yhden ulkoilualueen kuntalaisilta. Veteraanitalon tuntumassa oleva metsä on ollut päiväkoti- ja koululasten (Hulivili, Anianpellon koulu) peikkometsä, pulkkamäki ja seikkailupaikka. Tämä siis nyt hävitetään. Miksi alueella ei saa säilyä mitään palaa maakaistaletta luonnonvaraisena? Olen keskustellut useiden lähialueen asukkaiden kanssa, eikä kukaan ole ollut puoltamassa uutta rakennusaluetta. Onko kaikilla kuntalaisilla jatkossakin mahdollisuus uida Päijänteen rannassa Telakkarannan alueella? Onko ulkoilualueen polulla lupa kulkea (ei asfaltoitua) luontoaluetta pitkin kaikilla kuntalaisilla jatkossakin? Koiraihmiset, lenkkeilijät, hetken hengähdystä tarvitsevat ja lapset luontoseikkailuja etsiessään suuntaavat lähialueelta päivittäin Telakkarantaan. Älkää tuhotko sitä! Yst. terv. Anneli Törrö, kielten opettaja, kunnan veronmaksaja

Vastaus:
4.11.2013 kunnanjohtaja Juri Nieminen ja kaavoituspäällikkö Samuli Kantola
Ko. hanke on tällä hetkellä keskeytetty, koska kunnanhallitus käsittelee asemakaavan sisältövaatimuksia keskenään (poliitikko aloite). Koko rakennusoikeuden osoittaminen alueelle yleisesti jo yleiskaavatasolla, on lähtenyt kunnallispäättäjien puolelta alulle. Eli, alueelle on alunperin (yleiskaavassa) ajateltu sijoittuvan pintalo- tai kytkettyjä pientaloja yhteen riviin rinteeseen kunnan omistamalle puistoalueelle (nyt voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti). Lisäksi alueelle on ajateltu satamatoimintojen laajentamista voimassa olevan valtuustoaloitteen mukaisesti. Tarkoitus on ollut, että rannassa kulkeva kevyen liikenteen väylä säilyy ja sitä parannetaan (vrt. Lahden Ankkurin ranta-alue meille soveltuvin osin). Yksityisten maanomistajien alueisiin ei tule muutosta. Satama-alueita lähinnä kehitetään ja laajennetaan. Nyt kunnanhallitus pohtii rakennusoikeuden muuttamista pelkästään kerrostaloille sekä mahdollisen satama-alueen poisjättämistä kaavasta.

Kaavoitus ja rakentaminen

Anneli Törrö kysyy:
Hei! Kiitos vastauksesta Telakkarannan kysymykseen. Edelleenkin kauhulla ajattelen, jos kaunis alue pilattaisiin betonimöhkälekerrostaloilla… Pientalorakentaminen on sentään hieman aluetta säästävämpi suunnitelma, jos joka paikka pitää rakentaa täyteen. Muutamia vuosia sitten kaupungista tänne vähän pienemmälle paikkakunnalle muuttaneena ihmettelen suuresti, jos kunta haluaa rakentaa koko keskustan täyteen betoniviidakkoa. Eivät Lahdenkaan ahtaat betonirakennelmat silmää hivele. Jos haluaa kaupunkiin, sitten pitää muuttaa sinne. Yleensä kaupunkeihin mielletään kerrostalot, ja pienemmille paikkakunnille halutaan asumaan ennemminkin omakotitaloihin. Kanavatien varteen suunnitellut kerrostalot ovat sinänsä on ihan ymmärrettävää, kun alue on niin keskustien varressa, ja esim. vanhempi väestö pääsee siitä asioimaan helpolla kaupoille ym. Varsinainen kysymykseni on tässä: Kun kerrostaloja Kanavatien varteen tulevaisuudessa rakennetaan, onko siinä mahdollista huomioida idyllinen kanavan ympäristö ja luonto, ja rakentaa esim. alueelle sopivia matalahkoja puukerrostaloja (ottaen vinkkeja jo alueella olevista puutaloista) eikä rumia betoniviidakkorakennelmia? Onhan esim. Lahden (olkoon mallina) Paavolan alueelle onnistuneesti rakennettu puutaloja. Yst. terv. Anneli Törrö

Vastaus:
7.11.2013 kunnanjohtaja Juri Nieminen ja kaavoituspäällikkö Samuli Kantola
Nykyiset kerrostaloja koskevat rakennusmääräykset huomioiden tontille tullaan osoittamaan sellainen määrä rakennusoikeutta / korkeutta, joka arvioidaan ympäröivälle alueelle sopivaksi. Tähän vaikuttaa myös ympäröivän tontin koko, jolle tulee osoittaa rakennusoikeuden mukaisesti pihatoimintoja ja autopaikkoja, ja näiden vaatima tilan tarve edelleen siten määrittää sen, kuinka suureksi rakennusoikeutta tontille voidaan järkevästi kasvattaa. Tulevien rakennusten arkkitehtuuriin; muoto / materiaalit / värimaailma / rakennetyyppi, ei ole järkevää ottaa liian merkitsevästi kantaa kaavan laadinnan yhteydessä, ja nämä asiat kuiten lopulta ovat rakennuttajan / hänen vastaavan suunnittelijansa sekä kunnan lupaviranomisen yhdessä sovittavissa ja määritettävissä. Millään alueella Vääksyssä ei ole kielletty tai estetty puukerrostalojen rakentamista, mutta tämä on ollut lähinnä lainsäädäntö-, kustannus- ja rakennustekniikkakysymys ympäri Suomen (mistä kertoo puukerrostalojen vähäinen määrä kautta linjan). Siten kaavoituksen yhteydessä ei ole mitenkään perusteltua tehdä liian ehdottomia vaatimuksia mainittujen tulevien rakennusten ominaisuuksien suhteen, ja paras ratkaisu löytyy useimmiten, kun suunnittelulle / rakentamiselle jätetään riittävästi vapauksia.

Pasolan tontit

Jarmo Herranen kysyy:
Olen paljasjalkainen Lahtelainen yrittäjä. Joku viikko sitten oli Etlarissa Pasolan alueen tonteista juttua. Milloin nämä tulee nähtäväksi/jakoon olen erittäinkin kiinnostunut rakentamaan itselle/perheelle taloa lähelle Golfkenttää hyvillä maisemilla.

Vastaus:
19.3.2013 kehittämispäällikkö Isa Maunula
Pasolanharjun asemakaava sekä sinne rakennettavan liittymän suunnitelma valmistuvat näillä näkymin kesällä 2013. Tontteja on mahdollista luovuttaa kaavan saatua lainvoiman. Rakentamaan pääsee siinä vaiheessa, kun liittymä valtatieltä 24 on rakennettu Pasolanharjun alueelle. Alueelle rakennetaan myös kunnallistekniikka. Tonttien luovutuksesta ilmoitetaan ainakin kunnan nettisivuilla ja Päijät-Häme -lehdessä, joita kannattaa seurata aktiivisesti. Lisätietoa alueesta saa kunnan kaavoituksesta kaavoitusassistentilta (p. 044 778 0272) ja kunnan nettisivuilta seuraavaa polkua pitkin: kaavoitus>vireillä olevat kaavat>asemakaavat>Pasolanharju

Anianketo (8.6.2018)

Perheenäiti kysyy:
Miten ja millä aikataululla Aniankedon kaava-asia nyt etenee? Onko vaihtoehtoisia kaavaehdotuksia nyt valmisteilla? Koska kaavoitus valmistuu? Onko tarjolle tulossa mahdollisesti okt-tontteja? Koska rakentaminen päästään aloittamaan?

Vastaus:
8.6.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kaavakonsultin valinta tapahtuu viimeistään elokuussa 2018.
Tässä vaiheessa ei ole vielä kaavoituksellisia vaihtoehtoja.
Kaavan keskimääräinen käsittelyaika on noin 8 kk sen käynnistymisestä.
Tässä vaiheessa kaavaa on kunnan taholta ajateltu pääosin ok-alueena, mutta alueelle voi tulla myös kerros- tai rivitaloja. Tämä tarkentuu, kun kaavatyö  käynnistyy.
Jos kaava etenee ja hyväksytään normaalissa ajassa, niin rakentaminen voi alkaa 2019 syksyllä alueen kunnallisteknisten töiden valmistuttua.

 

 

Pelto-Kamppilan asemakaava (8.5.2017)

Salola kysyy:
Onko Pelto-Kamppilan asemakaava vireillä, kuten kunnan sivuilla ilmaistaan ? Päiväys on kovin vanha;

”Kunnan jäsenillä ja muilla osallisilla on oikeus esittää asiakirjoista mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteet tulee toimittaa viimeistään 18.9.2014 osoitteeseen Asikkalan kunta/Kaavoitus, PL 6, 17201 Vääksy.

Vääksyssä 12.8.2014

KUNNANHALLITUS”

Vastaus:
8.5.2017 vs. kaavoituspäällikkö Sini Utriainen
Kaava on edelleen vireillä. Kaavaprosessin jatkaminen on odottanut lakimuutosta ja käyttötarkoitusten muutosten joustavoittamista.

 

Kadut, tiet (69)

Kadunylitys on vaarallista Vääksyssä (4.3.2015)

Riitta Lalla kysyy:
Reilut kuusi vuotta sitten muuttaessani Vääksyyn ihmettelin katujen ja jalkakäytävien valaistusta. Autojen kulkureitit on kiitettävästi valaistu, mutta kävelytiet ovatkin sitten pimeänä. Voisiko valaistusta kehittää jalankulkijaystävällisemmäksi? Ma 2.3. illalla Mikkolantien ja keskustan risteyksessä tapahtui ikävä yliajo. Risteys on pimeä, erittäin huonosti merkitty ja kanavalta päin ajettaessa AINOA vasemmalla oleva jalankulkumerkki jää pylvään taakse peittoon. Jotain olisi tehtävä ja pian!

Vastaus:
Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asikkalan tekniset palvelut hoitavat kunnan katuvalaistusta ja valtaosa valaistuksesta on tarkoitus uusia energia tehokkaammaksi. Samalla voimme tarkastella valaistuksen määrää eri kohteissa ja eri käyttäjäryhmille.

Padasjoelle menevä kevyenliikenteen väylä (11.5.2016)

kuntalainen kysyy:
Kävely ja pyörätie Padasjoelle päin   n. 400m  ennen Syrjäntaustantietä on rouhittu pieneltä pätkältä viime vuoden syksyllä eikä sitä ole täytetty. Kysyisin kuka korjaa?

Vastaus:
11.5.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Padasjoelle menevästä kevyenliikenteen väylästä vastaa Uudenmaan ELY-keskus ja heidän urakoitsijanaan Destia Oy.

Opastin (22.2.2016)

Ossi Huvinen kysyy:
Pasolan kohdalla Viipurilaisen leipomon kohdalla risteyksessä on PASOLA opastin ajettu lenkalleen, luultavasti tieaurauksen yhteydessä, koska näyttäisi olevan sellaiset jäljet.

Merkki on ruman näköinen ja osoittaa huolimattomuutta ja toivonkin, kun usein aamuisin siellä lenkkeilen, että merkki oikaistaisiin ja mikäli mahdollista niin rikkojan kustannuksella.

Vastaus:
22.2.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Merkki oikaistaan kunnan toimesta. Valitettavasti tuota särkijää ei meillä ole tiedossa, mutta jos saadaan tietoon, niin lasku kyllä lähtee.

 

Kanavatien hidaste (27.9.2017)

Tuula Rapala kysyy:
Onko uusi hidaste tehty suojatien takia vai jostain muusta syystä ?

Vastaus:
27.9.2017 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyllä kyseessä on kunnan useasti toivoma ja nyt Uudenmaan Ely-keskuksen  toteuttama suojatie.

 

Risteysvalaistukset (26.10.2015)

Terveysaseman ja Pulkin risteyksen valaistus kuntoon kysyy:
Terveysasemalle kääntyvä risteys on erittäin huonosti valaistu. Pihalta lähtevä ajaa pimeyteen sokkona ja vaarana ovat pyöräilijät ja kävelijät, joiden reittejä ei tunnetusti ole Vääksyssä valaistu. Samoin lähellä oleva Pulkille kääntyvä risteys on hengenvaarallinen pimeänä iltana. Viime vuonna yksi ihminen jo ajettiin kumoon, koska jalankulkuliikennemerkkejäkään ei näe pimeydessä. Ehdottomasti tarkastettava näiden risteyksien valaistus ja näkyvät liikennemerkit mahdollisimman pian paikalleen!

Vastaus:
26.10.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Valaistusta ja liikennemerkkien näkyvyyttä tullaan tarkastelemaan kokonaisuudessa Kanavatien osuudella ensivuonna talousarvion mukaisilla määrärahoilla.

Sisääntulorampit (26.10.2015)

Kunnan yksi ulkoinen imago kuntoon kysyy:
Miksi ihmeessä ei tiehallinnolta kysytä lupaa laittaa Vääksyn sisään- ja ulostulorampit kuntoon? Jos siellä ei ole rahaa, voimme itse tehdä jotain asian hyväksi? Onhan meitä työtä pelkäämättömiä asikkalalaisia ja leijonia ja itsekin voin tulla vapaaehtoisena raivaamaan, siivoamaan ja kaunistamaan rampit, jotka ovat nykyisin häpeäpilkku kunnalle. Joku kunnan metsäasiantuntija mukaan, sillä eivät ne risukasat niin suuria ole, että tarvittaisiin vakuutukset kaikille vapaaehtoisille? Entä asfaltti?

Vastaus:
26.10.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
ELY on ollut myötämielinen siihen, että kunta tekee omilla kustannuksillaan raivaustyötä kohteessa. Määrärahat eivät kuitenkaan riitä siihen, että työ suoritetaan palkallisella henkilökunnalla. Kunta voi olla mukana, kun tuota vapaaehtoistyötä suoritetaan.

Kunnalla on olemassa talkootyövakuutus, mutta tiealueella työskentelyyn tarvitaan aina henkilö, jolla on hyväksytty turvakoulutus siis vähintään tieturva 1 (asia tarkastetaan vielä ELY:stä), ja joka ottaa vastuu työtekijöistä sekä kaikilla on oltava työn vaatima suojavarustus.
Asfaltointiin ei kunnan tule mielestäni puuttua vaan se on yksiselitteisesti tienpitäjän asia.
Heitä on kyllä tiedotettu alueen puutteista.

 

Vesijärventien kunnossapito (12.12.2017)

Matti Koponen kysyy:
Vesijärventiellä  on ainakin neljä kiinteistöä ja päivittäistä jalankulkuliikennettä melko paljon mutta kunnossapito ontuu –  hiekotus ja lumenajokin usein puutteellista. Todella vaarallista liikkumista tänäänkin kun muut kevyenliikenteen väylät olivat  hiekotettu mutta jostain syystä ei tämä pätkä. Suojatielle pääsy on tavallisesti estetty korkealla vallilla ainakin 24-tien kohdalla. Auraajat saattavat myös ajaa tosi kovaa varomatta jalankulkijoita kuten viime vkl samassa kohdassa.

Vastaus:
12.12.2017 maanrakennusmestari Ari-Pekka Rajaranta
Kiitos palautteesta! Tiet ja kevyen liikenteen väylät ovat aurauksien ja liukkauden torjunnan suhteen eri kategoriassa. Kevyen liikenteen väylissä aurauksien lähtöraja on sateen aikana 4 cm ja Vesijärventie kuuluu III-luokan katuihin, joissa lähtöraja sateen aikana 10 cm.

 VT24:n ylittävän suojatien kohdalla menevä kevyen liikenteen väylä on ELY:n omistuksessa/ylläpidossa. Siihen liittyvissä ongelmissa voi ottaa yhteyttä Tienkäyttäjän linjalle 0200-2100  24/7.

 

Vanhan Vääksyn kunnossapito (12.12.2017)

Matti Koponen kysyy:
Makumarketilta koululle oleva Asikkalantien 30 metrin pätkän olisi kunnostettava. Omituista, että rahaa laitetaan hienoihin ja täysin turhiin kivetyksiin samalla kadunpätkällä kivituhkapinnoitteeseen ja liikennemerkkiin mutta mahdollisuus liikkua jätetään hoitamatta. Pyörätuolien ja monen Mikevan asukkaan rollaattoriliikenne ainakin talvella on estetty tuon pienen mutta ilmeisen periaatteellisen asian vuoksi. Halukkaat kähiskööt jälkikäteen kun kuntalaisten liikkuminen on ensin taattu.

Vastaus:
12.12.2017 maanrakennusmestari Ari-Pekka Rajaranta:
Kiitos palautteesta! Kyseinen kohta ei ole virallinen kevyen liikenteen väylä eikä myöskään kunnan maata.

 

Etuajo-oikeus (27.3.2018)

HN kysyy:
Suivantielle käännytään Venetieltä. Kun Suivantieltä ajetaan Venetielle eikö heillä ole väistämisvelvollisuus? Nyt sieltä ajellaan melkoista vauhtia ja harva katsoo oikealla saati sitten väistää Venetieltä tulijoita. Olisiko siihen risteykseen mahdollista saada vaikka kolmio Suivantieltä tulijoille?

Vastaus:
27.3.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseisen kohdan liikenne ei poikkea muiden vastaavien kohtien liikenteestä, joten ylimääräisen liikennemerkin asentamiselle ei ole perusteita. Paikalla noudatetaan yleisiä liikennesääntöjä, jossa oikealta tulevilla on etuajo-oikeus.

 

Tiemerkintä (18.12.2017)

Pirjo Kamppila kysyy:
Keinumäentie on U-muotoinen tienpätkä Salonsaaressa. Sen ongelma on, ette se ole autolla läpiajettava eikä tienviittaa ole kuin toisessa päässä. Varsinainen ongelma syntyy , kun jokin ajoneuvo koettaa päästä tien loppupään numeroiden luo, mutta juuttuu mutkaan. Tämä on vaarallista esim. ambulanssin tulon viivästyessä tai loka -auton joutuessa peruuttamaan takaisin. Ongelma ratkeaisi umpikuja-merkeillä ja toisella tienviitalla Iso-Naappilan loman kohdalle . Tämä vaatinee kunnan päätöksen.

Vastaus:
18.12.2017 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tienpitäjä, tässä tapauksessa tiehoitokunta, tekee liikennemerkeistä esityksen Asikkalan tekniselle lautakunnalle, joka tekee päätöksen asiasta ja sen jälkeen tienpitäjä hankkii sekä asentaa liikennemerkit myös tuon toisen viitan.

 

Asikkalantien valaistus Kirjastolta Kolavantien risteykseen

Laukkalan asukas kysyy:
Asikkalantien varressa kulkee kevyenliikenteenväylä, joka palvelee valoisana vuodenaikana hyvin Laukkalan alueen asukkaita. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, ja alueelta kuljetaan koulunmäen kouluihin kävellen. Pimeänä vuodenaikana lapset joutuvat nyt kävelemään pimeässä, ja myös Kolavantien risteys on pimeä, vaikka Laukkalan ja Piekkolan asuinalueet ovat valaistuja. Onko kyseiselle tieosuudelle (Asikkalantie kirjastolta Kolavantien risteykseen asti) suunniteltu tai tulossa valaistusta?

Vastaus:
19.9.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseinen kohta on maantietä (mt 314), josta vastaa Uudenmaan Ely-keskus. Kevyenliikenteenväylää suunniteltaessa pyrittiin tuo väylä valaisemaan, mutta Ely olisi vaatinut ensin maantien valaisemisen ja se ei sopinut yhteishankkeen kustannusarvioon. Tämän vuoksi ei väylällä ole valaistusta, eikä sitä ole myöskään kunnan suunnitelmissa.

Jalkakäytävillä autoilu aisoihin

Jalankulkijat kunniaan kysyi:
Tallukan kohdalla olevan pyöräilytien alikulkutunnelissa on usein nähty autoilijoita oikomassa tunnelista eli pyörätietä pitkin, kerran jopa tuttu pyöräilijä oli jäädä auton tönäisemäksi kun molemmat tulivat vauhdilla tunneliin (ja autoilija näytti keskisormea ja huusi että pois tieltä..). Eikö tunneliin ole mahdollista estää näiden autoilijoiden pääsy, etteivät siis pääsisi oikomaan sitä kautta lahdentielle kun eivät viitsi kiertää keskustan kautta? Toinen kysymys: Vääksyn keskustassakin on ongelmallinen kohta jalankulkijoiden (ja pyöräilijöden) kannalta siinä K-kaupan lähellä, kun lähes kaikki autoilijat oikovat K-kaupan kohdalta siitä jätelajikkeiden keräilypisteen kohdalta taksiasemalle päin (molempiin suuntiin tietty), usein tulevat lujaa eivätkä väistä jalakulkijoita ja pyöräilijöitä. Eikö tätä reittiä voisi sulkea autoilijoilta, voisivat mokomat ajaa ns oikeaa tietä pitkin, onhan siinä molemmin puolin autoväylä mitä käyttää?!?

Vastaus:
3.4.2012 Tekninen Johtaja Harri Hirvonen
Tallukan kohdalla olevan kl-väylän sulkeminen autoilta onnistuu ja toteutetaan pikaisesti. K-kaupalta taksikopille on kaavan mukainen kiinteistön sisäinen kulkuyhteys myös autoille, joten kulku siitä on aivan sallittua. Tietysti nopeuksien pitäisi olla maltillisia.

Jäteauton pysäköinti Katajatiellä

Asukkaat kysyy:
Katajatien päädyssä olevalla kääntöpaikalla pysäköi vakituisesti jäteauto. Saako autoa säilyttää siinä, vai voisiko sille osoittaa jonkun muun parkkipaikan? Roska-auto aiheuttaa asukkaille sekä visuaalista, että hajuhaittaa.

Vastaus:
16.5.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kääntöpaikalle pysäköiminen on kielletty kaikissa tapauksissa mutta kadunvarsipysäköinti on pääsääntöisesti sallittua ellei sitä ole erikseen kielletty.

Jukolantien päällystys

Markus Lahtinen kysyy:
Minulta irtosi kyseisellä tieosuudella pakoputki. Auto on nyt korjattu joten ei mitään kiirettä päällystämiselle. Kulkeehan vieressä asfaltoitu kevyenliikenteen väylä jota olen käyttänyt. Siitä hurauttaa tasaisesti Simeoninpolulta Tuomaanpolulle, kunhan varoo ettei rengas uppoa tietä halkovaan railoon.

Vastaus:
9.7.2012 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseisen kohdan päällystys on viimeistään lokakuussa 2012, mutta Jukolantien remontissa tämä on vasta ensimmäinen vaihe. Syksyllä kunnostetaan toinen vaihe talven alle painumaan ja se päällystetään syksyllä 2013.

Jukolantien päällystys

Riitta Koskenkangas kysyy:
Milloin Jukolantien sorapäällysteinen pätkä saa asfaltin? Kävin juuri paikkauttamassa autoni renkaan.

Vastaus:
27.6.2012 talorakennusmestari Pekka Ahlqvist
Jukolantie päällystys on tämän kesän ohjelmassa, työ tehdään elokuun loppuun mennessä.

Kadun kunnostus

Hunsvotti kysyy:
Onko suunnitelmissa korjata Mikkolantien ja Ratsupolun risteyksessä oleva asvaltoimaton ja kuhmurainen alue.

Vastaus:
17.9.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyllä se on tarkoitus korjata ennen maan jäätymistä.

Käkisalmen sillan korjaus

Mökkiläinen kysyy:
Kyselen, koska Käkisalmen sillan korjaus aloitetaan ja mitkä ovat korvaavat kulkutavat korjauksen aikana?

Vastaus:
10.7.2012 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tarkempi korjausaikataulu ei vielä meillä tiedossa, mutta siitä tiedotetaan heti, kun se on saatu. Korvaava kulkuyhteys on Kopsuontien kautta.

Katujen auraus

Tuula Puikkonen kysyy:
Olen asunut samalla kadulla n.20 vuotta. Kunnan auraustyö huononee vuosi vuodelta. Useimmiten on puikoissa mustapäinen mies. Taas toissayönä on ajettu ns.palo- ja pelastustie tukkoon n. 0,5 m korkealla ja metrin leveällä jäisellä vallilla, jota ei saa pois kun rautalapiolla hakkaamalla.. Illalla siitä vielä pääsi hyvin ajamaan, mutta aamulla ei toivoakaan. Vuodenvaihteessa oli sisääntuloon ajettu metrin kokoisia jäisiä lohkareita Päivällä ei yleensä auraajia näy ja olenkin monesti kolannut myös tien osuuden risteykseen asti. Sitten tulee aura ja jättää korkeat vallit. Viime tiistaina oli eri kone ja kuski. Menin tienlaitaan katsomaan. Tälle kuskille kiitos että otti pari kertaa pakkia ja otti vallin pois. Tuo vaki auraaja auraa katua myös siten että lumet ovat aina alapuolella eli parillisten talojen numeroiden puolella. Tontin kulmaan työnnetään kaikki lumet ja yritetään kaataa istutukset. ns. Nuorisotalon auraaja tulee yöllä ja ajaa senpuolen tien hiekat, kivet ja lumet meidän tontille, siinä sitten kaadetaan moneen kertaan istutetut koivut kumoon Lakin sanoo ettei näin saa tehdä. Tyypit auraavat usein myös yöllä jolloin palkka on 300% Onko tyypeillä koneissa ajopiirturit ? Päivällä sitten nukutaan. Syksyllä kynnettiin tienvarsikivet pitkältä matkalta ylös ja kukaan ei ole korjannut aikaisempienkaan talvien tuhoja. Isoilla koneilla rouhitaan kaikki paikat. Palautteille ei korvia lotkauteta. Kyllä vika on koneenkäyttäjissä. Valitkaa sellaiset henkilöt töihin jotka osaavat työnsä. Tämä Kaapelitien ja Tapsikujan aurauksesta. Tässä on hajonnut monta lumikolaa tämän takia, maksaako kunta vahingot kun ei pääse asioille ja työkalujen hajoamisen. Toivon monien naapureiden ja monien nais asujien puolesta, että parannatte tyyliänne.

Vastaus:
6.2.2013 työmaapäällikkö Kari Pitkänen, Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy
Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy (LSKT) on aurannut Vääksyn taajaman kaavateitä ja kiinteistöjä vuodesta 2005 alkaen.

Pasolanmetsän alue, johon myös Tapsikuja kuuluu, on aurattu vuosina 2005-2008 LSKT:n omalla kalustolla ja vuodesta 2009 alkaen LSKT:n aliurakoitsijan toimesta. Auraus suoritetaan Asikkalan kunnan ja LSKT:n välisen sopimuksen ja siihen liittyvien laatuvaatimusten mukaisesti.

Mainitsemastanne palo- ja pelastustien tukkimisesta omakotialueella ei voi olla kysymys, sillä omakotitalojen liittymien puhdistus kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle.

Myös mainitsemanne istutusten ja koivujen kaatamisesta Teidän tulee ottaa välittömästi yhteys allekirjoittaneeseen, jonka jälkeen suoritetaan katselmus ja tarvittaessa korjataan aiheutettu vahinko keväällä.
Tapsikujan aurauksen laatutasoon on mahdollisesti vaikuttanut tilaajan esityksestä suoritettu aurauksen lähtörajan nostaminen vuonna 2010 koko taajaman alueella.

Aurauksen suorittaminen yöaikana johtuu useimmiten sopimuksessa mainituista aikarajoista ja pienistä liikennemääristä sekä sateiden ajankohdasta.

Ystävällisin terveisin

Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy
Kari Pitkänen
Työmaapäällikkö

Katujen puhdistus hiekasta ja pölystä

Köh köh kysyy:
Hei! Astmaatikkona on tämä joka keväinen pöllyäminen hankalaa. Vielä ei siitepölyt rasita mutta on menny viikko, että ulos ei ole asiaa ilman hengityssuojainta naamalla ja siitäkin huolimatta oireet sen kun pahenevat. Kysyisinkin, milloin on tarkoitus putsata kadut?

Vastaus:
11.4.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Lahden seudun kuntatekniikan kanssa on pidetty tarkoituksen mukaisena että hiekoitushiekka poistetaan kaduilta vappuun mennessä säiden niin salliessa. Tänä vuonna aikataulu voi kyllä venyä lumi tilanteesta johtuen.

Katukorjaus

Ossi Huvinen kysyy:
Mikkolantien ja Ratsupolun risteyksessä hidasteen pohjoispuolella puuttuu päällyste ja tie on hyvinkin epätasainen ja suuret vesilätäköt sateen jälkeen. Toivomuksena on,että tie hoidetaan sellaiseen kuntoon ,millainen taajamakadun tulee ollakin.Olen tästä asiasta reklamoinut jo aikaisemminkin ,mutta vastausta ei ole kuulunut. Olen Ratsupolun uusi asukas ja luulisin muittenkin asukkaitten olevan samaa mieltä.

Vastaus:
23.9.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asian hoitaa Lahden Seudun Kuntatekniikka ja se on työn alla lähipäivinä.

Katuvalot/Taimenkuja

Laura kysyy:
Hei, Taimenkujalla katuvaloja on harvassa ja valaisevat heikonlaisesti. Olisiko tähän saatavissa jotain parannusta, auttaisiko lamppujen vaihto tms.? Kiitos vastauksesta

Vastaus:
15.8.2013 suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu
Taimenkujan valaistuksen ja kadunnimikilven kunnostustarpeet merkitään tiedoksi
ja korjaustöitä suoritetaan kiirellisyysjärjestyksessä.

Kausantien kunnostus

Pasi Leveälahti kysyy:
Kausantie on päässyt vuosien aikana erittäin huonoon kuntoon. Tie on kaventunut huolestuttavan paljon, päällystys on kulunut paikoin kokonaan pois ja kuoppia on niin paljon, että niiden väistely aiheuttaa vaaratilanteita ja autojen rikkoontumista. Yritystoimintaa Kausantien perukoilla harjoittavana vaadin toimenpiteitä tien parantamiseksi. Asiakkaani valittavat järjestäen tien ajokelvotonta kuntoa.

Vastaus:
19.8.2014 suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu
Kausantie (yhdystie 15002) on valtion ylläpitämä tie, jonka kunnosta vastaa Uudenmaan ELY-keskus, jonne välitämme terveiset.

Ossi Kortiainen, aluevastaava, Uudenmaan ELY-keskus vastasi 19.8. kunnan välittämään viestiinne:
Kausantien huonokuntoiselle SOP-osuudelle asetettiin alennettu nopeusrajoitus 60 km/h alkukesästä.

Huonokuntoisia alemman tieverkon päällyste- ja pintateitä korjataan / uusitaan määrärahojen puitteissa. Tänä vuonna alemman verkon tiestön päällystyksiin ei paljoa ole ollut määrärahoja osoittaa, vaan pääosa päällystysrahoista on kohdistunut päätieverkolle.
Palaute on lähetetty tiedoksi myös päällystetiimille.

Kekintie, joka yhdistää tien 313 ja Tervalantien käyttöoikeus

Seija Vartiainen kysyi:
Kysyisin miltä osin Kekintie, joka yhdistää tien 313 ja Tervalantien, on yksityistie ja kenellä sitä on oikeus käyttää? Karttaohjelmat ohjaavat ajamaan sen kautta. Tien linjausta on muutettu.

Vastaus:
1.6.2012 maaseutuasiamies Pekka Niemelä
Tie on yksityisten omistama ja tiellä ole tiekuntaa, eikä tie näinollen hae kunnanavustusta. Eli tiellä voi ajaa vain sen omistavat.

Kevyenliikenteenväylä Vääksy – Vesivehmaa

Katariina kysyy:
Hei, Onko Vääksy – Vesivehmaa välille suunnitteilla kevyenliikenteenväylää? Lisäksi onko kunnalla mitä suunnitelmia Joenkulmantien turvallisuuden kanssa? Tien liikennemäärät ovat kasvaneet ja tiestä on muodostunut vilkas yhdyskäytävä Vesivehmaantien ja tien 24 välille.

Vastaus:
31.3.2014 suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu
ELY:n rahatilanteesta johtuen yleisten teiden (vt 24 ja mt 313) varteen tuskin lähitulevaisuudessa rakennetaan kevyen liikenteen väyliä, koska esitettyjä hankkeita on nyt jo jonossa vuosikymmeniksi. Toivottavasti muutaman vuoden kuluttua on valmistunut kevyen liikenteen väylä Vääksystä Loukkuharjuun asti, jolloin vain väli Jenkkapirtiltä Loukkuharjuun on ilman väylää. Tämä väli on osa kansallista pyöräilyreitistöä ja tämä seikka saattaa vaikuttaa myönteisesti hankkeen etenemiseen siinä vuosikymmeniä pitkässä hankejonossa.

Joenkulmantie on yksityistie, joka saattaa osittain muuttua kaavoituksen myötä kunnan ylläpitämäksi kaduksi lähinnä vt 24 puoleisesta päästä. Tässä yhteydessä tien liikenneturvallisuustilanne otetaan suunnittelussa huomioon. Tässä vaiheessa ei ole vielä asemakaavaakaan suunniteltu.

Mikkolantien liikennemerkit (7.1.2016)

Paikallinen autoilija kysyy:
Mikkolantien ja Ämmäläntien risteyksessä on väärät liikennemerkit jos tapahtuu kolari niin kunta on vastuussa siitä . Vastaavasta tapauksesta voi lukea uusimman tekniikan maailman sivulta 52 kumpikin syytön.

Vastaus:
7.1.2016 suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu
Katujen liikennemerkeistä päättää tekninen lautakunta. Seuraavaan lautakuntaan tehdään esitys merkkien muuttamisesta.

 

 

Kivet koulutiellä

Matti Mikkola kysyy:
Asikkalantiellä koulunmäessä ajoradan ja pyörätien välinen oja on täytetty kivenmusilla. Onko tämä turvallinen ratkaisu, jos vaikka koululainen kaatuu pyörällä ja lyö päänsä kiviin? Vai onko tarkoitus opettaa: jos kaatuu ilman kypärää, niin ainakin oppii!

Vastaus:
3.7.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kysymys on ns kiviheitokkeesta, jolla pyritään estämään ojan pohjan liettyminen ja maanvaluminen alla oleviin pihoihin sadeveden mukana. Mitään pyöräilijöille turvallista ratkaisua ojien pohjiin ei ole olemassa muuta kuin tuo kypärän käyttö, joka edes jollakin tavalla suojaa vahinkotilanteessa.

Kompantien puomi

Mummo kysyy:
Kompantie päässä on puomi, joka sai syksyllä/talvella hieman siipeensä, kun vierestä kaatui puu osittain sen päälle. Alkaisi olla aika korjata se ja laittaa puommi kiinni. Rannan kävelytietkin jo harjattu. Kun siellä rannassa on nyt noita harrastemahdollisuuksia niin kaikki ei jaksa näköjään kävellä sinne, vaan auto pitää ajaa rantaan asti. Tai ainakin jalkakäytävälle, lähemmäs. Jotta josko puomin saisi kuntoon ja lukkoon. Samoin tunnelin puomi kiinni, kiitos.

Vastaus:
31.3.2014 suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu
Korjataan ja suljetaan.

Kopsuontien korjaus ja uudet osoitenumerot

0 kysyy:
Kopsuontien loppuosan korjauksen valmistumisen jälkeen tienvarren kiinteistöille tulee Asikkalan kunnasta saamani tiedon mukaan uudet osoitenumerot. Tuleeko tieto automaattisesti ko. kiinteistöille Asikkalan kunnalta?

Vastaus:
19.8.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tien valmistumisen jälkeen tie mitataan ja uusi osoite ilmoitetaan postitse niille, joiden osoitteet muuttuvat. Kiinteistö joutuu kuitenkin hankkimaan tuon varsinaisen numerokilven itse.

Liikennemerkit

Heikki Arkko kysyy:
Kolavantie ja Harjunalustantien risteyksen etuajo-oikeuden osoittama merkki käännetty outoon asentoon, myös Harjunalustantien viitta osoittaa väärään suuntaan, aiheuttaa varmaan monelle vielä harmia

Vastaus:
14.11.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asia käydään tarkastamassa pikaisesti ja korjataan, jos aihetta on.

Liikenneturvallisuus ennen kaikkea Mustaniementiellä

Riitta Lalla kysyy:
Kuotaan venesatamaan ja matonpesupaikalle johtavalla Mustaniementiellä tehtiin putkitustöitä viime kesänä, asfaltti revittiin pois tietyltä matkalta ja saimme itsekukin ohikävelijä nähdä, että pohjustustyöt tehtiin nyt oikein ja perinpohjin, eikä kuten edellisenä vuonna, kun kävelytiet pohjustettiin joten kuten, asfaltti päälle ja seuraavana keväänä ilmestyivät valtavat railot uuteen asfalttiin, samoin tänä keväänä. Mustaniementie on nyt tamppaantunut kivikovaksi ja nyt sille on hyvä laittaa kunnon päällyste. Tien alimmalla sivutiellä asuvana olen huomannut, että kääntyminen Mustaniementielle on lähes hengenvaarallista, jos ei osaa varoa hurjaa vauhtia tietä alas painelevia jäteautoja. Ajorajoitus tiellä on 40 km/h, mutta käytännössä suuret autot ajavat 60-70 km/h, varsinkin, kun on alamäki kyseessä. Kuotaantieltä käännyttäessä ei ole minkäänlaista näkyvyyttä Mustaniementielle; joku kaunis päivä jäteauto vie tiellekääntyvän auton etupellit mennessään TAI lapsi jää auton alle. Ehdotan, että Mustaniementietä päällystettäessä tehdään reilu ajohidaste ennen Kuotaantietä liikenteen vauhdin hillitsemiseksi tai sijoitetaan ns. liikennepeili tien kulmaan. Edellämainittu on kulmassa asuvien pienten lasten kannalta parempi vaihtoehto. Kiitos etukäteen.

Vastaus:
3.6.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 21.8.2012 § 93 ja päätti silloin jättää asian nykyiselleen. Alla lautakunnan käsittely sekä päätös asiasta. ”Mustaniementiehen liittyvien katujen muuttaminen tasa-arvoisiksi TEKNLTK § 93 21.8.2012 Paikalliset asukkaat ovat esittäneet Mustaniementiehen liittyvien katujen muuttamista tasa-arvoisiksi kuten Jukolantiellä tehtiin vuonna 2004. Mustaniementien ajonopeuksien rajoittamiseksi on tehty suunnitelmia hidasteiden rakentamiseksi kadulle, mutta koska katu on yhteys Kuotaanrannan satamaan ja jätevedenpuhdistamolle ja näin ollen raskaan liikenteen käyttämä jyrkähkössä mäessä, ei toimivaa ratkaisua ole löytynyt. Jukolantieltä poistettiin liittyviltä kaduilta ns. kärkikolmiot nopeuksien rajoittamiseksi ja tämä on osoittautunut toimivaksi keinoksi . Hidasteiden rakentamiselta on vältytty. Jos pitkään voimassa ollutta järjestelyä muutetaan, tulee muutoksesta tiedottaa liikennemerkein, esim. tekstillisellä kilvellä ”Väistämisvelvollisuus muuttunut” Mustaniementien molemmissa päissä. Mustaniementien ja Anianpellontien liittymässä väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio (liikennemerkki 231) tulee säilyttää entisellään. Valmistelija/lisätietoja Suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu, puh. 044 778 0294, sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää muuttaa Mustaniementiehen liittyvien katujen väistämisvelvollisuutta siten, että liikennemerkit 231 (väistämisvelvollisuus risteyksessä) poistetaan Krouvikujalta, Naavatieltä, Takakuotaantieltä, Lähteentieltä, Laiduntieltä ja Kuotaantieltä. Muutoksesta tiedotetaan asentamalla tekstikilpi ”Väistämisvelvollisuus muuttunut” Mustaniementien molempiin päihin. Asian käsittely kokouksessa: Aaro Moilanen esitti, että Mustaniementiehen liittyvien katujen väistämisvelvollisuutta ei muuteta. Antti Broman kannatti Aaro Moilasen tekemää esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi Aaro Moilasen tehneen esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: ”Ne jotka kannattavat esittelijän esitystä vastaavat JAA, ja ne jotka kannattavat Moilasen tekemää esitystä vastaavat EI.” Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 0 JAA-ääntä ja 6 EI-ääntä (Raimo Anttila, Antti Broman, Riitta Saarinen, Hilkka Kolila, Mika Vartiainen, Aaro Moilanen). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan tekninen lautakunta hyväksyi Aaro Moilasen tekemän esityksen. Päätös: Tekninen lautakunta päätti, että Mustaniementiehen liittyvien katujen väistämisvelvollisuutta ei muuteta.”

Liikenne / Kanavatien, Anianpellontien ja Rantakulmantien risteys (5.6.2017)

autoilija kysyy:
Kanavatien, Anianpellontien ja Rantakulmantien risteyksessä saa varsinkin näin kesäaikaan usein odotella melkoisen tovin varsinkin Lahdessa tullessa. Tämä on varmasti myös bussiliikenteen ongelma. Onko tuohon missään vaiheessa tulossa parannusta esim. liikenneympyrän muodossa?

Vastaus:
5.6.2017 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyllä Asikkalassa on nämä odotusajat kuitenkin todella lyhyitä.
Tässä vaiheessa ei kohteeseen olla tekemässä muutoksia.

 

Mikkolantien turvallisuus

Pauli Seppälä kysyy:
Mikkolantien itäpuolella asunto 37 kohdalla oleva jyrkkä mutka on todella vaarallinen, jos siinä kävelevä vanhus ei huomaa auton tuloa, koska näkyvuus on nolla. Odotetaanko, että jollekkin ihmiselle sattuu jotain auton kanssa. Ehdotan, että mutkan molemmille puolelle laitetaan hidasteet. Nopeusrajoitus on 40, mutta sitä ei noudateta. Kuka ottaa vastuun vahingon sattuessa? Harri Hirvonen.

Vastaus:
5.8.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Hidasteista päättää tekninen lautakunta, joka on käsitellyt Mikkolantietä useita kertoja ja päätynyt olemassa olevaan tilanteeseen. Autokoulussa opetetaan että ajoneuvo on kyettävä pysäyttämään näkyvällä tieosalla eli vastuu on autoilijalla.

Mustaniementien hidaste

Riitta Lalla kysyy:
Kevät lähenee vääjäämättä, samoin Mustaniementien liikenne moninkertaistuu muutaman kuukauden jälkeen. Jälleen tulee aika, jolloin mäkeä alas mennään tuhatta ja sataa, myös raskas liikenne jätevedenpuhdistamolle. Eikö viimein saada hidaste Mustaniementielle ennen Kuotaantietä, jonka kohdalla liikenteen vauhti on kovimmillaan mäkeä alas tullessa? Kyllä raskas liikenne pääsee hyvin yhden hidasteen yli, kunhan pitää vauhdin kohdillaan; nythän annetaan auton kulkea omalla painollaan alamäkeä 70-80 km mittarissa. Pyydän teknistä lautakuntaa ystävällisesti tekemään päätöksen hidasteen hankinnan puolesta.

Vastaus:
3.3.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa viimeksi 21.8.2012 ja tuolloin ei hidasteita eikä risteysten tasa-arvoistamista toteutettu. Tilanteet eivät ole tuosta juuri muuttuneet.

Asiaa voidaan alustavasti keskustella lautakunnassa maaliskuun lopulla.

Näkyvyyspeili

Päijänteentie kysyy:
olisiko mahdollista saada nk näkyvyyspeiliä päijänteentien ja kanavatien risteykseen antamaan jonkinmoista näkyvyyttä alhaalta tullessa? tällä hetkellä on k.o tien käyttö näin päin ajaen liian uhkarohkeata

Vastaus:
25.9.2012 tekninen johtaja Harri Hirnonen
Keskustelemme asiasta Uudenmaan Elyn kanssa, joka on Kanavatien tienpitäjä. Katsotaan myös onko muita mahdollisuuksia näkyvyyden parantamiseen. Peilillä voidaan aiheuttaa myös liiallista turvallisuuden tuntua. Peileillä on taipumusta myös höyrystyä tai muuten sumentua, jolloin näkyväisyys ei ole enää sama.

Osoitetieto kuntoon

Dick Holmström kysyy:
Eikä nykyään kaikilla kiinteistöillä tulisi olla asiallinen osoitetieto? Jos Google Mapsiin laitetaan osotteeksi Heikkiläntie 130 näkyy vasemmalle erkaneva rantaan kulkeva nimetön tie jonka paikalliset tuntevat nimeltään Patuntie. Patuntiellä on myös tiehoitokunta mutta ei tienviittaa eikä tietääkseni mikään kartta tunnista tätä nimeltään. Patuntien päässä on yksi kesämökki mutta tätä ennen on yksityinen saarissa mökkeilvien veneranta. Toivoisinkin, että kunta nimeäisi Patuntien kartaan jotta kuljetukset ja mahdolliset pelastustoimet venerantaan helpottuisi.

Vastaus:
12.7.2012 Tekninenjohtaja Harri Hirvonen
Asikkalan kunnassa on käytäntö, jossa tienimi annetaan tielle, jossa on vähintään kaksi asuttua kiinteistöä. Patuntie ei tämän vuoksi ole ollut nimettävien listalla. Päätökset teiden nimeämisestä tekee kaavoituspäällikkö ja välitän tämän esityksen hänelle, mutta mielestäni nimeämisen ehdot eivät täyty. Kohteessa voidaan käyttää pelastustointa varten esim. koordinaatteja.

Pientareen raivaus erittäin kiireinen!

0 kysyy:
Kuka vastaa Asikkalan kunnassa tienpientareiden raivaamisesta? 24 tien varsi Ahtolantie 8 kohdalla on kasvanut pahasti umpeen ja suojatie ABC:n kylmäaseman kohdalla on TODELLA vaarallinen! Suojatien yli kulkee päivittäin pieniä lapsia ja tien ylitys etenkin lasten kanssa on todella vaikeaa huonon näkyvyyden vuoksi. Autot myös ajavat toistuvasti hurjaa ylinopeutta joten varoituskolmio suojatiestä ja liikkuvista lapsista tulisi myös tarpeeseen 24 tielle Padasjoelta tultaessa. Kasvuston ja mutkan takia suojatie tulee autoilijoille näkyviin vasta viime tingassa.

Vastaus:
11.6.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
VT 24:n pientareiden hoidosta vastaa Uudenmaan ELY:n valitsema urakoitsija. Laitan tiedon eteenpäin heille, mutta jos yleensä haluaa saada tiealueella olevan vaaran tai haitan pikaisesti korjattua, kannattaa soittaa Tienkäyttäjän linjaan 0200 2100.

Pulkkilanharjun kevyen liikenteen väylän kunto (13.8.2018)

pyöräilijä kysyy:
Hienoa, että pyörätiellä on asfaltti sen kulkiessa maantien vieressä. Mutta Vääksystä Kalkkisiin päin heti Karisalmen sillan jälkeen on reitti metsässä melko metsittynyt. Kohta siellä ei pyörällä pääse enää läpi ajamaan ilman viidakkoveistä. Voisiko pyörätien reunoilta reilusti hävittää kasvillisuutta, jotta väylä pysyisi auki edes pari vuotta. Ihanaa, että on pyörätie, missä ajaa!

Vastaus:
13.8.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Pulkkilanharjun kevytväylä on Uudenmaan Elyn hoidossa, joten välitämme viestinne heille.

 

Pistetään raskaan liikenteen ajokilpailut pystyyn Mustaniementielle

Riitta Lalla kysyy:
”Mustaniementien ajonopeuksien rajoittamiseksi on tehty suunnitelmia hidasteiden rakentamiseksi kadulle, mutta koska katu on yhteys Kuotaanrannan satamaan ja jätevedenpuhdistamolle ja näin ollen raskaan liikenteen käyttämä jyrkähkössä mäessä, ei toimivaa ratkaisua ole löytynyt.” Tämä oli vastaus aikaisempaan kysymykseeni tiellä, jolla on 40 km rajoitus, mutta jolla tosiasiallisesti ajetaan min. 70 km/h. Tekninen lautakunta on suuressa viisaudessaan v. 2012 päättänyt, että raskaat ajoneuvot saavat edelleen huristaa tuhatta ja sataa Mustaniementietä alas; viis siitä, jos näkyvyys sivutieltä on olematon tai lapsi jää raskaan ajoneuvon alle? Talvella näkyvyys Kuotaantieltä Mustaniementielle käännyttäessä on vielä enemmän nolla korkeiden lumikinosten takia.

Vastaus:
17.6.2013 suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu
Tekninen lautakunta on päättänyt, että kaikki ajoneuvot saavat edelleen huristaa enintään 40 km/h Mustaniementietä alas tai ylös. Vuonna 2012 ehdotettiin kärkikolmioiden poistamista Mustaniementiehen liittyviltä kaduilta ajonopeuksien hillitsemiseksi, mutta tekninen lautakunta päätti äänestyksen jälkeen olla muuttamatta väistämisvelvollisuutta.

Rusthollintiehen, Koulumestarintiehen ja koulun väliin jäävä hiekkakenttä

Rusthollintie 10 kysyy:
Tyhjänä oleva kenttä houkuttelee mopoja ja autoja ajamaan jarrut pohjassa ympyrää kesät talvet. Vaara tilanteita lukuisia. Meluhaitta on älytön! autot ajaa kentän läpi vauhdilla. Sama toistuu Koulumestarin tiellä osuuspankin takapihan osuudella. Pärinästä ja ajotavasta päätellen kyseessä on nuoret ”piip” rallilla. Nopudet nousee kun kaasu pohjassa kiihdytetään niin että autot heittelehtii puolelta toiselle, ajetaan kilpaa pakoputki vikaisilla autoilla. Kierretään rinkiä : s-marketin parkkipaikka, R-kioski, koulumestarintie, Rusthollintie, S-marketin parkkipaikka…. Onko mahdollista saada hidasteita koulumestarintielle ???? Ja tyhjä tontti on kyllä hyötykäytössäkin, Lähitalojen autoja parkissa (vieraat) ja joku rekkakin siinä taitaa lepotaukoaan pitää. Onko mahdollista kuitenkin saada esim. kentän keskelle betoniporsaita tms mitkä estää rallin ajamisen?

Vastaus:
30.10.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tekninen toimi tarkastelee mahdollisuutta hidastaa Koulumestarintien liikennettä. Liikennettä voidaan hidastaa töyssyin, keskisaarekkein sekä tielinjauksen muutoksin. Tekninen toimi hakee myös ratkaisuja, joilla tuota liikkumista kerrostalotontilla voidaan rajoittaa estämättä mm raskaanliikenteen lepokäyttöä. Tontti on kuitenkin kaavoitettu kerrostalo käyttöön, joten nykyinenkään käyttö ei voi olla pitkäaikaista.

Salonsaaren mutka / TIENHAARA

Tynnyrimäen asukas kysyy:
Tarkoitan linja-a pysäkkejä käännyttäessä Salonsaareen (Vääksy-Vesivehmaa) ja tästä on aiemminkin tällä palstalla keskusteltu. Kai pitää onnettumuus tapahtua ennenkuin valoja saadaan pimeyteen.

Vastaus:
8.10.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Jos tuo valtion kanssa suunnitteilla oleva kevyenliikenteen hanke toteutuu esim vuonna 2014 niin valot tulee Mt 313 Anianpellontien alueelle sekä Salonsaarentien alku osuudelle. Kyseinen kohta siis valaistaan, jos hanke saa rahoituksen.

Salonsaaren mutka edelleen ilman valoja

Tynnyrimäen asukas kysyy:
Onko nyt niin, että Salonsaaren mutkaan ei ole tulossakaan valoja ? Linja-auto pysäkeille meno/tulo/olo melko vaarallista pimeällä. Tätä olen useampana vuonna kysellyt ja suora vastaus olisi hyvä.

Vastaus:
8.10.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kun en tiedä mikä mutka on ns Salonsaaren mutka, niin vaikea antaa tarkkaan lausuntoa.

Salonsaaren tielle on Häkälän asuntoalueelle saakka suunnittelussa kevyenliikenteen väylä, joka tullaan suunnittelemaan valaistuna. Sen toteutus on mahdollinen vuodelle 2014, jos ELY (Elinkeino- liikenne – ja ympäristökeskus) ja kunta saavat rahoituksen talousarvioihinsa. Muuta valaistusta ei Salonsaarentielle ole suunnittelussa.

Suojatie Kanavatielle?

kotiäiti kysyi:
Kyselin aiemmin tällä palstalla suojatietä Kanavatien yli Kalmarintien risteyksen tuntumaan, jolloin vastaus kysymykseen oli seuraava: ”09.08.2010 Tekninen Johtaja Harri Hirvonen (harri.hirvonen@asikkala.fi) vastasi: Kanavatien ylitystä olen käynyt ELY:n (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) asiasta vastaava Jarmo Ala-Akkalan kanssa katsomassa keväällä ja hän lupasi viedä asiaa eteenpäin.” Onkohan asiaa viety eteenpäin – kaksi vuotta on tuosta mainitusta keväästä jo kulunut.

Vastaus:
18.05.2012 tekninen Johtaja Harri Hirvonen
Kyllä tuosta suojatien merkitsemisestä keskustellaan joka kevät ELY:n kanssa ja asiaan palataan aina, kun on mahdollista. Valitettavasti merkitseminen on ELY:n asia ja he eivät ole sitä vielä toteuttaneet, joten yritetään edelleen.

Taimenkujan katukyltti

Laura kysyy:
Hei! Olisiko Taimenkujalle mahdollista saada uusi katukyltti? Nykyinen on melkoisen sammaloitunut ja näkyy erittäin huonosti. Kiitokset etukäteen 🙂

Vastaus:
15.8.2013 suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu
Taimenkujan valaistuksen ja kadunnimikilven kunnostustarpeet merkitään tiedoksi ja korjaustöitä suoritetaan kiirellisyysjärjestyksessä.

Teiden auraus

Kummallista kysyy:
Miksi ei enää auraus kalustoa käy . Vähälaakkalantietä auraamassa. Siinä kyllä lumiralli jatkuu aamustailtaan ,suurilla kuorma-autoilla ja suurilla traktoreilla valtavat kuormat kyydissä, (maansiirtopaikaale käyvät kippaamassa kuormansa) Asionti henkilö autolla kohta mahdoton möyhitin pehmeän lumen vuoksi . Ja kun ei ole tiellä tilaa väistää näitä lumikuormia ollut monesti läheltäpiti tilanne. Puhumattakaan kävelamisestä tiellä. nimimekki auraus vois tapahtua samalla kun ne niillä koneillaan sen tien särkee,,

Vastaus:
19.2.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyllä Vähälaakkalantien kuuluu kunnan normaaliin aurausohjelmaan. Siellä aurataan kuten muillakin kaduilla. Se että liikenne on suurta johtuu siitä, että kunnan ainut lumenkaatopaikka on ns. vanhan kaatopaikan ja maankaatopaikan välissä ja sinne ajetaan juuri Vähälaakkalantien kautta. Kunnossapitohenkilöstö käy tarkastamassa kohteen ja teettää tarvittaessa lisätöitä.

Tie 24 tulorampit.

Pauli Seppälä kysyy:
Kuka hoitaa, tai kenelle kuuluu tie 24 Vääksyn tulo ja meno rampit? Niissä on kuoppia todella kauan, eikö niitä saada korjautettua. Eikö ketään kiinnosta hoitaa kyseistä asiaa. Nämähän antavat Asikkalalle huonon maineen ympäristön hoidosta, johon myös tiet kuuluvat? Harri Hirvonen.

Vastaus:
5.8.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Vt 24 ramppeineen kuuluu Uudenmaan ELY:n hoitoon ja hoidon tasosta ollaan kyllä keskusteltu, mutta kuten tiedossa on, ovat liikenteen ylläpitorahat todella puutteelliset. Noista ongelmista voi olla yhteydessä Tienkäyttäjän linjaan (puh 0200 2100), josta tiedot menee tilaajalle sekä urakoitsijalle.

Tie 3132 Mustjärvi – Kalkkinen, soratien parantaminen

Mika Koivisto kysyi:
Missä laajuudessa ja missä aikataulussa hanke etenee? Onko kyseessä nyt sorapintaisen reilun 9 km tieosuuden päällystäminen vai minkälaisesta parannustyöstä on kyse?

Vastaus:
6.2.2012 Tekninen Johtaja Harri Hirvonen
Kyseinen maantie on ELY:n liikennepuolen hallinnassa ja olemme keskustelleet kohteen toteuttamisesta, mutta se ei ole missään heidän ohjelmissaan mukana ja voi olla, ettei sinne heti edes pääse. Uudenmaan Ely katsoo, ettei tien liikennemäärä edellytä asfaltointia vaan soratien kunnossapitoa.

Tienvarsien niitto!!

jan kysyy:
Olen monena iltana ajellut kylällä autolla ja huomannut kuinka teidenvarsia niitentään illalla??? ja viikonloppuna??? mihin tämä perustuu??? onko niin että näin saadaan tulattua enemmän veronmaksajioen rahoja kun työ teetetään kaallina iltaty ja viikonlopputyönä?? kyllä täällä asiakkalankunnassa tapahtuu niin ihmeellisiä asioita että täällä täytyisi olla kokoajan joku ulkopuolinen kaitsemassa näitä virheitä ja suoranaista tuhlaamista!!! mistä tämä johtuu???

Vastaus:
23.7.2013 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kun en tiedä, mitä tiealuetta tässä tarkoitetaan, mutta valtaosa urakoitsijoista tekee niitot samalla kustannuksella iltaisin ja viikonloppuisin kuin päiväsaikaan. Syynä niittoaikoihin on yleensä hiljentynyt liikenne ja vähentyneet häiriöt tai voihan urakoitsijalla olla parempia kohteita, joita ei voida tehdä iltatyönä.

Tiet/ kevyen liikenteen väylä

Juhani Aalto kysyy:
Milloinka pulkkilanharjun kevyen liikenteen väylä päällystetään,nykyinen päällystämätön aiheuttaa vaaratilanteita koska kevyt liikenne liikkuu ajoradalla.Kunnan pitäisi päällystää se kustannuksellaan eikä odottaa että joku muu sen hoitaisi.Aikanaan EU rahalla toteutetun väylän talousajattelussa on toimittu taitamattomasti.Kallis graniittireunakivi olisi pitänyt toteuttaa betonikivellä niin sillä erotuksella väylälle olisi saatu asfaltti.

Vastaus:
19.8.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) liikennevastuualue on ottanut vastaan yleisöpalautteen ja Pulkkilanharjun kevytliikenneväylästä järjestetään tapaaminen, jossa asiaan pyritään kehittämään. Tapaamisen aikaa ei ole vielä sovittu, mutta mukana on ympäristöministeriö, ELY ja Asikkalan kunta.

Ylä-Laukkalan katuvalot pimeänä

Ensio kysyy:
Laukkalassa on ollut jo useamman illan kaikki katuvalot pimeänä. Saadaankohan ne milloin toimintaan takaisin? Kyse tuskin on kuitenkaan pysyvästä säästötoimesta?

Vastaus:
12.3.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseessä oli ohjauslaiteen häiriö, joka nyt on korjattu. Valojen pitäisi taas toimia normaalisti.

Liikennemerkit (29.3.2016)

Mk kysyy:
Kuka vastaa liikennemerkeistä Vääksyn taajamassa? Ymmärtääkseni keskustassa on 40km/h nopeusrajoitus, mutta tämän osoittavaa merkkiä en ainakaan Vääksyntieltä keskustaan ajaessani ole löytänyt. Anianpellon lähellä on kyllä ”40km/h nopeusrajoitus päättyy”, tosin sekin kulkusuunnassaan vasemmalla puolella tietä.

Vastaus:
29.3.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Vääksyn taajaman nopeusrajoitus on merkitty kaikista tulosuunnista aluenopeusrajoitusmerkillä  ja vanhan Vääksyn merkki on Asikkalantiellä. Alue nopeusrajoituksen päättyminen voidaan ilmoittaa myös vasemmalla puolella olevalla liikennemerkillä. Liikennemerkeistä vastaa maanteiden osalta ELY-keskus ja  katuverkolla Asikkalan kunnan tekniset palvelut.

 

 

Kavennuseste Kanavan Kunkun kohdalla (25.10.2017)

Kyy kysyy:
Kysyisin, että kukahan keksi tehdä Kanavan Kunkun kohdalle katuun kavennusesteen ja minkähän vuoksi? Siihen on tehty tahallaan ruuhkapaikka varsinkin kesällä. Se ei kyllä lisää kenenkään turvallisuutta. Kaksi henkilöautoa siinä mahtuu kohtaamaan, jos osaavat ajaa oikein. Mutta raskasliikenne ei mahdu. Olen joutunut väistelemään monta kertaa siinä paikassa henkilöautoa vaikka itsekin liikun henkilöautolla. Tuntuu myös ettei kaikille kohtaamis- ja väistämissäännöt ole selvillä.

Vastaus:
25.10.2017 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Suunnitelman on tehnyt WSP Finland Oy ja se on hyväksytty Uudenmaan ELY-keskuksessa.

Vastaamme tuosta asiasta tehtyyn valtuustoaloitteeseen  teknisessä lautakunnassa 1.11.

Earth Hour Forever Rantakulmantiellä (11.4.2017)

Jarmo Virtanen kysyy:
Earth Hour-tapahtuman jälkeen ovat katuvalot olleet pimeänä kahtena lauantaina Rantakulmantiellä Arolantien kohdalla Earth Hour-tuntina. Puoli kymmeneltä ne sitten ovat syttyneet. Muina päivinä ne ovat palaneet tuona tuntinakin. Onko Asikkalan kunta tehnyt tästä tapahtumasta viikottaisen vai onko tässä joku muu asia takana?

Vastaus:
11.4.2017 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Olen havainnut saman asian ja sitä selvitellään, että mistä tämä johtuu. Asia ei ratkennut ainakaan ensimmäisellä yrityksellä, mutta koetetaan löytää tuo vika ohjeuksessa.

 

Kiuluraitin tienviitta (19.5.2015)

Mc Coy kysyy:
Kiuluraitin tienviitta on puuttunut useista yhteydenotoista huolimatta jo kolmatta vuotta. Eikö viittoja enää tarvita? Kyseessä kumminkin tasa- arvoinen risteys.

Vastaus:
19.5.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kiuluraitti on asemakaavan mukaan kevyenliikenteenväylä, jossa alaosassa on tontille ajo sallittu. Kevyenliikenteen väyliä ei yleensä viitoiteta. Ehkä kärkikolmio olisi siihen varmuuden vuoksi kuitenkin laitettava.

 

 

Tienauraus (28.12.2017)

Sari kysyy:
Asun Kalkkisissa Kivisojantiellä. Aura ei suostu auraamaan kyseistä tietä jonkinlaisen maksu kiistan takia. Minulta veloitettaisiin yksin koko tien auraus vaikka tietä käyttää muutkin. Joudun lähtemään tuntia aikaisemmin töihin jotta kerkeän kilometrin matkan takia Vääksyyn. Onko asialle jotakin tehtävissä. Vaikka pakollinen maksu kuitteineen.

Vastaus:
28.12.2017 maaseutupäällikkö Pekka Niemelä
Kivisojantie on yksityistie, jonka asioita hoitaa tieosakkaiden valitsema hoitokunta tai toimitsijamies ja tienhoito rahoitetaan tieosakkailta kerättävillä yksikkömaksuilla. Tien hoidosta mukaan lukien auraukset vastaa ko. toimielin, jolle tieosakkaan tulee esittää tienpitoon liittyvät toiveensa tai huomautuksensa.
Mikäli tieosakas vaatii normaalia tienpitoa korkeampaa kunnossapitoa on hänen itse kustannettava siitä aiheutuvat lisäkustannukset yksityistielain mukaisesti.
Varhainen tien aukipito on maaseudulla nykyään ongelmallista, koska auraajia on vähän saatavilla ja he eivät ehdi olemaan ajoissa jokaisella tiellä.

Alikulkutunneli Huoltorinteen kohdalla (9.4.2018)

Päivi kysyy:
Hei, koskahan kyseiseen tunneliin tulisi jotain korjausta kun se tuppaa lainehtimaan. Kesäisin / syksyisin sadesäällä ja tietysti nyt keväällä lumien sulaessa sen läpi ei meinaa päästä ilman, että kengät kastuu. Ongelma on ollut jo vuosia.

Vastaus:
9.4.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Välitämme tiedon Uudenmaan Ely:n kunnossapito organisaatiolle, joka hoitaa ko. kohtaa.

Edes urapaikkausta kesällä? (9.4.2018)

Päivi kysyy:
Hei, onkohan (toivottavasti on) suunnitteilla kesälle edes urapaikkausta Anianpellontielle keskustan kohdalle? Siinä on jo aikamoiset urat.

Vastaus:
9.4.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Välitämme tiedon Uudenmaan Ely:n kunnossapito organisaatiolle joka hoitaa ko kohtaa.

Katujen valaisu ja turvattomuus / Anianmetsä (23.9.2015)

Mika Koivisto kysyy:
Haluaisin tietää, miksi Anianmetsän alueella ei katuvaloja ole poltettu koko syksynä. Tämä lisää turvattomuutta alueella, lapsia ei uskalla lähettää harrastuksiin eivätkä ihmiset uskalla lähteä iltaisin ulkoilemaan. Miksi valot eivät toimi??

Vastaus:
23.9.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Alueella on Markkinamännikön kohdalla ilmalinjassa linjavika, joka korjataan, kun nostokoriauto tulee tekemään katuvalojen vuosihuoltoa viikolla 41.

Pulkkilantien turvallisuusongelmat (8.10.2015)

Turvallista tienkäyttöä kysyy:
Kysyisin pikaista ratkaisua Pulkkilantien turvallisuusongelmiin välillä Kirkkotien risteys – Pätiäläntien risteys. Suurin ongelma on ajonopeus (80km/h) yhdistettynä kolmessa kohtaa puuttuvaan suojakaistaan pyörätien kanssa. Kohdissa ei ole edes heijastintolppia tai ne on jo ajettu kumoon. Alueella on lapsia ja jalankulku on oikeasti vaarallista. Turvallisinta ja halvinta olisi laskea koko pienen tiepätkän nopeus 60km/h, kuten se on jo kummankin risteyksen kohdalla. Mitä voisi tehdä?

Vastaus:
8.10.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseisen tien eli Mt 314 nopeusrajoituksista päättää Uudenmaan ELY-keskus, jonne voi hakemuksen osoittaa. Nopeiten asia etenee sähköpostilla  kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
Mielestäni risteysten väli on pitkä noin 2 km ja kevytliikenne kuitenkin melko vähäistä, joten itse en henkilökohtaisesti olisi esityksen takana, mutta ELY-keskus päättää asiasta.

 

 

Mikkolantiellä kaahataan ja KOVAA!! (30.3.2015)

 

Huolestunut äiti kysyy:
Mikkolantien (Ehtookodon puoli) on muuttunut melkoiseksi rallibaanaksi. Kanavatieltä lähtevältä suoralla useat autot ajavat todella kovaa. Kauhulla olemme katselleet kuinka autot kaahaavat lapsista ja vanhuksista huolimatta. Asia on kuulemma kunnan tiedossa, mutta sille ei tehdä mitään! Hidasteita ei kuulemma tule. MIKSI? Pahoin pelkään, että tämä tarina tulee päättymään surullisesti 🙁

Vastaus:
30.3.2015 suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu
Kaahauksesta ei ole kukaan valittanut teknisiin palveluihin, joka vastaa kaduista. Alueella on 40 km/h nopeusrajoitus. Rajoituksen noudattamista valvoo poliisi, jota voidaan pyytää Mikkolantielle mittaamaan ajonopeuksia.
Jos halutaan rakenteellisia muutoksia kadulle (hidasteita, etuajo-oikeuden muutoksia liittyville kaduille yms.), niistä tulee tehdä aloite tekniselle lautakunnalle.

Mökkitien nimeäminen (3.7.2015)

Matti Keto kysyy:
Mökkitiellämme ei ole nimeä vaikka se olisi monessa mielessä hyödyllistä ja tarpeellista. Olen tehnyt esityksen tien nimeämisestä viime kesänä ja asiaan on suhtauduttu kunnassa myönteisesti. Mitään sen enempää ei ole kuitenkaan tapahtunut. Kyselin asiasta ja sanottiin asian olevan päätöstä vaille valmis. Päätös luvattiin loppuvuodesta. Miten tärkeän yksinkertaisen asian hoitaminen kunnassa voi kestää näin kauan eli reilusti yli vuoden??

Vastaus:
3.7.2015 vs. kaavoituspäällikkö Sini Utriainen
Kyseessä on nimeämätön tie, josta haarautuu useampia teitä. Kaikille haarautuville teille on annettava nimet. Olemme olleet yhteydessä tiekuntaan yhteyttä ja he ehdottavat ovat ehdottaneet teille nimiä ja tämäkin vaihe on kestänyt.  Kaavoituspäällikön poissa ollessa asioiden hoitamista on jouduttu järjestelemään uudelleen ja tehtävät hoidetaan sitä mukaan kun ehditään. Myös mittaryhmän on ehdittävä käydä paikan päällä.

Asikkalantien ja Sysmäntien risteys (4.3.2016)

Jukka Virtanen kysyy:
Onko kävely- ja pyörätien varteen, alas sillan pieleen jätetty tarkoituksella kasvamaan lehtipuita? Peittävät keväällä ja kesällä näkyvyyden Sysmän suuntaan, kun ajaa autolla alas kirjaston / teknisen viraston edestä t-risteykseen ja kääntyy Sysmän suuntaan.

Vastaus:
4.3.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tuon alueen hoitaminen kuuluu ELY-keskukselle. Me seuraamme asiaa ja olemme heihin yhteydessä tarvittaessa.

 

Öinen ralli viikonloppuisin (12.1.2016)

insomniac kysyy:
Kesällä yöunia häiritsee Vääksyssä erittäin rasittava mopojengien aamuyölläkin tunteja kestävä kiihdyttely. Talvella, nyt pakkasten aikaan, saa kuunnella kovaäänisten autojen pörinää tunnista toiseen. Esim. tänään 10.1.2016 yöunet pilasi 4.30 asti parisen tuntia jatkunut yhden tai muutaman auton huudattaminen. On varmasti hauskaa luistatella liukkailla teillä varsinkin takavedoilla, mutta mielestäni asiaan pitäisi silti puuttua, koska äänet kantautuvat ainakin Aniantielle todella häiritsevästi.

Vastaus:
12.1.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kaikenlaisen häiriötä aiheuttavan toiminnan valvonta kuuluu poliisille.

 

 

Nopeusrajoitus (5.5.2015)

Ossi Huvinen kysyy:
Kun en ole noitten hidastintöyssyjen kannattaja kysynkin,olisiko mahdollista saada Ratsupolulle 30 km/t nopeusrajoitus,kun kaikki eivät osaa ajaa kohtuunopeutta tällä tonttikadulla,vaikka sen luulisi olevan päivänselvää ilman mitään määräyksiäkään.Nopeusrajoitusmerkki olisi huvä olla ainakin Ratsupolun itäpään liikennemerkissä vaikka lisäkilpenä.

Vastaus:
5.5.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Vääksyssä on voimassa 40 km/h aluenopeusrajoitus ja sen noudattamista valvoo poliisi. Henkilökohtaisesti  en näe nopeuden alentamisen 30 km/h auttavan tässä asiassa. Yleensä ylinopeutta kyseisen kaltaisilla tonttikaduilla ajavat alueen omat asukkaat ja heidän käytökseensä ei kielto vaikuta.
Nopeusrajoituksista Asikkalassa päättää tekninen lautakunta, jolle asian voi tuoda käsittelyyn. Yleisesti lautakunta on ollut kanssani samaa mieltä näistä nopeusrajoituksista, joten aloitteen läpimeno on epävarma.

Jalankulkijoiden turvallisuus (12.10.2017)

M.E. kysyy:
Olen asunut lapsena Vääksyssä ja muistan ajoilta useammankin vaaratilanteen, kun kuljimme koulumatkoja. Nyt, kun omat lapset käyvät koulua, ihmettelen suuresti miksei keskusta-alueesta yritetä tehdä turvallisempaa paikkaa pienille koululaisille ja miksei aikuisillekin. Onko Kanavatien/ Anianpellontien suojateiden kohdalle koskaan yritetty saada hidasteita, varsinkin s-marketin ja k-kaupan kohdalla läheltä piti -tilanteita tapahtuu todella usein? Täytyykö lapsen jäädä auton tai rekan alle ensin?

Vastaus:
12.10.2017 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Turvallisuutta on parannettu mm rakentamalla keskisaarekkeita sekä asentamalla S-Marketin kohdalle suojatielle turvavilkku. Myös aluenopeusrajoitus 40 km /h lisää turvallisuutta merkittävästi. Tiet ovat maateitä ja siten Uudenmaan Ely-keskuksen hallinnassa ja esittämiäsi hidasteita ei yleensä rakenneta maatieluokan teille.  Asiasta voi kysyä lisää ELY:n asiakaspalvelusta (liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi)

 

Rantakulmantien kevyenliikenteen väylän kunto (6.9.2017)

Pyöräilijä kysyy:
Rantakulmantien kevyenliikenteen väylä on hurjassa kunnossa ja jopa vaarallinen lukuisine monttuineen ja halkeamineen. Lisäksi keväällä puun kaadossa olleen metsäkoneen telojen jättämät montut. Väylää käyttävät niin koululaiset, kun moni muukin Rantakulmalla asuva ja lenkkeilevä. Minusta on jotenkin hassua mainostaa liikkuvaa asikkalaa kun kunnan kevyenliikenteen väylät pääasiallisesti on todella huonossa kunnossa. Kuten esim. Kanavatie välillä tk.n risteys rantakulmantie.

Vastaus:
6.9.2017 maanrakennusmestari Ari-Pekka Rajaranta
Korjaamme pahimmat kohdat paikkausmassalla lähiaikoina. Isompaan remonttiin ei määrärahojen puitteissa ole mahdollisuutta.

Kanavatien varrella (esim. Kanavatie välillä tk:n risteys Rantakulmantie) kulkeva kevyen liikenteen väylä on liikenneviraston vastuualuetta. Näistä pitäisi olla yhteydessä Tienkäyttäjän linjalle 0200-2100

 

 

Kevyenliikenteen väylien kunto (25.5.2016)

pyöräilevä kuntalainen kysyy:
Onko kunnan tarkoitus korjata esim. Rantakulmantien ja Kanavatien kevyenliikenteen väyliä?
Mielestäni kunta on hienosti panostanut lähiliikunta paikkoihin, mutta kunnan kävelytiet ovat hurjassa kunnossa!

Vastaus:
25.5.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Rantakulman KLV:n pinnoituksen halkeamia korjataan vielä keväällä. Nythän niihin on jo laitettu kivituhka täyte.
Kanavatien KLV:stä vastaa Ely-keskus ja heidän urakoitsijansa ja välitän tämän viestin myös heille.

 

Tärkein liikuntapaikka (27.11.2015)

Liikkuva kuntalainen kysyy:
On hienoa asua kunnassa, joka on oivaltanut liikunnan merkityksen ja satsannut paljon uusiin liikuntapaikkoihin ja niiden kunnossapitoon.

Kunnan tärkein ja eniten käytetty liikuntapaikka on kuitenkin kevyen liikenteen väylä. Viime talvena pääväylät myös koulun ympäristössä olivat usein pitkään auraamatta niin, etteivät oppilaat päässeet kouluun liikkumalla. Olisiko mahdollista lisätä resursseja auraus ja hiekoituspuolella tulevana talvena?

Vastaus:
27.11.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Teknisten palvelujen talousarviossa ei ole tulevalle vuodelle osoitettu lisämäärärahoja liikennealueiden kunnossapitoon  vaan päinvastoin niitä on supistettu. Pyrimme keskittämään käytössä olevia määrärahoja paremmin ja siten huomioimaan koululaisten liikkuminen. Pisimmät kevyenliikenteen väylät kuten Anianpellontien, Kanavatien sekä VT 24 varsilla ovat Ely-keskuksen kunnossapidossa ja heidänkään määrärahansa eivät ole kasvaneet, joten niidenkin hoitotaso pysyy nykyisellään.

 

Roskis koirankakkapusseille (8.3.2016)

koiruus kysyy:
Hei, Olisiko mahdollista saada Tynnyrimäki-keskusta kävelytien välille edes yksi roskis, johon voisi koirankakkapussin laittaa…? kerään kyllä kakat pussiin, mutta on kurjaa kävellä kilometritolkulla kantaen kakkapussia.

Vastaus:
8.3.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Roska-astioita lisätään määrärahojen puitteissa koko taajaman alueella. Astia ei itsestään ole kovin iso panostus, mutta niiden hoito ja ylläpito aiheuttaa jo tälläkin tyhjennysmäärällä merkittävän kustannuksen.

Tynnyrinmäeltä keskustaan tuleva kävelyreitti on Destian hoidossa, joten astian lisäämisestä pitää ensin keskustella myös heidän kanssaan.

 

Katuvalot /Honkaperäntie (7.11.2016)

Kyy kysyy:
Mikähän on kun Honkaperäntiellä ei katuvalot ole toimineet useampana iltana. Esim Verkkotiellä valot kyllä toimii

Vastaus:
4.11.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Johtuu varmaankin uuden valolinjan rakennustöistä mt 314:llä, mutta tarkastetaan  asia.

Koulutuspalvelut (5)

Alakoululaiset / koulukyyditykset (14.11.2016)

huolestunut kysyy:
KUKA PÄÄTTÄÄ KOULUKYYDITYKSISTÄ lautakunta vai viranhaltijat?????? Onko oikein että ALAKOULULAISET jotkut joutuvat ULKONA odottamaan kotiin pääsyä MELKEIN TUNNIN, SATOI TAI ON PAKKASTA, Aurinkovuoren koululla ei sadekatosta. EI KUULEMMA SISÄÄNPÄÄSYÄ ainakaan Anianpellon koulussa. Menkäämme itse seisoskelemaan….. jos vaikka on 25 astetta pakkasta sinne pihalle…Kuka ottaa lapsista vastuun?

Vastaus:
14.11.2016 koulutusjohtaja Juha Leppialho
Koulukyyditysten periaatteista päättää koulutuslautakunta. Soveltavat päätökset tekee viranhaltija. Kuljetusten resursseista päättää kunnanvaltuusto.

Anianpellon koulun odotusajasta keskustelin rehtorin kanssa: Odotusajan linjaus on seuraava: Koulun päättymisen jälkeen Anianpellon koulun oppilaat ovat ulkona ensin koulun henkilökunnan valvonnassa klo 12.15 asti. Tämän jälkeen ip-ohjaajien valvonnassa.

Koulun oppilailla on mahdollisuus odottaa koulukuljetusta myös koulun sisätiloissa niin sateisina kuin kylminä pakkaspäivinä.

 

 

Urajärven koulu

0 kysyi:
Aikooko kunta seurata konsultti esityksen mukaista linjaa ja ajaa Urajärven koulun alas ennen ensi lukuvuotta? Milloin kunta ottaa koulu asian käsittelyyn? Paljonko kunta laskee säästävänsä koulun sulkemalla, entä mitkä ovat kustannukset oppilaiden siirrettyä muihin kouluihin?

Vastaus:
20.3.2012 Kunnanjohtaja Juri Nieminen
Kiitos kysymyksestä! Kouluverkosta ei tehdä mitään päätöksiä ennen uuden Vääksyn koulun valmistumista. Kunnes valtuusto toisin päättää on voimassa ”Lex Päärilä” 24 oppilaan rajasta. On uuden valtuuston asia päättää muutetaanko nykyistä linjaa. Jos Urajärvellä on riittävästi oppilaita (yli 30) ei synny taloudellista perustetta koulun sulkemiseen. Laatunäkökulma (älytaulut vs. sekaluokat, kyläkoulut vs. Vääksyn koulu) onkin sitten melkoinen mielipidekysymys. Koulun sulkemisesta syntyy yleensä opettajien palkkoja vastaava kustannussäästö. Tämä edellyttää, että oppilaat mahtuvat olemassa oleviin ryhmiin uudessa koulussa. Muut säästöt, kuten kiinteistökulut menevät yleensä kuljetuskustannusten kasvuun. Ystävällisin terveisin! Juri Nieminen Kunnanjohtaja

Liikunta

Roskaamisesta

0 kysyy:
Tie tai lähinnä jalkakäytävän reunat Siwalta koulunmäelle ovat kovin roskaisia. Oppilailla ei periaatteessa ole lupaa poistua koulun alueelta, mutta näin kuitenkin tapahtuu ja syötyjen eväiden roskat heitetään maastoon. Lumi toki peittää ne kohta. Saisiko oppilaita siivoustalkoisiin? Tai olisiko esimerkiksi roskiksista matkan varrella jotain apua?

Vastaus:
31.10.2013 VYK:n rehtori Jarkko Koponen
Meillä pidetään joka vuosi siivoustalkoot toukokuun alussa, jolloin koko yläkoulu osallistuu lähialueen siivoukseen. Yläkoulussa oppilaat eivät voi poistua välituntialueelta kesken koulupäivän. Lukiolaiset voivat.

Lupa kevään 2016 kevään lukukauden pidennykseen (12.9.2016)

Immo Virtanen kysyy:
Onko kunta saanut vastausta pyyntöönsä pidentää 2016 kevään lukukautta turvapaikan hakijoiden perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuuden saamiseksi?
Onko asiaan tullut jotain muuta tietoa joka varmistaa kevään opetuksesta edm. osuuden?

Vastaus:
12.9.2016 koulutusjohtaja Juha Leppialho
Olen tehnyt asiasta yhteydenottoja opetushallitukseen saamatta vastausta. Olen keskustellut asiasta myös kollegoiden kanssa, joilla on ollut samansuuntainen tilanne kuin meillä täällä. Olen heille myös kertonut kirjeestä, jonka olemme opetushallitukseen lähettäneet. Kollegani Kihniöstä laittoi jälkeeni oman vastaavan sisältöisen kirjelmänsä ja hänelle OPH vastasi. Asiaa on käsitelty kunnassa. Lisätietoja saa suoraan koulutusjohtajalta.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuus (5.1.2017)

Leena Saarela kysyy:
Miltei vuosi on kulunut, kun asiaa käsiteltiin kunnanvaltuuston kokouksessa 15.2.2016. Olin kuuntelemassa lehterillä keskustelua ja ymmärsin Leppialhon vastauksesta, että valtionosuus on mahdollinen vaikka lukuvuoden pidentäminen on lainvastainen.
Onko kunta saanut vastauksen pyyntöönsä pidentää 2016 kevään lukukautta turvapaikan hakijoiden perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuuden saamiseksi?
Onko tullut päätös ja paljonko kunta on saanut valtionosuuksia ja paljonko kustannukset?

Vastaus:
5.1.2017 koulutusjohtaja Juha Leppialho
Valmistavan opetuksen toteuttamiseen varatut määrärahat vuodelle 2016 olivat 230.000 euroa. Tämä varaus riittää opetuksen järjestämiseen vaikka oppilasmäärä on ollut arvioitua suurempi.
Tulojen osalta kuntaan ei vielä ole tullut päätöstä mutta opetushallituksen sivuilta löytyy tieto, että valtionosuuden kokonaissumma on 581.000 euroa. Rahoitus maksetaan vuodelle 2017 siten, että kuukausiosuus on noin 50.000 euroa.

Liikuntapalvelut (14)

Aurinkovuoren ulkoilureitin valaistus (5.11.2018)

Ahkera lenkkeilijä kysyy:
Kysyisin, onko Aurinkovuoren valaistun ulkoilureitin lamput aikomus korjata piakkoin? Vai onko tarkoitus säästää sähkökuluissa, kun pahimmillaan monta lamppua on pimeänä? Käytän reittiä monta kertaa viikossa ja olen odottanut valaistuksen paranemista, mutta turhaan. 31.10.18 oli pohjanoteeraus. Pimeällä reitillä oli monta kuoppaa, oksaa, mutaa ja myös metsäneläimiä. En myöskään haluaisi juosta kännykkä lamppuna tai kantaa taskulamppua. Olemmehan Suomen liikkuvin kunta, joten valaistus kuntoon.

Vastaus:
5.11.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Valitettavasti noita sähköhäiriöitä on ollut useasti ja oma henkilökuntamme ei riitä jatkuvaan tarkastukseen, mutta aina, kun saamme palautetta korjaamme puutteet.
Kiitos siis palautteesta ja asia hoidetaan kuntoon.

 

Kuntosalin käyttö (2.5.2018)

Mökkiläinen kysyy:
Hei, saavatko kunnassa vapaa-ajan asunnon omistavat käyttää kuntosalia, jos eivät ilmaiseksi niin edes maksua vastaan?

Vastaus:
2.5.2018 hyvinvointijohtaja Matti Kettunen
Vapaa-ajanasukkaat ovat tervetulleita kuntosalillemme aukioloaikojen puitteissa.
Liikkuvin terveisin Matti Kettunen

Hiihtoladut Päijänteellä (19.2.2018)

Perässähiihtäjä kysyy:
Hei, nyt kun olemme palkittujakin liikunta-asioissa niin saisiko Vääksyyn Päijänteen jäälle runsaasti latuja. Olisi kiva hiihdellä saaria ympäri pitkinpoikin kun on luntakin ja pakkasta ja hiihtolomat parhaillaan. Kiitos.

Vastaus:
19.2.2018 hyvinvointijohtaja Matti Kettunen
Pyrimme avaamaan Päijänteen puolen ladut alkuviikosta. Aurinkovuoren-, Kanavanpuiston-, Vesijärven ladut sekä Vesijärven retkiluistelureitti ovat etusijalla. Myös urheilukentän jääalueen auraukset ja kunnostukset menevät järven jäälle tehtävien töiden eteen.
Päijänteen ladut on avattu kaksi viikkoa sitten ja latuja on n. 18 kilometriä, kun kaikki on taas kunnossa.
Toivotaan hyvän talven jatkoa ja luistavia kelejä!
Terveisin Liikkuva Asikkala

 

Kävely Varjansaareen talvella

Ei suksia omistava kysyy:
Hei, pystyykö Varjansaaren laavulle mennä talvella hiihtäjille tarjoitettua tampattua aluetta pitkin ja onko siinä luvallista kävellä??

Vastaus:
20.2.2012 vapaa-aikapäällikkö Matti Kettunen
Tehtyä latua pitkin ei voi mennä, mutta ladun vieressä olevaa luisteluhiihtoon tarkoitettua uraa pitkin voi hyvin kävellä. Tällä hetkellä jäällä on valitettavan paljon vettä, joka estää ladun teon jäälle. Kokeilemme laduntekoa jäälle loppuviikon aikana.

Kuntosalin käyttö kesäaikaan

Marja Rönnberg kysyi:
Olen kesäasukas (eläkeläinen) ja haluaisin kesäaikaan käydä kuntosalilla. Ymmärtääkseni sellainen on liikuntahallissa. En ole löytänyt tietoa siitä, miten yksityinen henkilö voisi käydä kuntosalilla.

Vastaus:
11.5.2012 vapaa-aikapäällikkö Matti Kettunen
Liikuntahallin välitasolla oleva kuntosali on käyttäjille maksuton.

Koulujen loma-ajan kuntosali on avoinna seuraavasti: maanantai, keskiviikko ja perjantai klo 8.00-14.30 tiistai ja torstai klo 14.30-21.00.

Kesän aikana liikuntahalli on viikon kiinni lattian huollon ajan, tiedotamme siitä erikseen kunhan ajankohta tarkentuu.

Latutilanne Asikkalassa

Mikko Oja kysyy:
Olisiko mahdollista saada päivittäinen latujen huolto-/kuntotiedote nettisivuille? Maastot olisivat mitä hienoimmat hiihdellä, kun vain tietäisi onko latuja?

Vastaus:
19.12.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tälle hiihtokaudella emme voi vielä luvata päivittäisiä tiedotteita mutta katsotaan miten asia voidaan jatkossa hoitaa.

Lenkkeilijän toiveet

Lenkkeilijä kysyy:
Olisiko mahdollista siistiä Aurinkovuoren 12 kilsan lenkiltä kapeiden polkuosuuksien heinikoita? Loppukesästä lähtien aamukaste ja nyt sateet kastelevat heinät ja ne sitten vuorostaan lenkkeilijän jalat. Lisäksi ne heinät peittävät joitakin juuria ja muutaman kerran on kompastuminen niihin juuriin ollut lähellä. Riittää kun ne polulle kaartuvat heinikot siistittäisiin. Toinen kysymys liittyen kuntosaliin. Olisiko mahdollista saada sinne juoksumatto? Tai edes pistää se hankittavien laitteiden listalle.

Vastaus:
26.9.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Heinikot niitetään vielä syksyllä mutta työtilanteen vuoksi en voi antaa tarkempaa aikataulua.

Vapaa-aikapäällikkö Matti Kettunen
Juoksumaton hankinta voidaan ottaa harkintaan. Laitteen hankintahinta on aika vaan aika kova ja liikuntahallin kuntosalilla käyttö voi olla joskus kohtuullisen rajuakin, koska valvonta ei ole kokoaikaista.
Selvitämme eri laitemallien sopivuutta salillemme ja teemme päätöksiä tämän jälkeen.

Liikunta

Kuntoliikkuja kysyy:
Vaikka en ole vakuuttunut siitä,että nämä mönkijä -ja mopo-sekä kevarikuskit osaavat lukea,kun seuraa heidän touhujaan ,niin ehdotan: että Hympylänmäen kuntopolulle tarkoituksenmukaisiin kohtiin laitetaan kyltti,jossa kielletään kaikenlainen em.ajopeleillä mellastaminen edesvastuun uhalla.

Vastaus:
27.5.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Katsotaan miten tuo asia saadaan korjattua. Lukutaidon ollessa heikko voi olla, ettei myöskään liikennemerkit ole hallinnassa. Yritetään jotenkin saada viesti perille.

Liikuntahallin kunto

Plasmalaajentaja kysyy:
Miksi liikuntahallin vuosia kunnossaolleet tilat päästetään rapistumaan, eikä mitään korjata! Suihkut kosteeuttaa puurakenteita. Kukaan ei halua tehdä mitään. Vessoissa ei ole valoja. Kukaan ei viitsi tehdä mitään. Ovenkahvoja on rikottu. Kukaan ei välitä kunnostaa. Tavallaan pieniä juttuja ja varmasti tiedossa hallin henkilökunnalla. Ihmeellistä, vastuutonta touhua!

Vastaus:
19.3.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kiinteistönhoidon tasosta liikuntahallilla on vasta viime aikana tullut negatiivista palautetta ja kiitos kaikesta palautteesta. Ryhdymme parantamaan toimenpiteitä kiinteistöpuolen työnjohdon sekä kiinteistönhoitajien kanssa.

Vääksyn urheilukentän frisbeegolfrata

Lauri kysyy:
Kuka vastaa Vääksyn urheilukentällä olevasta frisbeegolfradasta ja onko siitä saatavilla jonkinlaista karttaa?

Vastaus:
3.6.2013 vapaa-aikapäällikkö Matti Kettunen
Urheilukentällä on neljä frisbeegolf koria. Virallista rataa ei ole, mutta liikuntapalveluilta löytyy kartta missä väylät ja heittopaikat on merkattu. Kun korit kiertää edestakaisin niin saadaan ihan mukava kahdeksan korin frisbeegolf kierros kierrettyä. Liikuntapalveluiden henkilöstöä tapaat virka-aikaan liikuntahallilta. Kunta on kehittämässä Sirkkusen rannan aluetta toiminnalliseen suuntaan kesän aikana. Alueelle rakennetaan uusia suorituspaikkoja erilaisia lajeja silmällä pitäen. Yhtenä suunniteltuna lajina alueelle on neljän-viiden väylän mittaisin frisbeegolfradan rakentaminen. Kyseisistä toimintapaikoista päästään nauttimaan viimeistään vuoden 2014 aikana.

Pirppulan rannan muutostyöt (19.5.2015)

Asukas kysyy:
Onko rannan muutos töissä kuultu ollenkaan alueen asukkaita?
Ikäväksemme huomattiin että koko rannan alueelta oli kuorittu nurmi alueet pois ja tilalla oli hiekkaa!Samoin rannan muutamat varjoa tuoneet puut olivat kaadettu.
Eikö olisi kaikkien edun mukaista että muutokset tehtäisiin yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa!

Vastaus:
19.5.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseessä on lähiliikuntapaikan rakentaminen, johon nuo kyseiset toimenpiteet kuuluivat. Nurmialueen poistolla pyritään siihen, että hanhet eivät tulisi enää likaamaan uimarantaa. Tuon nurmenpoistonyhteydessä vahingoittuivat  myös osa puiden juurista, joten nekin poistettiin alueelta. Asiasta ei oltu yhteydessä asukkaisiin, koska tuo lähiliikuntapaikan puute oli ilmeinen.

 

Kuntosalin käyttö liikuntahallin remontin aikana (21.2.2017)

Susanna Uusi-Uitto kysyy:
Liikuntahalli sulkeutuu puoleksi vuodeksi remontin vuoksi, miten käy kuntosalin? Siirretäänkö laitteita ko. ajaksi muualle, jossa niitä voisi käyttää? Kuntosalilla on suuri käyttäjämäärä ja tämä on aiheuttanut siellä jo nyt paljon keskustelua… Toivottavasti kunta saisi järjestettyä väistötilat ko. ajaksi.

Vastaus:
21.2.2017 vapaa-aikajohtaja Matti Kettunen
Olemme parhaillaan selvittämässä kuntosalin osalta korvaavia tiloja. Tarkoitus on, että kuntoilemaan pääsisi väistötiloissa remontin ajaksi. Tiedottelemme asiasta, kun saamme varmuuden väistötiloista.

 

 

Pöytätennis Vääksyssä (30.3.2015)

 

Pasi kysyy:
Moi, olisiko Asikkalan liikuntahalliin mahdollista saada pingispöytä johon voisi sitten varata vuoroja? Kesäkaudella olisi kiva olla myös ulkona pelaamispaikka esim. kalmarinrannan tenniskentän vieressä, jos vain saisi pelipaikan tuulelta suojattua.

Vastaus:
30.3.2015 vapaa-aikajohtaja Matti Kettunen
Tällä hetkellä liikuntahallin bingispöydät (2 kpl) on sijoitettu välitasolle. Pöydät ovat kokoontaitettavat ja muutaman minuutin työllä ne saa paikoilleen ja korjattua myöskin pois. Pingiksen peluu kyseisessä tilassa on mahdollista silloin, kun välitasolla ei ole muuta sellaista toimintaa mikä pelaamisen estää, näitä ovat esim. ohjatut kuntosaliryhmät. Näistä varatuista vuoroista tietoa löytyy kuntosalilta ja nettisivuiltamme. Myös torstai-illan tikkavuoro vie peliaikaa pingikseltä välitasolta.

Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta tehdä varausvuoroja pingikseen vaan pelaajat ovat tulleet pelaamaan silloin kuin parhaiten pääsevät. Toki ymmärrämme, että liikuntahallin kuntosali ja välitaso on erittäin kovalla käytöllä tällä hetkellä ja saattaa olla, etteivät pöydät ole vapaana juuri silloin, kun pelaamaan olisi tulossa.

Mietimme liikuntapalveluissa ehdotustasi varatusta pingisvuorosta ja katsotaan mihin päädytään. Mennään kuitenkin tämä loppukausi entiseen malliin.

Ulkopöytä on mitä todennäköisimmin tulossa kesän aikana koulunmäen lähiliikuntapaikan yhteyteen.

Liikuntahalli/kuntosali aukiolo (30.10.2017)

Ari Peltojoki kysyy:
Moi olisi hienoa jos ovet aukesi/kortilla pääsisi jumppaan jo klo. 6.00 mikä sen parempi kun aamun saa aloittaa kuntoilemalla

Vastaus:
30.10.2017 Hyvinvointijohtaja Matti Kettunen
Kiitos yhteydenotostasi Ari. Pohdimme mahdollisuutta avata liikuntahalli jo kello kuudelta aamulla.

Matkailu ja kulttuuri (10)

KT24/ Vääksyn kanava kyltti (12.1.2017)

Eino Luostarinen kysyy:
Kun liikkuu Lapissa, muissa pohjoismaissa tai EU-maissa on kaikki maisemallisesti tärkeät sillat merkitty kyltein. Tavoitteena lienee ohikulkijan mielenkiinnon herättäminen ja kenties pysähtyminen paikkakunnalle ja kunnan palvelujen käyttäminen.

Voisiko KT 24:n oheen lähelle Vääksyn kanavan ylityspaikkaa laittaa kyltit:” Vääksyn kanava”. Kyltti pysäyttäisi varmasti vuoden aikana monen turistin Vääksyyn ja sen palveluihin.

Vastaus:
12.1.2017 vt. kunnanjohtaja Aapo Pispa
Mainio ehdotus! Olemme uudistamassa opasteita kunnassa ja otamme tämän ehdotuksen mukaan suunnitteluun. Ehdotetun kaltainen kyltti vaatii toteutuakseen ELY-keskuksen hyväksynnän.

 

Vääksynjoen siltavalot

Äimistynyt kysyy:
Olin juuri aikeissa kiittää kuntaa kauniiden siltavalojen laittamisesta Vääksynjoen ylittäville kaarisilloille. Tänään 6.4. huomasin että joku on katkaissut sähköjohdot ja jättänyt ne roikkumaan. Kuka tällaista mahtaa tehdä Vääksyssä ja onko tällainen ilkivallantekijä ja ainutlaatuisen kauneuden tuhoaja mahdollista saada kiinni. Kiitos kunnalle kuitenkin siitä että kaunis valaistus laitettiin.

Vastaus:
8.4.2013 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kiitos tuosta kauniista ideasta kuuluun meidän kehittämispäällikölle Isa Maunulalle. Työn tuhoojaa on lähes mahdoton saada tilille asiasta. Yleensä silminnäkijöitä ei ole. Nyt harkitaan kannattaako meidän enää tehdä toista yritystä Kanava-alueen kaunistamiseksi jos työ tuhottaan lähes välittömästi.

Asikkalan kukkapelto???

Kukkafriikki kysyy:
Missäpäin Asikkalassa on yksityinen kukkapelto, jossa on narsisseja ja tulppaaneja paljon. Siitä oli ehkä pari vuotta sitten jutta ESS:ssä. Menisin katsomaan, jos sinne vain voi mennä . Kiitos tiedoista.

Vastaus:
8.5.2013 kehittämisassistentti Merja Palokangas-Viitanen
Asikkalassa on yksityinen kukkapelto Viitailan kylässä, mutta sinne pääsee vain ryhmäretkien yhteydessä, tilanomistaja on hyvin tarkka asiasta.
Ryhmäretkivaraukset : Asikkala-oppaat Riitta Tuominen 0400 880 558.

Kanavajuhlat 2012

IRJA FLOD kysyi:
Hei,onko tänä vuonna kanvajuhlia? En löytänyt kunnan sivuilta. Kuun vaihteessa ovat varmaan… Ketkähän ovat esiintyjät? t.Irja Flod

Vastaus:
3.5.2012 kehittämisassistentti Merja Palokangas-Viitanen
Kanavajuhlat ja muutkin tapahtumat löytyvät Asikkalan kunnan netin etusivulta oikeasta laidasta: Asikkalassa tapahtuu – katso kaikki tapahtumat.

Kanavajuhlat pidetään 29-30.6.2012.

Perjantaina pelimanniyhtye Pumpun henki. Pääesiintyjänä Anniina Mattila.

Lauantaina lämppäriyhtye Miika Salomaa. Pääesiintyjänä Reckless Love. Yhteiskristillistä ohjelmaa.

Kanavien aukioloajat

Sakke Virtanen kysyy:
Kunnan nettisivuilla kerrotaan, että Kalkkisten kanava on auki 31.8. asti. Kun se tuntui kummalliselta niin tarkistin asian annetusta puh.numerosta ja selvisi, että kanavaa voi käyttää vielä syys- ja lokakuussakin: syyskuussa arkisin klo 7.00-18.00, viikonloppuisin klo 21 asti. Lokakuussa ke-su 7.00-17.00

Vastaus:
21.8.2013 kehittämisassistentti Merja Palokangas-Viitanen
Oheinen tieto on laitettu nettiin aikaisin keväällä. Tuolloin on ollut käytettävissä kesäajan tiedot. Netti on kiireaikana jäänyt päivittämättä, joten kysymys on varsin aiheellinen. Ohessa on kanavaa hallinnoivan Liikenneviraston numero, josta kuitenkin asian voi tarkistaa. Päivitämme tiedot nettiin pikimmiten. Kiitos vinkistä!

Reimarin tilanne

30kesää Pulkkilanharjulla kysyy:
Mikä mahtaa olla Reimarin tilanne? Onko siellä mitään tekeillä tänä kesänä? Koskaan ?

Vastaus:
19.6.2013 kehittämispäällikkö Isa Maunula
Ravintola Reimarin kotisivuilla http://www.kesaravintolareimari.fi.kotisivukone.com/ lukee seuraava ilmoitus:
”RUOKARAVINTOLAMME ON SULJETTU KESÄN 2013
Kesäkahvila ja -kauppa avataan 17.6.2013.
Kesäkahvilamme palvelee päivittäin klo 11-18 kuitenkin säävarauksen mukaan.”

Tapahtumakalenteri (30.1.2015)

Pirjo Kamppila kysyy:
Miten tapahtuma lisätään kalenteriin?

Vastaus:
30.1.2015 kehittämisassistentti Merja Palokangas-Viitanen
Sähköiset palvelut kohdasta ”Ilmoita Tapahtumakalenteriin uudesta tapahtumasta” avautuu lomakepohja.
Voit lisätä tapahtuman kaikkine tietoineen kenttään. Ainoastaan ilmoituksen aktivointi jää huolekseni. Jos olet jo ilmoituksen tehnyt, näen sen ja käyn aktivoimassa. Sähköpostiini pitäisi tulla ilmoitus laittamastasi tapahtumasta, mutta käytäntö on osoittanut, että aina sitä ei tule. Laita varmistukseksi minulle sähköposti osoitteella merja.palokangas@asikkala.fi , niin homma hoituu.

 

Turistipysäkki (23.2.2017)

Turisti kysyy:
Missä sijaitsee Vääksyssä turistipysäkki? Matkalle lähtiessämme kehoitetaan menemään Vääksyn turistipysäkille bussikyytiä varten.

Vastaus:
23.2.2017 kehittämisassistentti Merja Palokangas-Viitanen
Vääksyn turistipysäkki on liikekeskuksessa torilla, taksiaseman ja Rusthollintien välissä parkkipaikalla sivuten Kanavatietä.

Luontopolut (19.4.2017)

Iltatähti kysyy:
Löytyykö teiltä kattavaa kartastoa tai esitteitä Asikkalan ja ympäristökuntien luontopoluista, suoalueista.?

Facebookissa törmäsin juuri Kalkkisissa olevaan palkittuun Kultaisentassun polkuun, josta en ollut aiemmin kuullutkaan. Olen jo useampana vuonna etsinyt näitä patikkapolkuesitteitä, mutta löytänyt vain ne, jotka ovat kunnan sivuilla. Voisiko näitä ulkoilupaikkoja esitellä enemmänkin meille uusille kuntalaisille, joille alue on tuntematon?

Vastaus:
19.4.2017 kehittämisassistentti Merja Palokangas-Viitanen
Alueen maastokartta on Ilves-vaelluskartta, joka kattaa Asikkalan polut Evolle saakka. Muuta ympäristökuntien karttoja meillä ei ole.
Ilves-kartan saa ostaa esim. Asikkalan kunnanvirastolta, Rusthollintie 2, 17200 Vääksy, hintaan 7€.

 

 

Kanavajuhlat (27.6.2016)

Irja Flod kysyy:
Onko tänä vuonna ja ketkä esiintyjät jos on, en löytänyt?

Vastaus:
27.6.2016 hallintojohtaja Jaana Rissanen
Tänä vuonna ei ole Kanavajuhlia. Niitä ei ole järjestetty muutamaan vuoteen.

Kesän tapahtumista Asikkalassa löytyy tietoja mm. kunnan internet-sivuilta kohdasta Tapahtumakalenteri.

Muu kategoria / en osaa sanoa (35)

Asikkalan kunnan internet sivut (17.10.2018)

Kevät kysyy:
Kuka vastaa sivujen ylläpidosta?
Vesi ja satama tiedote pyörii syyskuun tapahtuma ja ympäristö viikko syyskuulta?

Vastaus:
17.10.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Internet sivujen ylläpito on hajautettu eri toimialoille.
Kanavapuiston putket on saatu viimein korjattua ja asia voidaan poistaa kunnan sivuilta.
Tekniset palvelut hoitaa osaltaan nuo muokkaukset.

Vesiliikenteen nopeusrajoitus Asikkalan Urajärvellä (17.9.2018)

Yrjö Mörsky kysyy:
Onko Asikkalan kunta merkinnyt Urajärvelle asetetun vesiliikennettä koskevan nopeusrajoituksen voimassa olevien säädösten mukaisesti (Vesiliikennelaki 20.6.1996/463 19§)

Vastaus:
17.9.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Meillä ei ole tiedossa milloin kyseinen merkki on asetettu, eikä sitä ole asennutettu ainakaan lähiaikoina meidän toimesta.

Viranomaisille kuulolaite (3.12.2015)

Jori Ravantti kysyy:
Viimevuosina huomannut, että kuntaa huonoja kuuntelemaan olisivat ainakin ELY, OIVA, kuntaliitoksia suunnittelevat ja nyt viimeaikoina maahanmuuttovirasto. Myöskin Asikkalan kunnan taholla ollaan laiskoja vastaamaan sähköpostiin, ellei asia vähintään sensuuntaista, että kaukolämpöputki on poikki.

Jos puolin ja toisin terästettäisiin kuuntelemista, palkka juoksee silläkin tavalla – yhteistyöhön on paremmat mahdollisuudet. Miten kehitämme kuuntelemista ja vuoropuhelua itse hyvin motivoituneena?

Vastaus:
3.12.2015 kunnanjohtaja Juri Nieminen
Ihmisten kuulo on valikoivaa. Niin viranomaisten kuin muidenkin. On helppo kuulla sitä, mitä haluaa ja olla kuulematta sitä, mistä ei pidä. Näkisin, että kuulolaitteiden sijasta kyse on ymmärryksestä ja halusta ymmärtää. Toisinaan parasta on lisätä kysymysmerkki lauseen perään, se varmistaa sen, että lukija ymmärtää häneltä odotettavan vastausta. Muut lauseesi olivat mielipiteitä.

Linja-auto vuorot Vääksy – Kurhila- Iso-Äinää (11.11.2016)

Linja-autolla Kurhilaan kysyy:
Onko Asikkalan kunnalla kiinnitetty huomiota, että linja-auto vuorot (vakio) välillä Vääksy – Padasjoki vähenevät tai loppuvat kokonaan, koululaisten loma-aikana, helmikuun puolessa välissä 2017? Onko neuvotteluja käynnissä? Miten työmatkalaiset pääsevät jatkossa liikkumaan esim välillä Kurhila- Vääksy – Lahti – Vääksy – Kurhila? Tämä koskee myös Lahdessa opiskelevia nuoria.

Vastaus:
11.11.2016 koulutusjohtaja Juha Leppialho ja talouspäällikkö Aija Viikilä
Mikäli kyse on Niemisen linjat vuoroista, niin ne eivät ole loppumassa. Muutama vuoro jää helmikuulta pois. Kesäajan osalta käydään parhaillaan neuvotteluja. Tarkoitus on, että myös kesäajan liikenne turvataan kuuden vuoron turvin.

Niemisen linjat ajavat 13.2.2017 alkaen seuraavat vuorot:
Lähtö Padasjoelta: klo 6:15, 7:00, 9:30, 11:25, 13:45
Lähtö Lahdesta: klo 7:25, 8:20, 11:20, 13:35, 16:15
Nykyisistä vuoroista on lakkautumassa 13.2.2017 alkaen seuraavat vuorot:
Lähtö Padasjoelta: klo 10:25, 16:00
Lähtö Lahdesta: klo 12:30, 14:20, 17:15
Kesäajan liikenteestä neuvotellaan.
Lisätietoja vuoroista www.niemisenlinjat.fi

 

 

Asikkala Vehmais (13.4.2015)

Kirsi-Marja Hinkkanen kysyy:
Yksi esi-isistäni Matthias Persson Willand on asunut 1600 -luvun lopulla Asikkalassa. Hän on asunut ja kuollut 4.4.1709 Asikkala, Vehmais -nimisessä kylässä. Olen yrittänyt selvittää, mikä tämä Vehmais on Suomen kielellä, mutta en ole löytänyt vastausta. Sukututkimus kun on tehty ruotsin kielellä ja sukututkijaan en saa enää yhteyttä (kuollut).

Voisiko Vehmais olla esim. nykyinen Vääksy?

Vastaus:
13.4.2015 hallintojohtaja Jaana Rissanen
Vehmais -kylä on nykyään Vesivehmaa (kiinteistörekisteri numero 421).

 

 

Kesätyöt (5.2.2015)

NuoriAsikkala kysyy:
Milloin julkaistaan Asikkalassa olevat kesätyöpaikat ja mistä ne löytäisi?

Vastaus:
5.2.2015 talousjohtaja Aapo Pispa
Asikkalan kunta ei ole viime vuosina itse tarjonnut kesätyöpaikkoja, vaan kunta tukee paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä nuorten kesätyöpaikkojen syntymiseksi. Yritykset ja yhdistykset voivat hakea kunnalta kesätyötukea, jonka määrä on 250 euroa nuorta kohden vähintään kahden viikon työllistämisestä. Tukea voi saada Asikkalassa kirjoilla olevan 16-21 -vuotiaan nuoren kesätyöllistämistä varten. Kun nuori henkilö itse etsii kesätyöpaikkaa yrityksistä tai yhdistyksistä, hän voi mainita tästä tukimahdollisuudesta työnantajalle. Kunnan kesätyötuesta tulee lähiaikoina ilmoitus Päijät-Häme -lehteen.

sosiaalinen luotto (14.2.2018)

yrittäjä kysyy:
Onko Asikkalan kunnalta mahdollisuus saada sosiaalilainaa ?

Vastaus:
14.2.2018 hallintojohtaja Jaana Rissanen
Sosiaalinen luotto on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa. Asikkalan kunnan osalta sosiaalihuollosta vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.
Lisätietoa löytyy sen nettisivulta https://www.phhyky.fi/fi/perhe-ja-sosiaalipalvelut/tyoikaisten-palvelut/palvelukuvaukset/sosiaalinen-luototus/

Sosiaalinen luototus/ yhteystiedot:
Puhelinneuvonta ja uusien asiakkaiden ajanvaraus arkisin klo 11 – 12, puh.  044 784 4668
Lahden sosiaalikeskus,  Vapaudenkatu 23 A, 5. krs,  15140 Lahti.  Avoinna arkisin klo 9 – 15.30

 

Koirien kiinnipito (25.1.2016)

Koiranomistaja kysyy:
Muutaman kerran olen huomannut, että joku/jotkut pitää koiraansa irti täällä Vääksyssä…
Mihin siinä väistät, kun oma ei pidä jokaisesta vastaantulevasta koirasta?? On siis mukaviakin koiria, mutta oma ei voi sietää tiettyjä…
Irtokissat (niitäkin on täällä PALJON) ja puput ym.kin saa meidän koiralta kyytiä.

Vastaus:
25.1.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Koirien kiinnipidosta taajama-alueella todetaan järjestyslaissa (14 §) seuraavaa:
Koirakuri
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Lakien valvonta kuuluu poliisille, mutta niiden noudattaminen on kaikkien koiranomistajien vastuulla.

Kesäasukasposti (20.12.2017)

Kati kysyy:
En saanut tänä kesänä kesäasukas postia, mihin voisin laittaa viestiä että saisin sen ensi kesänä ja tulevaisuudessa muutoinkin ? Onkohan ositteesni jostain syystä tipahtanut postituslistalta?

Vastaus:
20.12.2017 kehittämispäällikkö Isa Maunula
Kesälehden toimitusosoitteen voi ilmoittaa kunnalle sähköpostitse vaihde@asikkala.fi.  Päivitämme listaa aktiivisesti, joten kaikki vapaa-ajanasukkaiden osoitemuutokset olisi hyvä ilmoittaa. Kesäasukkaille lehti lähetetään kunnan osoiterekisterin perusteella, muu jakelu suoritetaan joka talouteen suorajakelulla Asikkalan talousalueella.

 

Tuettu ”työmatkalippu” (Matkahuolto) (20.2.2018)

Anne Salminen kysyy:
Tukeeko Asikkala jatkossakin tuota sarjalipun ostamista?
Muistanko oikein, että tämä määräaikainen kokeilu loppuisi nyt keväällä?

Vastaus:
20.2.2018 sivistysjohtaja Juha Leppialho
Palvelusetelin jatkosta on tarkoitus päättää 7.3.2018 kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Ehdotukseni on, että vuoden optio otetaan käyttöön. Tulevaisuudesta arvioin, että palveluseteli on varteenotettava vaihtoehto liikkumisen tukemiseen ainakin niin kauan, kuin valtakunnallinen Asikkalaa palveleva lipputuote on kaikkien käytössä.

 

Koirien öinen jatkuva haukkuminen (9.12.2014)

Ärsyyntynyt kysyy:
Onko mitään tehtävissä kun Honkaniementiellä  naapurin kaksi koiraa haukkuvat kovaäänisesti ja jatkuvasti puoleen yöhön saakka. Nukkuminen on mahdotonta tässä metelissä.

Vastaus:
9.12.2014 ympäristönsuojelusihteeri Katja Viita
Yleisen rauhanhäirinnän selvitys kuuluu poliisille. Voitte ottaa tapahtumahetkellä yhteyttä asiassa poliisiin.

Alkoholitarjoilusta luopuminen

TT kysyy:
Kunnanjohtaja esitti kunnanhallitukselle, että alkoholitarjoilusta luovutaan kunnan tilaisuuksissa ja Asikkala julistautuisi samalla myös savuttomaksi kunnaksi. Esitys kuitenkin poistettiin kunnanhallituksen kokouksen esityslistalta. Asiasta aiheutui kunnalle negatiivista julkisuutta, kun kunnanhallituksen toimintaa puitiin julkisuudessa iltapäivälehtiä myöten. Kenen toimesta esitys poistettiin ja miksi? Eikö kunnanhallituksen jäsenillä ollut kanttia äänestää asiasta, jolloin esityksen kannattajat ja vastustajat selviäisivät kuntalaisille? Onko asia tulossa uudelleen käsittelyyn, vai jatkuuko alkoholitarjoilu entiseen malliin? Kun kaikesta muusta joudutaan säästämään, niin aika erikoista on, jos rahaa piisaa kuitenkin alkoholitarjoiluun.

Vastaus:
16.5.2014 kunnanjohtaja Juri Nieminen
Kunnanjohtaja veti asian pois listalta asiasta kokouksessa nousseen voimakkaan reaktion jälkeen. Asia tuodaan myöhemmin uudelleen päätettäväksi, jolloin äänestystulos on julkinen ja kuntalaisten luettavissa.

Asikkalan sivujen kuvitus

Johanna Siikaniemi kysyy:
Ihmettelen suuresti,kun Asikkalan kunnan nettisivuilla on aina samat kuvat eikä vaihteluja esim.vuodenaikojen mukaan. Kunnassamme löytyy kauniita paikkoja kuvattavaksi myös talvella ja löytyy myös huippu harrastelija kuvaajia. Eli toivoisin päivitystä sivuille tässäkin muodossa.

Vastaus:
22.1.2013 kehittämispäällikkö Isa Maunula
Kiitos paljon kysymyksestäsi. Asikkalan kunnan sivut tulevat uudistumaan kesään mennessä. Sivujen uudistuksessa tullaan huomioimaan myös entistä tarkemmin niiden visuaalisuus ja sen myötä mainitsemasi kuvien vuodenaikojen vaihtelu. Tällä hetkellä sivujen rakenne ei mahdollista vaikuttavampien panoraamakuvien käyttöä, mutta voimme korvata nykyiset kesäkuvat talvikuvilla heti, kun löydämme laadukkaat talvikuvat tilalle.

Eikö Asikkalasta löytyisi yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä?

Riitta Lalla kysyy:
Kaikki kuntalaiset tietävät, että vyötä tulee tulevina vuosina kiristää ja aloittaa tarkan euron elämäntapa. Kunnanvaltuusto joutuu ikävien päätösten eteen, mutta pakko mikä pakko, että selviämme. Tulevaisuuteen pitää kuitenkin suunnata ja miettiä vaihtoehtoisia tapoja säästää. Lempilauseeni on: ”joukkovoimalla on taipumus parantaa tulosta”, joten miksi emme ryhdy tuumasta toimeen ja ryhdytään talkoovoimin pitämään huolta ympäristöstämme. Tienvarsien ja puistojen hoidon käyttövaroista tullaan nipistämään, joten pistetään yhteiset talkoot pystyyn. Tutustumme samalla toisimme. Kehittämislautakunta sekä tekninen toimi kykenevät varmasti organisoimaan muutamat keväiset (miksei myös syksyiset) risujen sahaus- ja kuntakeskuksen nurmikenttien haravointitalkoot, joihin jokainen kynnellekykenevä tulee haravansa kanssa. Jätesäkkejä voi jokainen tuoda itse mukanaan ja kunta järjestää niiden keräykset. Uudessa ja vanhassa keskuksessa on vielä paljon ruokkoamattomia, risukkoisia alueita, joita kunnan ulkoisen imagon takia on syytä perata. Pientareiden siivouksissa ei missään nimessä pidä säästää, pikemminkin päinvastoin ja viime kesäinen auringonkukkapelto uudessa keskustassa ja Tallukkaa vastapäätä oli parin vuoden takaisen ehdotukseni tulos, mutta itse hyvä asia meni mönkään, kun kukkien poiminta-ajasta ilmoitettiin vasta, kun kukat olivat nuukahtaneet. Saadaksemme näkyvyyttä Asikkalaan ja Vääksyyn, ehdotan, että 25-tien varteen sirotetaan ruiskukan siemeniä (maakuntakukka) tai vastaavia Tallukan mäestä muutaman kilometrin verran reilusti uimarannan ohitse. Ja ne tylsät betonilaatikot pois Vääksyn ”ympyrästä”; ne vasta näyttävätkin Asikkalan köyhyyden ja todellisen vaatimattomuuden. Tilalle keskustaan johtaviin molempiin suuntiin vaikka puiset soutuveneet, kuten kirjaston pihassa ja niihin KUNNON istutukset, niin johan Asikkala huomattaisiin ja jopa poikettaisiin käymään! Isoja tilateoksia näkyviin, kuten kehittämislautakuntamme asiaa hoitaa, kukkapylväitä siltojen valaisinten varteen kuin myös keskustaan, Mustaniementien hoitamattomalle pientareelle auringonkukkapelto, koska ulkokuntalaiset käyttävät tätä tietä paljon satamaan mennessään, kunnon kylttejä uimarannoille ja muutenkin tämä hämäläinen vaatimattomuus pois. Joku sanoo, että pieni on kaunista, mutta minä sanoisin, että ajatellaan isosti ja tehdään isosti, niin saamme näkyvyyttä. Tehlään yhlessä!

Vastaus:
22.4.2013 kehittämispäällikkö Isa Maunula
Kiitos ehdotuksista! Kesäkukkapellot toteutetaan tänäkin vuonna valituille kunnan omistamille joutomaille. Kyse on pienestä, mutta näkyvästä eleestä. Kukkapeltojen ensiarvoinen tarkoitus on kohentaa viihtyisyyttä ja tarjota silmäniloa kaikille kuntalaisille. Varsinainen kukkien poimintaoikeus tulee vasta loppukesästä, kun ne ovat saaneet kukkia kaikkien ilona. Näin pellot säilyvät eheinä ja niittykukkapelto ehtii ainakin osaksi siementää seuraavalle vuodelle. Ruiskukan siementen kylväminen 24-tien varteen on hankalaa jo siitä syystä, ettei kyseinen tie ole kunnan omistuksessa. Tästä syystä kukkakylvöt täytyy rajoittaa kunnan omille maille. Mustaniementien pientareen sopiminen kukkakylvöön tarkistetaan.

Kunnalla on myös runsaasti kukkaistutuksia, joista osa on betonilaatikoissa liikenteenjakajissa. Tällaisissa kohteissa on huomioitava erityisesti liikenneturvallisuus, helppohoitoisuus ja siirrettävyys talven ja aurauksen varalta. Puiset veneet eivät valitettavasti täytä näitä kolmea kriteeriä, vaikka se on ideana ihan hyvä. Kehittämislautakunta pyrkii hankkeella lisäämään mm. viihtyisyyttä mahdollisuuksien mukaan. Kaikki ulkoalueet kuuluvat teknisen toimen alaisuuteen, joten talkoiden järjestäminen ja valvonta on sen vastuulla. Keväällä ja syksyllä on mahdollista järjestää teknisen toimen valvomia ja ohjeistamia talkoita vaikkapa innokkaille yhdistyksille. Toki tässäkin tapauksessa alueet pitää mieluiten rajata liikennealueiden ulkopuolelle, sillä riskialttiimmat liikennealueet vaativat runsaammin valvojia ja liikenneturvakortin.

Joukkoliikenne

Tuittu kysyy:
onko tulossa muutosta linja-auto vuoroille vääksy-lahti välille, joka olisi lahdessa ennen 7 aamulla?

Vastaus:
28.8.2013 talouspäällikkö Aija Viikilä
Muutosta ei ole tiedossa.
Linja-autoilijat tekevät aloitteen vuorojen lisäämisestä (tai poistamisesta) ja kunnalta pyydetään tähän lausuntoa.
Lausuntopyyntöä ei ole esitetty.

Joukkoliikenne Asikkalan kirkolta

Muutto Lahteen? kysyy:
Nyt kun se silta menee poikki, niin mahtaako millään julkisella kulkuneuvolla päästä Asikkalan kirkolta kahdeksaksi Lahteen kouluun? En ainakaan matkahuollon sivuilta löytänyt tälläistä yhteyttä.

Vastaus:
1.9.2014 talouspäällikkö Aija Viikilä
Siltatyömaan aikana linja-autolla – tulo Vääksyyn klo 7:55, tilausajo ja maksu käteisellä – paluu klo 12:05, Koiviston Auto, yleiset maksuvälineet / liput ja 14:20, tilausajo, maksu käteisellä

Kalmarinranta

Mummo kysyy:
Hei, mitähän on tekeillä Kalmarinrannassa? Sinne on ilmestynyt merkkikeppejä jo parisen viikkoa sitten. Ja nyt leikattu heinikkoon ”polkuja”. -mummo-

Vastaus:
23.7.2013 vs. ympäristönsuojelusihteeri Mikko Sokura
Lahden seudun kuntatekniikka raivaa väyliä ja viheralueita hoitava Kati Konivuori kertoo, että mm. jalopuiden taimet ja suojellut kasvit pyritään huomioimaan.

Kirjastopalvelut

Helena Laurila-Savola kysyy:
Toivomus, että Asikkalan nettisivuille liitetään selkeästi suora linkki kirjastopalveluihin http://www.lastukirjastot.fi, josta nopeasti löytää aineistonhaun, uusinnat tai omat tiedot. Nyt ei meinaa löytää sekavan tekstin seasta nettikirjasto-linkkiä, saapi siinä penkoa ihmetellen kaikki sivut ensin läpi. Kiittelen jo lisäyksestä!

Vastaus:
28.10.2013 kirjastonhoitaja Jaakko Anttila
Hei, kiitos paljon ajankohtaisesta kysymyksestäsi. Asikkalan kunnan etusivulta oikeasta ylälaidasta löytyy Verkkoasiointi linkki, sieltä löytyy lyhyestä listasta Web-Origo aineistotietokantamme. Tämän lisäksi kunnan etusivulta Palvelut osiosta löytyy Kirjasto linkki, jossa ensimmäisenä on kirjaston yhteystiedot, aukioloajat sekä Web-Origo aineistotietokantamme. Kysymyksessä esitettyä viiden kunnan yhteistä etusivua emme ole käyttäneet vaan käytämme http://www.lastukirjastot.fi/asikkala/ sivua, koska tämä mahdollistaa mm. käyttäjämäärien tilastoinnin. Ajankohtaiseksi asian tekee se että loppuvuodesta otetaan käyttöön Päijät-Hämeen yhteinen verkkokirjasto http://cslibrary.lastukirjastot.fi/ Tosin alkuun Asikkalan aineisto ei ole löydettävissä Päijät-Hämeen yhteisestä verkkokirjastosta, mutta toivottavasti mahdollisimman pian pääsemme tarjoamaan kuntalaisille yhdellä haulla koko Päijät-Hämeen kirjastojen kokoelmien saatavuustiedot.

Koulukyytiläinen

Koululainen kysyy:
Asikkala kk-Vääksy n.8km aamu kävelyä että kerkiää Vipusenkadulle kahdeksaan kouluun.eikö ole yleistä kyytiä aamulla kirkolta

Vastaus:
2.9.2014 talouspäällikkö Aija Viikilä
Siltatyömaan aikana linja-autolla Asikkala kk – tulo Vääksyyn klo 7:55, tilausajo ja maksu käteisellä – paluu klo 12:05, Koiviston Auto, yleiset maksuvälineet / liput ja 14:20, tilausajo, maksu käteisellä

Pakolaiskeskus Tallukkaan (20.11.2015)

Ihmettelevä kysyy:
Onko kunnalla mitään mahdollisuuksia vaikuttaa yrittäjän  ja pakolaiskeskuksia sijoittavan yrityksen päätökseen perustaa pakolaiskeskus Tallukkaan. Olen keskustellut muutaman kymmenen vääksyläisen kanssa ja kaikki ovat pitäneet paikkaa ja ratkaisua mahdollisimman huonona. Vääksy menettää Tallukan palvelut ja joutuu järjestämään monlaista palvelua pakolaisperheille. Kuka maksaa? Ja onko kukaan kuunnellut asikkalaisten mielipiteitä tässä asiassa.?

Vastaus:
20.11.2015 kunnanjohtaja Juri Nieminen
Kunta ei voi vaikuttaa kiinteistön omistajaan tai turvapaikkayrittäjään, mutta maahanmuuttovirastoon on oltu yhteydessä. Kunta ei itse voi päättää perustetaanko yksikköä.
Matkailullisesti Tallukan sulkeutuminen on huono asia ja 500 paikkaa on Vääksyn kokoon nähden liikaa.
Kunta järjestää vain opetuksen ja valtiolta saa korvauksen. Valtion veroissa jokainen suomalainen maksaa.
Asialla ei ole kunnan puoltoa, mutta valtio on jo päättänyt, että kunnan mielipidettä ei tarvitse kuunnella.

 

 

Kylät

Jukka Liipola kysyy:
Mihin on kyläluettelosta unohtuneet Asikkalan kirkonkylä ja Pulkkila? Vääksykin on osin kirkonkylää.

Vastaus:
10.5.2013 kehittämispäällikkö Isa Maunula
Asikkalan kunnan internetsivuilla on mainittu tällä hetkellä vain ne kylät, joilla on omat toimivat internetsivut. Listasta uupuvat näin ollen ne kylät, joilla ei omia sivuja ole. Kysymys on aiheellinen ja lisäämmekin muidenkin kylien tiedot kunnan sivuille.

Tallukka (20.11.2015)

Huolestunut kysyy:
Pari kysymystä,
1. Ei kai sitä seikkailupuistoa nyt rakenneta?
2. Kuinka kuntalaisten turvallisuus voidaa pitää nykyisellä tasolla tulevaisuudessa?

Vastaus:
20.11.2015 kunnanjohtaja Juri Nieminen
1. Ei. Suunniteltu konsepti ei ole enää sama.

2. Tästä pitää neuvotella poliisin kanssa. Asikkalan kunta ei ole turvallisuusviranomainen. Väärinkäytöksiin puuttuminen ja niistä ilmoittaminen on myös jokaisen kuntalaisen vastuulla.

 

 

Nettisivuilla väärä tieto

Villa Saparolan kesäasukas kysyy:
Oheisessa kultturimaisema-esittelyssä on kirkon valmistumisvuosi väärä: p.o. 1890 EI 1980! Asikkalan kirkonkylä Asikkalan kirkonkylä on esimerkki suomalaisten kirkonkylien rakennustavasta ennen 1920–1930-luvuilla alkanutta uusiutumisvaihetta. Kirkonmäellä sijaitsee 1980-luvun lopulla rakennettu tiilikirkko sekä seurakuntatalo sekä kappalaisenpappila ja pitäjänmakasiini 1800-luvulta. Kirkonkylässä sijaitsevat lisäksi muun muassa kirkkoherranpappila, Lukkarila, Suntiola, kansakoulu sekä vanhainkoti.

Vastaus:
20.8.2012 hallintojohtaja Jaana Rissanen
Kiitos, että ilmoititte huomaamanne virheen. Kirjoitusvirhe on nyt korjattu: ”Kirkonmäellä sijaitsee 1890-luvun lopulla rakennettu tiilikirkko…”

Postilaatikoitten sijoittelu

Eero Penttinen kysyy:
Loma-asukas haluaa omalta tontiltaan postilaatikkoryhmän pois, jonnekin vaikka yleisen tien varteen. Itella Oyj ilmoitti että ei voi tehdä mitään! Mikä on kunnan rooli tällaisen yleisen palvelun järjestämisessä? Muut postilaatikon omistajat eivät ole yhteistyöhaluisia.

Vastaus:
18.7.2012 Rakennustarkastaja Tapio Tonteri
Postilaatikoiden sijainti ratkaistaan postilain (415/2011) mukaisesti. Viestintävirasto on antanut määräyksen postilaatikkojen sijoittelusta (61/2011) postilain 48 §:n nojalla. Postilaista poimittua:

Postilaatikon sijainnin määrittelee kirjepalveluiden yleispalvelun tarjoaja tai muu postiyritys, jolle on 9 §:n mukaisesti asetettu velvollisuus postilaatikoiden sijainnin määrittelyyn. Paikkaa määriteltäessä on otettava huomioon postilain 43 ja 45 §:ssä asetetut vaatimukset sekä 48 §:n nojalla annetut määräykset.

Postilaatikon paikkaan tyytymätön asianosainen voi viedä asian kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee päätöksessään ottaa huomioon kysymykseen tulevan paikan muu käyttö, tarkoituksenmukaisen postitoiminnan vaatimukset sekä postilain 43 ja 45 §:ssä asetetut vaatimukset ja 48 §:n nojalla annetut määräykset.

Tontin, muun kiinteistön tai rakennuksen omistaja on velvollinen sallimaan, että seinään, porttiin tai aitaan kiinnitetään taikka maalle sijoitetaan keräilyssä ja jakelussa tarvittavia laitteita tai vähäisiä rakennelmia 1 momentissa säädetyin edellytyksin. Velvoite voidaan kuitenkin asettaa vain, jos se on omistajan kannalta kohtuullinen.

Keräilyssä ja jakelussa tarvittavia laitteita tai vähäisiä rakennelmia saadaan sijoittaa maantielaissa (503/2005) tarkoitetun maantien suoja- tai näkemäalueelle, jos sijoittamisesta tai laatikkojen käytöstä ei aiheudu tarpeetonta vaaraa liikenteelle tai olennaista haittaa tienpidolle.

Postilaatikkojen aiheuttamasta haitasta ja vahingosta on suoritettava korvaus siten kuin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa säädetään. Korvauksesta tehty sopimus sitoo myös kiinteistön tai rakennuksen myöhempää omistajaa.

Viestintäviraston määräyksiä:

Useamman kuin kahden postinsaajatalouden osoitepaikassa postilaatikot tai -lokerikot on sijoitettava tontille tai tontin kulkuliittymään, asukkaiden luonnollisen kulkureitin yhteyteen esimerkiksi huolto- tai muuhun vastaavan rakennukseen tai katokseen. Kerrostaloissa lokerikot voidaan sijoittaa myös ala-aulaan tai muuhun vastaavaan paikkaan rakennuksen sisällä kiinteistönomistajan suostumuksella, jos sijoittaminen ei vaaranna paloturvallisuutta.

Postilaatikkojen sijoittelussa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet siten, ettei sijoittelulla heikennetä kulttuuri-, rakennushistoriallisia taikka ympäristöllisiä arvoja. Sijoittelussa on lisäksi otettava huomioon paikkaan kohdistuvat esteettömyysvaatimukset sekä viranomaismääräykset tai -suositukset.

Postin saajan liikuntaesteisyys tai vähintään 75 vuoden ikä on otettava huomioon postin jakelussa siten, että liikuntaesteisellä tai 75 vuotta täyttäneellä postin saajalla on pyynnöstään oikeus saada postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon, asunnon ulko-oven välittömään läheisyyteen sijoitettuun postilaatikkoon taikka huoneistokohtaiseen postiluukkuun.

Todettakkoon, että Itella Posti Oy:llä on yleispalvelun tarjoajana velvollisuus määrittää postilaatikkojen sijainti. Sijaintipaikkaa koskevaa erimielisyyttä ratkaistaessa on arvioitava Postin määrittämän paikan postilainmukaisuutta. Muilla perusteilla ei ole merkitystä asiassa.

Yleisesti voidaan todeta, että postilaatikoiden paikkojen siirtäminen aiheuttaa aina kustannuksia asiaan osallisille. Paikkoja ei tule siirtää, ellei siihen ole painavaa syytä tai asiasta ole osallisten yksimielisyyttä.

Tallukan asuntolatoiminta (11.1.2016)

Venytetäänkö lakia? kysyy:
Koska Tallukan nykyinen käyttö vastaanottokeskuksena vakituisine asukkaineen ei ole lain mukaista majoitustoimintaa, täytyy se lukea asuntolatoiminnaksi.
Onko kunnan rakennusvalvonta hyväksynyt nykyisen toiminnan luonteen? Liittyykö toiminnan muuttamisiin kaavoitus- ym. muutosvelvotteita? Onko esim. vesihuolto mitoitettu usean sadan henkilön vakituiseen asumiseen? Onko kunnan rakennusvalvonnalla ja lain noudattamisella merkitystä Tallukan nykyisen käytön kohdalla?

Vastaus:
11.1.2016 rakennustarkastaja Tapio Tonteri
Rakennusvalvonnan kannalta kysymys on siitä, onko kysymys oleellisesta käyttötarkoituksen muutoksesta. Kuntaliiton mielestä ja KHO:n tuoreen ennakkotapauksen (Antopäivä: 13.3.2015, Taltionumero: 720, Diaarinumero: 3259/1/13) mukaan hotellin käyttäminen vastaanottokeskuksena ei ole oleellista käyttötarkoituksen muuttamista. Näin ollen toiminta ei vaadi erillistä hyväksyntää. Toiminta on myös voimassa olevan kaavan mukaista. Vesihuolto on täytynyt mitoittaa jo hotellin rakennuslupavaiheessa koko rakennuksen kapasiteetille ja mitään epäilystä vesihuollon riittävyydelle ei ole. Tässäkin tapauksessa rakennusvalvonta on noudattanut lakia. Pitää myös muistaa, että rakennusvalvontaviranomainen toimii viranomaisvastuulla omalla toimialallaan.

 

 

Rantalan talon sijainti Kanavan varrella

Heikki Tanskanen kysyy:
Arvid Järnefelt mainitsee vanhempiensa (Aleksander ja Elisabet) asuneen perheineen Rantalan talossa Vääksyn kanavan varrella. Mielestäni se sijaitsi Vesijärven puoleisessa päässä. Onko talo jäljellä ja missä se tarkalleen ottaen sijaitsi?

Vastaus:
25.2.2014 kehittämisassistentti Merja Palokangas-Viitanen
Kenraalimajuri Alexander ja rva Elisabet Järnefelt perheineen omistivat Vääksyn Rantalan 1880-1884. Huvila sijaitsi tarkkaan ottaen nykyisen Asikkalantie 2:ssa olevan entisen linja-autoaseman ja sen länsipuolella olevan varaosaliikkeen välissä siten, että Rantalan huvilan pohjoispääty oli linja-autoaseman kiinteistön pohjoispäästä n. 15 m etelään. Huvila sijaitsi aivan pääilmansuuntien mukaisesti ja suuret lasiterassit suuntautuivat itään sekä länteen. Huvila oli n. 15 asteen kulmassa entiseen linja-autoasemaan nähden ja mahtuisi tänäkin päivänä mainittujen kiinteistöjen väliin. Vääksyn kanavan valmistumisen aikoihin (1871) Matti Rantalan rakentaman lähes 15 m pitkän huvilan omisti kasvimaantieteen professori J P Norrlin vuosina 1887-1917. Hänen 1954 kuolleen Aino tyttärensä jälkeen Rantala eli Ainola siirtyi Sotaveteraanien Veljesliiton Lahden piirille, jolta 10 ha maa-alueet ja rakennukset päätyivät yksityisten sekä Asikkalan kunnan omistukseen. Rantala purettiin keväällä 1964 Vääksyn linja-autoaseman sekä bensiiniaseman tieltä, jotka sijoitettiin muutaman vuoden käytössä olleen 4-tien varteen.

Roskaaminen uimalaiturilla

Roskaamiseen kyllästynyt kysyy:
Olen korjannut tällä viikolla Kuhatien päässä olevalta uimalaiturilta rikottuja olutpullon pohjia ja runsaasti pahviroskaa, lähinnä olutpullojen pahvikääreitä. Tänä aamuna laiturilla oli puoliksi syöty Kotipizzan pizza kotelossaan ja runsaasti muuta roskaa. Rannassa oli myös kuiva alue, ilmeisesti teltan paikka vaikka yöllä oli satanut. Paikan vieressä oli myös runsaasti roskia. Puomin vieressä oli toinen kuiva alue ja auton renkaiden jäljet. Rannassa käy paljon lapsiperheitä eikä ole toivottavaa että siellä alkaa käydä roskaavaa väkeä.

Vastaus:
13.7.2012 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kuhapolun päässä kunta omistaa kyseisen alueen, mutta kunta ei ylläpidä rantaa eikä sen laituria. Muistaakseni alueen asukkaat ovat laiturin rakentaneet ja myös kunnossapitävät aluetta. Ulkopuolisten oleskelua alueella on vaikea rajoittaa, kun kyseessä on kuitenkin yleinen alue ja roskaamisen valvonta lähes mahdotonta. Valitettavasti kunnalla ei ole mahdollisuuksia alueen valvontaan, mutta roskaaminen on kielletty joka tapauksessa.

Tallukan turvapaikka (23.11.2015)

Turkulainen kysyy:
Kuinka nyt törmäsinkin uutiseen Tallukan muuttamisesta kodiksi ”turvapaikan hakijoille” Eikö kunnalla todellakaan ole mitään vaikuttamismahdollisuuksia asiaan? Aiheuttaahan moinen toimenpide suoria kstannuksia kunnalle!!!

Ja kunnanjohtaja HERÄÄÄ! Ei tämä yrittäjäystävällisyys tätä tarkoita! Kotouma Oy:n taustat ja toiminta tarkastukseen, Tämä vuodatus vain koska on tullut vietettyä monia välillä mukavia koulutuspäiviä Tallukassa.

Vastaus:
23.11.2015 kunnanjohtaja Juri Nieminen
Maahanmuuttovirasto voi päättää asian kunnan kannasta riippumatta. Kunta tulee antamaan kielteisen lausunnon. Maahanmuuttovirasto päättää kenen kanssa se tekee sopimuksia. Se ei ole kunnan päätösvallassa.
Hereillä on oltu koko ajan.

Tallukka / Mitä kunta aikoo tehdä? (23.11.2015)

Lähiasukas kysyy:
Mitä kunta aikoo tehdä estääkseen maahanmuuttajien tulon Tallukkaan ?.

Vastaus:
23.11.2015 kunnanjohtaja Juri Nieminen
Kunta lähettää kirjallisesti vastustavan kannanoton Maahanmuuttovirastolle, jolla on toimivalta päättää turvapaikka keskusten perustamisesta.

 

 

VALOKAAPELI

TRIMOX kysyy:
Olen kuullut rakenteilla olevasta valokaapelista. Meidän mökki on Päijänteen eteläpäässä Kopsuolla. Miten valokaapelihankkeeseen pääsee mukaan?

Vastaus:
17.6.2013 hallinjojohtaja Jaana Rissanen
Lisätietoja valokuituhankkeesta saa ottamalla yhteyttä VALOSA -hankkeen hankekoordinaattori Paavo Laaksoseen, puh. 044 7374 099, valosahanke@gmail.com Talous

Laajakaistan rakentaminen

Onerva Hintikka kysyy:
Olen hankkimassa laajakaistavarauksen tontilleni. Olen kuullut että kuituverkkoa rakentaa myös DNA kunnan kauppaamille tonteille. Eli Vesivehmaalle rakennetaan kahta verkkoa vai miten on?

Vastaus:
17.9.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asiaa tulee tiedustella DNA:lta, koska saamani tiedon mukaan, heidän asennuksensa ei käsittänyt valokuituyhteyttä. Valosa-hankkeen kautta tulee tuo kyseinen yhteys.

Puistoalueet (23.2.2017)

Leila Lehmusvaara kysyy:
Olen lukenut jostakin, että joitakin puistoalueita aiotaan muuttaa paikoitusalueiksi. Mitkä alueet?

Vastaus:
23.2.2016 Harri Hirvonen Asikkalan vesi ja satama Oy
Asia koskee varmaankin  Majakka Paviljongin huoltorakennuksen vieressä olevaa aluetta. Alue on kaavassa satamatoimintojen aluetta eli ei puistoa. Asia on poikkeuslupa käsittelyssä.

Nuorison törkyilyä (28.10.2014)

 

Teppana kysyy:
Onko kunnalla mahdollisuutta puuttua nuorison asiattomaan käytökseen Anianpellon ala-asteen katoksessa. Varsinkin viikonloppuisin katoksessa on tyhjiä tupakka-askeja, tyhjiä juomatölkkejä, roska-astia on kaadettu ja sisältö tyhjennetty pitkin katosaluetta. Usein vielä katokseen on ajettu kevytmoottoripyörällä tai mopolla ja kärytetty renkaita. Alueelle on ajettu paitsi portin kautta,jossa on ajokieltomerkki tai sitten toiselta laidalta puistoalueen kautta.

Vastaus:
28.10.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Koulun alue kuuluu piirivartioinnin piiriin, mutta se ei nähtävästi riitä estämään häiriötä aiheuttavaa toimintaa. Harkitsemme alueelle kameravalvontaa, mutta emme kuitenkaan halua estää koulun pihan käyttöä alueen leikkipaikkana.

 

Tallukka vastaanottokeskus (27.11.2015)

Ilpo kysyy:
Sisäministeri Orpon haastattelu oli Iltalehdessä 25.11.2015 ja siinä hän sanoi, että jatkossa uudet vastaanottokeskukset perustetaan yhteistyössä poliisin kanssa(poliisi päättämään). Eli tämä tarkoittaa sitä, että poliisin on päästävä paikalle nopeasti ja keskuksia ei voida perustaa kauaksi taajamien poliisiasemista.
Näillä perusteilla Tallukkaan ei pidä tulla vastaanottokeskusta!
Voisiko kunta olla vielä yhteydessä Migriin ja tuoda näitä seikkoja esille?

Vastaus:
27.11.2015 kunnanjohtaja Juri Nieminen
Asikkalan kunta on kirjelmöivyt migri:ä (maahanmuuttovirasto), poliisia ja sisäministeriä. Kunnalla ei ole asiassa toimivaltaa. Onko tämä vain poliittista puhetta vai aikovatko oikeasti puuttua migri:n toimintaan jää nähtäväksi.

 

 

Miten näkee uudet kysymykset ja vastaukset (19.10.2015)

Aina Asikkalassa asunut kysyy:
Kysymys ja vastaukset ovat vanhoja kun tuolle sivulle menee katsomaan kuntalaisten kysymyksiä ja niitä vastauksia. Siellä on vuoden 2010 lähtien. Voisiko sivut saada näkyviin  niin että joka vuoden kysymys,vastaukset ovat ajan tasalla. Vai enkö osaa etsiä niitä. Mistä löytyy vuoden 2015 uudet kysymys-vastaukset?
Toiseksi eipä minunkaan kysymykseen ole vastattu? Vai enkö osaa etsiä niitä. Kiitos.

Vastaus:
19.10.2015 hallintojohtaja Jaana Rissanen
Kysymykset ja vastaukset niihin ovat aihealueittain.
Kun kunnan nettisivut uusittiin vuosi sitten syksyllä, alettiin kysymyksen otsikon perään laittamaan vastauspäivämäärä, jotta on helpompi nähdä milloin uusimmat kysymykset/vastaukset on julkaistu. Uusimmat vastaukset tulevat kunkin aihealueen loppuun.

Kysymykset lähetetään vastattavaksi kulloinkin ao. asiantuntijalle ja välillä vastauksen saaminen vie aikaa esim. lomien vuoksi. Jos kysymykseenne ei ole vastattu kohtuullisen ajan kuluessa, kannattaa kysymys lähettää uudestaan.

 

Rakentaminen (3)

Pesuvesien ohjaaminen (28.3.2017)

ST kysyy:
Olemme rakentamassa mökkisaunaa. Pohdimme sitä, miten toteutamme pesuvesien saannin saunalle ts
a.) vedet kannetaan järvestä/ imetään jonkun tyyppisellä pumpulla tai
b.) viemäröinti (joka päämökissä) toteutetaan myös saunaan, jolloin vesi tullee kaivosta ja menee sitten samaan säilöön tms. päämökinkin pesuvesien kanssa.
Onko merkitystä sillä, kannetaanko pesuvesi järvestä tai imetäänkö se pumpulla järvestä mitä tulee pesuveden käsittelyyn eli vaatiiko samanlaista/erilaista ”imeytyskentää tms.”

Vastaus:
28.3.2017 rakennustarkastaja Tapio Tonteri
Ns. kesäpumppu rinnastetaan kantoveteen.
Pääsääntöisesti jätevesien imeytys-/ purkupaikan tulee sijaita talousvedenottamon alapuolella. Suojaetäisyys imeytyspinnasta pohjaveden ylimpään pintaan tai kallioon tulee olla vähintään 1 m. Imeytykseen voi käyttää kannellista betonirengasta tai saunakaivoa tms. jonka pohjan kautta harmaat vedet imeytetään maaperään. Mikäli maaperä on tiivis, eikä imeytyminen ole mahdollista, voi kaivon alle kaivaa riittävän ison montun, joka täytetään karkealla hiekalla tai rompolilla tai kaivosta vedet on johdettava imeytyskenttään.

Talousjätevedet tulee johtaa seuraavien etäisyyksien mukaisesti: 10 metriä rantaviivasta, 10 metriä ojasta, 5 metriä asuinrakennuksesta ja 5 m tontin rajasta.

 

 

 

Aitojen rakentaminen (12.9.2016)

Lähiasukas kysyy:
Saako Vääksyyn rakentaa noin 2 metriä korkean metalliverkkoaidan tonttinsa ympärille.
Näin on tehty Rantakulmalla Suivan venesataman itäpuolella ?

Vastaus:
12.9.2016 rakennustarkastaja Tapio Tonteri
Asikkalan rakennusjärjestyksen 11.2 §:n mukaan tonttien väliselle rajalle rakennettava, maasta mitattuna enintään 1,5 metriä korkea aita ei edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, ellei asemakaava toisin määrää. Aitaa ei ilman erityistä syytä saa rakentaa 1,8 metriä korkeammaksi.

Siis vastaus kysymykseen on, että yli 1,8 metriä korkea aita vaatii luvan. Asiassa voi ottaa yhteyttä rakennustarkastajaan.

 

Vapaa-ajan asunto/ muuttaminen vakituiseksi asunnoksi (3.10.2016)

Juuret syvällä kysyy:
Mitä edellytetään, että vapaa-ajan asunto voidaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi?

Vastaus:
3.10.2016 rakennustarkastaja Tapio Tonteri
Rakennuksen tulee täyttää vakituiselle asumiselle asetetut vaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelmassa energiatehokkuuden, ilmanvaihdon, palomääräysten ym. ja/tai maankäyttö- ja rakennuslain 17 luvun rakennuksen yleiset edellytykset.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja, että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito. Heidän avullaan edellä mainitut vaatimukset saadaan täytettyä.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen.

Jos kysymyksessä on rantarakennuspaikka niin hanke vaatii poikkeamisluvan. Ainoastaan kaavassa merkitylle vakituisen asunnon rakennuspaikalle käyttötarkoitus voidaan muuttaa suoralla rakennusluvalla.

 

Tekniset palvelut (78)

Mattopesupaikan siisteys (11.5.2016)

kuntalainen kysyy:
Ajoin pyörällä Vääksyn mattopesupaikan ohi. Altaiden alapuolella olevat viemärit olivat lehtien peitossa.
Kuka huolehtii että ne putsataan ja katsotaan että siellä on kaikki kunnossa?
Eikö niin että pesu aika on toukokuusta syyskuun loppuun?

Vastaus:
11.5.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asikkalan tekniset palvelut hoitavat tuota matonpesupaikkaa ja se otetaan käyttöön viimeistään ensi viikolla (vko 20).

Roskainen Kalmarinranta (21.11.2018)

Irene v. Denffer kysyy:
Voisiko Kalmarin hiekkarannan nyt harata lehti- ja kaislaroskista jollain asianmukaisella laitteella, kun vesi on sopivan alhaalla ja hiekka leveälti näkyvissä varsinkin rannan itäpään osalta? Frisbeegolfrataahan siivotaan ihan hyvin.

Vastaus:
21.11.2018 hortonomi Pirjo-Riitta Pyysing
Kiitos yhteydenotosta.
Kalmarin uimarantaa hoitaa urakoitsija Viherpalvelut Hyvönen Oy. Urakkasopimuksen mukaisesti rantaviivan roskat, risut ja kaislat tulee siivota kevätkunnostuksen yhteydessä. Sopimuksen mukaisesti kevätkunnostustyöt tulee suorittaa 15.5.-14.6. välisenä aikana. Varsinainen uimakausi on 15.6.-31.8.

Olen välittänyt toiveenne urakoitsijalle, mutta sopimuksen mukaisesti he voivat tuon siivoustyön suorittaa myös keväällä.

 

Matonpesupaikka 2018 (8.5.2018)

Koti puhtaaksi kysyy:
Milloin aukeaa Kuotaan matonpesupaikka? Tänään ei vielä vettä tullut mutta nyt kun kelit lämpiää olisi kiva päästä jo jynssäämään talven liat matoista.

Vastaus:
8.5.2018 suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu
Matonpesupaikka pyritään saamaan käyttöön viikon 20 aikana.

 

katuvalojen puute edelleen (11.5.2017)

valoa kaipaava kysyy:
Maaliskuulla -17 jo kyselin katuvaloista Kuotaan alueella ja sain vastauksen että 10.3.-17 ne olisi korjattu.

Mutta ei edelleenkään pala yksikään valo ainakaan Takakuotaantien varrella öisin. Eikä näytä ympäristössäkään vilkkuvan valoja ainakaan katulampuissa.

Vastaus:
11.5.2017 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseessä on linjavika, jota ei ole saatu paikallistettua. Korjaustyö on siis kesken. Aikataulua ei voida tässä vaiheessa antaa.

 

 

Salonsaarentien päällystys (1.6.2016)

Mummo kysyy:

Hei, Salonsaaren tien alkupään kevyenliikenteenväylän työt ovat päällystysvaiheessa. Hieman huolestuneena eilen ja tänä aamuan katsellut että meinataanko siihen jättää pieni pätkä uudestaan päällystämättä? on jo kuitenkin hieman vanha päällyste rikki/reikäinen, menisi samalla. Onhan se Salonsaaren tien risteysaluekin aika reikäinen …

Vastaus:
3.6.2016 Tekninen johtaja Harri Hirvonen:

Kyllä siihen väli jää. Kunta päällystää vain sen osuuden mikä tarvitaan kevyenliikenteenväylän valmiiksi saattamiseen ja tienpitäjä huolehtii lopusta aikanaan.

Joen raput (11.4.2016)

vippe kysyy:
Miten on mahdollista että  uusi kerrostalo kanavan luona on saanut  tehdä noin massiiviset ja isot raput  joenrantaan.

Vastaus:
11.4.2016 rakennustarkastaja Tapio Tonteri
Alue on merkitty kaavassa puistoksi VP ja kaavan mukaan alueelle saa rakentaa puistokäytäviä ja puiston käytön kannalta tarpeellisia rakennelmia. Asia on ollut rakennuslupavaiheessa esillä ja kukaan ei ole päätöksestä valittanut, joten portaat on sinne voitu rakentaa.

Matonpesupaikka

Mummo kysyy:
Kävin eilen illalla matonpesupaikalla, n klo 19, eikä kraanoista tullut vettä. Kuivumassa roikkui kyllä muutama matto eli pesupaikka on ilmeiseti jo käytössä. Onko nykyään joku aikaraja (vesi ”katkaistaan”) milloin mattoja vain voi pestä?

Vastaus:
27.6.2012 talonrakennusmestari Pekka Ahlqvist
Matonpesupaikalla ei ole vuorokautista aikarajaa ja vettä pitäisi tulla, jos kraanat toimivat. Tänään iltapäivällä tarkistettu paikanpäällä, että vettä tuli.

Matonpesupaikoista vielä

Kuntalainen kysyi:
Jo vuosi sitten luvattiin järjestää Kuotaanrannan matonpesupaikalle huuhtomista helpottavat vesiletkut, eipä ole järjestynyt!!? Raha, tai sen puute ei liene syynä, eipä kuullosta pätevältä tai fiksulta sekään, että letkut oli otettu joskus pois, syystä, että jotkut käyttivät niitä autojen pesuun! -Jos tällaista systeemiä käytetään asioiden hoidossa, pitäisi sulkea tiet, koska joku voi ajaa humalassa ylinopeutta,purkaa parvekkeet, koska joku voi siellä tupakoida ym.ym.. – Siispä, korjataan matonpesupaikat asianmukaiseen kuntoon, kiitos!

Vastaus:
18.5.2012 Tekninen Johtaja Harri Hirvonen
Nyt, kun pesupaikat avataan laitetaan Kuotaan matonpesupaikalle huuhteluletku, mutta tulemme myös sen poistamaan jos väärin käytöksiä ilmenee.

Puun kaato (18.11.2016)

Ossi Huvinen kysyy:
Tervehdys. Ratsupolku 3 kohdalla tien reunassa on iso koivu, joka on jo kallellaan ja jonka oksien joukossa kulkee sähköjohdot.
Olisiko mahdollista, että kunnan toimesta puu kaadettaisiin ja risut vietäisiin pois. Itse voisin runko-osan hyödyntää.

Vastaus:
18.11.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kunnalla ei ole omaa ko. työhön henkilöstöä, joten tuo työ joudutaan ostamaan. Meidän puutarhurimme selvittää ensin kenen mailla ko. puut ovat. Omistaja vastaa tietysti kuluista sekä toimenpideluvan hakemisesta.

 

Mustajärven uimaranta (3.11.2014)

Uimari kysyy:
Voisiko Mustajärven uimarannan kunnostaa edes vähän näreitä raivaamalla, mahdollisella lisähiekalla ja vaatimattomalla pienellä laiturilla? Paikka viehättävä ja puhdas. Pukalan uimapaikka menetettiin jo aikoja sitten. Mustajärven rannalla on vanha,ränsistynyt laituri maissa. Kohteeseen voisi saada EU rahaa?
Vastaus:
3.11.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Mustjärven ranta ei ole ollut kunnan kunnossapidossa. Kunnalla ei ole mahdollisuuksia ottaa uusia alueita kunnossapitoon. Kylät voivat kunnostaa ranta-alueita niin halutessaan
ja kylien kehittämiseen uskon löytyvän rahoitusta Leader-hankkeena muusta Eu rahoituksesta en nyt tiedä koska hankekausikin on juuri muuttunut.
PHSotey on käynyt läpi kaikki Asikkalassa tiedossa olleet uimarannat ja uimapaikat mutta niissäkään ei Mustjärven ranta tullut esille. Jos ranta tehdään uimarannaksi on kylän tai jonkun toimijan myös otettava vastuu sen kunnossapidosta ja turvallisuudesta. Uimarannan jolla käy uimakaudenaikana huomattava  määrä ihmisiä päivittäin tulee noudattaa terveydensuojelulain määräyksiä ja ohjeita. Uimarannoista saa lisätietoa PHSotey:ltä / Mika Rouhiainen tai Sami Ahonen

Kanavanniemen uimapaikka (4.6.2018)

Marja kysyy:
Hei! Kanavanniemen uimapaikka on useampana kesänä ollut talven jäljiltä täynnä vanhoja ruokoja ja muuta moskaa, joka paitsi vaikeuttaa uimaan menoa, alkaa myös vähän haiskahdella lämpimillä säillä. Olisiko mahdollista, että ruo’ot käytäisiin ajamassa traktorilla pois, niin rannassa tulisi helppokulkuisempi ja viihtyisämpi. Samalla voisi tarkistaa myös aallonmurtajan toisella puolella olevan hyppylaiturin, sillä viime kesänä sieltä ainakin puuttui yksi lauta.

Vastaus:
4.6.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Rantojen siivous on kesken ja nuo kasatut aineet viedään pois urakoitsijan toimesta. Kyseinen ranta-alue ei ole luokitukseltaan uimaranta vaan on paikka, joissa asukkaat ovat tottuneet käymään uimassa.

Alueella ei ole hyppylaituria vaan kyseessä on lastauslaituri, jos Vesijärvelle tarvitaan vielä isompaa materiaalia. Siitä puuttuu tuo noin 70 cm mittainen piiru.

Alueella olevat pelastusvälineet on tarkoitettu sataman käyttäjille pelastustarkoituksiin ja niidenkäyttö muuhun tarkoitukseen on kielletty.

Kunnan merkki

Kuntalainen kysyy:
noin vuosi on mennyt kun hollolan, asikkalan raja kun tullaan viitaila-sairakkalaan päin tien merkki Asikkala on ollut vinossa ,eli kelle kuuluu oikaista merkki?Viitailantie sairakkala.Hollolan kunnan raja ja Asikkalan kunta alkaa on metsässä vinossa.Siitä on nyt vuosi kun se on kaadettu.Kuinka kauan se saa olla siellä vinossa.

Vastaus:
5.5.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asiasta on noin vuosi sitten ilmoitettu tienpitäjälle ja nyt noin kuukausi sitten LSKT:lle. Asian pitäisi korjautua lähiaikoina LSKT:n toimesta.

Pirppulan rannassa telttaillaan (13.8.2018)

Kyllästynyt kysyy:
Olen tästä asiasta ollut yhteydessä kuntaan ja pyytänyt telttailun kieltävää merkkiä, vastaus on ollut kielteinen ja vedottu jokamiehen oikeuksiin.

Ympäristöministeriön mukaan kunta voi laittaa merkin, sillä on ainakin ohjaava merkitys. Eikö kunnan intressissä ole parantaa rannan läheisyydessä asuvien perheiden asiaa eikä puolustaa satunnaisten, ryyppäävien ja meluavien henkilöiden oikeuksia, jotka mitä todennäköisemmin eivät tuo kuntaan mitään tuloja.

Vastaus:
13.8.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asia tullaan käsittelemään teknisessä lautakunnassa syksyllä 2018.

Kiinteistöhoidon huutokauppa (22.9.2016)

nikapa kysyy:
Milloin on kunnan kiinteistöhoidon huutokauppa, vai onko tavarat myyty ”sisäisesti”?

Vastaus:
22.9.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Meille ei ole tulossa toistaiseksi kiinteistöhoidon huutokauppatapahtumaa.
Otamme  käyttöön huutonet.fi sivustot, johon laitamme kunnalta mahdollisesti poistuvan kaluston.
Lahden Seudun Kuntatekniikka varmaankin pitää huutokauppaa materiaaleistaan, mutta sen aikataulusta ei ole meillä tietoa.

 

 

Kiitos ripeästä toiminnasta

Riitta Lalla kysyy:
Tekniseen toimeen suuret kiitokset ripeästä toiminnasta, vaikka kiire ei ollutkaan. Soitin Hirvoselle kysyäkseni, saako tonttimme rajalla olevia kaupungin puolella olevia muutamaa rujoa puuta kaataa. Vajaan viikon kuluttua tuli naistarkastaja ja lupa heltisi. Asia hoitui siis hienosti eikä siinä totisesti vitkasteltu! Samalla kysyin, mitä Huilausrannan ja -puistikon metsänhoidolle kuuluu tietäen hyvin, että sitä ei tulla vieläkään säästösyistä siivoamaan. 4,5 vuotta sitten näin vielä takapihaltamme Päijänteen; nyt näen vain tiheän pajukon, jonka hoito myöhemmin tulee olemaan entistä vaikeampaa. Voisiko tässä ajatella talkootyötä? Jos kunta ”lainaa” raivaussahaa, niin saan varmasti lähitienoon ihmiset talkoisiin. Kaadetut pajukot tietysti pitää kasata tien varteen ja kunnan hakea ne pois. Hullu idea? Ylipäänsä olen talkoohengen kannalla, myös keskustan siistimisessä, mutta onko se vieras ajatus meille hämäläisille?

Vastaus:
26.4.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Talkootyötä voidaan harkita, mutta vain kunnan ohjauksessa. Me emme ole lainanneet työkoneita, koska niiden käyttöä ja kunnossapitoa on vaikea valvoa ja vastuu asiat ovat epäselviä, jos vahinko johtuu koneenkäytöstä. Yleensä on talkoisiin kyllä löytynyt asukkailta omia koneita ja muita työkaluja. Palataan asiaan.

Kaadettujen puiden poiskorjaus (11.4.2017)

Asukas kysyy:
Syksyllä 2016 kunta kaatoi Tynnyritien ja Tuoppikujan risteyksestä puita ja risukkoa sähkökopin ja polun ympäristöstä. Joukossa oli isojakin puita. Koska kunta aikoo myös korjata kaatamansa puut ja risukon pois?

Vastaus:
11.4.2017 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kävin paikalla ja totesin, että noita puita ei ole kaatanut meidän organisaatio vaan sähköverkkoyhtiö. Nyt kun tiedämme tilanteen korjaamme puut ja risut pois, mutta se tapahtuu, kun muilta töiltä ehditään eli kesään mennessä.

 

Toripaikat

Sipuli kysyy:
Onko toripaikan vuokraus vääksyn torille päiväksi maksullista? Mistä toripaikkaa pystyy tiedustelemaan ja varaamaan?

Vastaus:
17.3.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Toripaikoista ei Asikkalassa peritä vuokraa, mutta alueella on muutamia pysyvästi varttuja paikkoja, joista saa tiedon teknisestä toimesta palvelusihteeri Hannele Hakala-Merolta puh. 044 788 0279.

Vääksyn tori

Sipuli kysyy:
Hei! 🙂 Saako torille mennä myymään, ilman mitään erityisiä lupia toripaikkaan liittyen?

Vastaus:
5.6.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asikkalan torille voi mennä myymään tuotteita, jotka ovat torimyyntiin soveltuvia. Lisätietoa saat osoitteesta http://www.markkina.net/kauppiaanabcopas/KauppiaanABC-opas.pdf
Tori paikat ovat ilmaisia ja kaikkien käytössä lukuun ottamatta varattuja kausipaikkoja, joita alueella on kolme. Niistä lisätietoa löytyy teknisestä toimesta (puh. 044 778 0279) Tori myynti on sallittu klo 7 -17.

Tietoja myös kunnan nettisivulta https://www.asikkala.fi/index.php/component/content/article/10-palvelut/358-tori

Vääksynjoen luontopolku

Paikkakuntalainen kysyy:
Hei, onko Vääksynjoen luontopolku kunnan hoidossa? Siellä olisi kunnostustarvetta: polulle johtava ojan ylittävä ”silta” on hutera, liistekatiska lahoamassa polun varrella, aukion kohdalla polun kulkua joutuu arvailemaan ja aukion jälkeen metsään lähtevän osuuden kohdalla rumia verkkoaitarytökasoja ja muuta törkyä. Olisi kiva että polku siistuttäisiin pikimmiten kun sinne matkailijoitakin opastein ohjataan – ei olisi iso homma. Kiitos.

Vastaus:
31.5.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tässä vaiheessa ei ole ehditty vielä kaikkia kevät kunnostuksia tekemään, mutta kyllä tuokin reitti käydään kunnostamassa.

Asikkala merkki

Kuntalainen kysyy:
edelleen Sairakkalan kautta tultaessa Hollolan raja-Asikkalan rajamerkki vinossa tien poskessa ,ei ole korjattu.toukokuussa kysyin samaa,luvattiin korjata se.Missä mättää asian korjaamine.

Vastaus:
5.8.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyllä työtilanne on ollut kiireinen ja tuo homma on nyt ollut taka-alalla. Asiaa ei kuitenkaan olla unohdettu.

Edelleen kaapelityöstä

B.Virtanen kysyy:
Vierumäeltä Urajärvelle aurattu kaapeli näytti vahvasti muulle kuin valokaapelille, suurelle sähkökaapelille lähinnä. Auraus kääntyi Rutalahdentien suuntaan ja sieltä Kausan suuntaan. Vierumäen puolelle on myös pystytetty uusi puistomuuntaja. Olenko oikeassa että kyseessä on sähkökaapeli? Minne se menee, ja kuka maksaa, tilaaja, kunta vai sähköverkon omistaja?

Vastaus:
3.9.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kunta ei ole tilannut kaapeleita Urajärven suunnalle. Meillä on tieto kuin että alueelle on Elenia tekemässä suurjänniteverkkoa ja että alueelle on aikaisemmin aurattu myös valokuitu.

Kaapelityö

B.Virtanen kysyy:
Mihin tarkoitukseen aurataan parhaillaan kaapelia maahaan Vierumäeltä kohti Urajärveä? Jostain luin että Urajärvi-Vierumäki vesihuolto linja olisi valmis mutta tilaaja ei sitä ole vielä vastaanottanut, onko näin? Missä linja kulkee?

Vastaus:
23.7.2013 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Valokuitu on tulossa Urajärvelle Mt 313:n reunaa pitkin Vierumäen suunnasta.
Vesihuoltolinja kulkee pääsääntöisesti Tervalantietä pitkin Hyrtiälänmäen pohjavesialueen eteläreunaa. Vastaanotto on tapahtunut ja puutteena on kirjattu Urajärven pumppaamon kytkeminen linjaan. Tämä tapahtunee kuun loppuun mennessä.

Kalmarin eli Sirkkusen ranta

Virpi kysyy:
Miksi kalmarin eli sirkkusen rantaan missä on tosi paljon kaikenikäisiä uimareita rantaudutaan moottoriveneillä? Kuka ottaa vastuun jhos jotain tapahtuu?? Eikö sinne voida laittaa paria rantautumiskieltoa. Ei joka paikkaan tarvi päästä koneellisin kulkuneuvoin.

Vastaus:
5.8.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Järjestyslaissa uimaranta katsotaan yleiseksi alueeksi ja sillä yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty. Veneiden tuominen uimareiden sekaan voidaan katsoa turvallisuuden vaarantamiseksi. Rantautumiskielto merkkien asentaminen ei toimi ranta-alueen mataluuden vuoksi. Merkit olisivat luettavissa vasta liian lähellä rantaa. Uimarannan itäkärjessä olen muistaakseni veneen nähnyt, mutta en varsinaisesti uima-alueella. Yritetään miettiä mitä olisi tehtävissä.

Kalmarin uimarannalla vilisee koiria vuodesta toiseen

koirat ovat mukavaia, koirien omistajat kysyy:
Moikka! Olen nyt seurannut tuota koirien ulkoiluttamissa Kalmarin uimarannalla jo niin monta vuotta että olisi aika tehdä asialle jotain. Koirien uittaminen ja vapaana pitäminen uimarannalla on melkeimpä joka päiväistä kesällä. Kahden vuoden ajan siellä on muun muassa siinä lentopallokentän kohdalla ollut venäläisperhe, joka uittaa ja pitää vapaana mäyräkoiraansa. Ja kyllä niitä muitakin koiria on paljon rannalla vapaana ja uitettavana… Ilmeiseti koiran omaistajat eivät ole sisäistäneet että tämä on laissa kiellettyä, tai ovat vain niin itsekkäitä. Tällä hetkellä ne koirien tuonnin uimarannalle kieltävät kyltit ovat aivan onnettomia ja surkeita, ne pitäisi ehdottomasti uusia ja tedä isommiksi ja sellaisiksi, etti urpoimmatkin koiran omistajat tajuaa, eli selvien kuvien lisäksi sanallista kieltoa, jospa se menisi sitten edes useammalle perille. Ja niitä kieltokylttejä ehdottomasti usemmalla paikalla, niin että ne varmasti osuu silmään, tulipa rannalle mistä suunnasta vain. Sitten voisi olla se koirien oikean uittamispaikan näyttö kartalla, kai sellainen jostain löytyy? Voisiko sellainen olla esimerkiksi siinä kanavan toisella puolella vesijärven rannassa, siinä missä joskus oli `kesäteatteri`?

Vastaus:
22.5.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kunta tulee lisäämään koirakieltoja Kalmarinrannalle. Vääksyssä on kaksi koirille osoitettua uimapaikkaa, joista toinen on Päijänteellä Vartiopolun sataman läheisyydessä ja toinen Vesijärven puolelle Suivan sataman alueella. Näistä tiedottamista tullaan parantamaan.

Kalmarin uimaranta

Liukumiinaan astunut. kysyy:
Onko mahdollista saada jo tänä kesänä,ettei vaan jää syksylle kunnolliset(näkyvät)kyltit,?? Jotka kietävät koirien tuomisen uimarannalle. Tällä hetkellä näkyy vain 1 kyltti lasten leikkipaikan edessä.sekin aivan liian pieni.

Vastaus:
11.6.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kalmarin uimarannalle on asennettu ja keväällä neljä koirat kieltävää merkkiä.
Tarkastamme kieltojen olemassa olon ja lisäämme tarvittaessa. Kyseiset kyltit ovat yleisesti käytössä olevaa ja virallista kokoa.

Katuvalaistus

Heikki Arkko kysyy:
Pihkatie Ylä-Laukkalassa, yksi katuvalo kolmen postilaatikkoryhmän luona on ollut pimeänä pitemmän aikaa

Vastaus:
24.9.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Katuvalojenhuoltokierros tehdään lokakuussa, jolloin korjataan kaikki valot

Katuvalot Kivirinteentie / Pursirannantien / Salonsaarentien risteysalueella

Koululaisten isä kysyy:
Tiedustelisin, milloin saataisiin ko. alueelle katuvalot asennettua. Kivirinteentien / Pursirannantien liittymässä on ollut asennettuna valaisimen jalka n. 2v. Valaistus lupailtiin valmistuvan kun kadun pinnoitustyöt saadaan kuntoon yli 2v sitten ? Nyt esi- ja alakoululaisten koulukuljetusten kunnan määräämä pysäkki sijaitsee täysin pimeässä risteyksessä, josta syntyy turvallisuusriski lapsille. Onko valaistuksen asentamisen viiveen syynä asennuksesta syntyvät kustannukset kunnalle ? Jos näin, niin miksi Hkälän alueella rakentamattomalle alueelle Telakkarannantieosuudelle sitten on asennettu suuri määrä katuvalaisimia vanhenemaan, vaikka niistä ei ole kenellekkään hyötyä ?

Vastaus:
8.10.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kivirinteentien osuudelta puuttuu kaksi valaisinta, niiden asentaminen tapahtuu sitten, kun olemme paikallistaneet linjavian, joka on ko alueella.

Kiitän Asikkalan kuntaa uusista valaisimista

Riitta Lalla kysyy:
Syystalvella Mustaniementien ja siitä poikkeavien teiden ulkovalaistus muutettiin: lamput ja valaisimet vaihdettiin. Nyt valaistus on nyt todella hienossa kunnossa ja ulkona vihdoin näkee liikkua pimeänkin aikaan! Toivottavasti myös muilla asuinalueilla toteutettiin sama työ. Kiitos!

Vastaus:
22.1.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Hienoa saada myönteistäkin palautetta. Se lämmittää niin työntekijöitä kuin meitä tilaajiakin. Kiitos siitä ! Katuvalojen vaihdossa tehtiin viime vuonna ensimmäinen urakkaosa ja muut valot vaihdetaan sitä mukaan, kun valtuusto myöntää rahoitusta. Viime vuonna saatiin vaihdettua noin 200 valaisinta ja tänä vuonna pyritään noin 400:aan. Vaihdettavia valaisimia oli lähtötilanteessa noin 1200, joten vielä on työtä.

Koirapuisto

Leila Toivonen kysyy:
Hei, olen kuullut että Vääksyyn on toivottu/luvattukin koirapuisto. Paikkakin käsittääkseni on olemassa ja kuulemani mukaan rakennustarvikkeetkin ovat tulleet ennen edellisiä lumisateita…. Milloinkohan asia etenee/eteneekö, tarve ei ole odotellessa hävinnyt. Talkooväkeä avustaviin rakennushommiin varmasti meistä puiston tulevista käyttäjistäkin löytyisi, mutta perustaminen lienee kunnan hommia….

Vastaus:
23.7.2012 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tällä hetkellä kunnassa odotamme ilmoitusta siitä, että talkooväki on saatu kokoon ja milloin materiaalit voidaan toimittaa sovittuun kohtaan. Rakentamisen tulee tapahtua kokonaan talkoovoimin, kuten asiasta on käyttäjien kanssa sovittu.

Kouluhanke

Kuntalainen kysyy:
Kunnan talous tiukilla. Minkä vuoksi kouluhankkeen kilpailuttaminen suoritettiin ulkopuolisen konsultin toimesta eikä ihan pieneen hintaan? Kunnalla kuitenkin oma tekninen virasto, jossa palkattuna virkamiehiä joiden työnkuvaan ko. työnsuoritus kuuluisi. Eikö nämäkin asiat tulisi huomioida tiukassa taloustilanteessa ?

Vastaus:
22.10.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asikkalan teknisessä toimessa on kolme henkilöä, joilla on vastuullaan lähes koko kunnan investointi- ohjelma. Sen suuruus on kuluvana vuotena noin 9,5 milj euroa ja ensi vuonna noin 12- 13 milj. euroa. Näiden henkilöiden kautta kulkee myös osa teknisen lautakunnan käyttötalousmenoista sekä he osallistuvat muuhun palvelutuotantoon. Tämä työmäärä ei mahdollista Asikkalan kunnan suurimman ja vaativimman kohteen rakennuttamistehtävän riittävää hoitoa. Teknisen toimen henkilöstö hoitaa muut 17 talonrakennuskohdetta ja noin 40 tie-, puisto- ja vesihuoltokohdetta. Vääksyn kouluhanke on suuriin mitä Asikkalassa on toteutettu ja tullaan lähiaikoina toteuttamaa. Kyseisessä hankkeessa rakennuttajan rooli on korostunut suunnittelun ohjaamisessa sekä niiden kilpailutuksissa. Kyseinen konsultti toimii kouluhankeen projektipäällikkönä ja rakennuttajana vastaten hankeen eteenpäin viemisestä ja hänet valittiin kilpailutuksen kautta eli kokonaistaloudellisesti edullisin sai homman.

Koulun rakentaminen

jan kysyy:
Tänään 19.7.2013 Ajoin klo 14 aikaan uuden koulurakennustyömaan ohi, ja huomasin että mitään rakenteita ei ollut suojattu puurakenteet olivat ihan auki, ja parokit ilman suojausta!!! vettä tuli jälleen kerran kaatamalla!! Kuka kunnasta valvoo meidän veromaksajien kalliilla hinnalla rakennettavaa koulurakennustyömaata???? onko virolaisilla rakennusfirmoilla poikkeavat säännöt meidän rakentamiseen verrattuna???? kohta taas korjataan homevaurioita kosteista rakenteista,onko valvonnassa mitään järkeä??!!! olen kirvesmies ja tekninen isännöitsijä ja tiedän miten hyvää rakennustapaa noudatetaan!! tästä asiasta tulee aivan varmasti julkinen!! että tälläinen ottaa päähän kun tahallaan aiheutetaan vahinkoa veronmaksajille!! ja vielä sekin että vanhassakaan koulussa ei ollut mitään vikaa kun se oltais huollettu, ja siirrytty nykyaikaan ilmastoinnin ymm muun suhteen!! ihan turhaan purettiin toimiva koulu, sen on sanoneet monet muutkin asiantutijat!!!! kunpa saisi ne rikolliset kiinni, jotka tekevät tuollaisia purkupäätöksiä!! heidät pitäisi laittaa vastuuseen näistä hölmöilyistä!! odotan todella innolla pikaista vastaustanne,jos sitä ei tule, tämä juttu kyllä tulee löytymään lehdestä se on ihan varma.

Vastaus:
23.7.2013 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kiitos asiantuntijan lausunnoista.
Kosteuden ja pölyn hallintaan kiinnitetään kohteessa erityishuomiota. Vesikattorakenteiden suojaaminen työn tässä vaiheessa on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta, mutta parokkien suojaus on työmaalla ohjeistettu parokkien asentajalle aivan Suomen ohjeiden mukaisesti.
Työt valvoo nyt suuri ruotsalainen yritys Sveco ja heidän ansioituneet paikallisvalvojansa.
Kyseinen koulua rakentava yritys on ruotsalaisomistuksessa oleva perheyritys eikä työmaalla tuona aikana ollut kuin suomalaisia työntekijöitä.
Vanhan koulun purkaminen oli perusteltu ja hyvä kokonaisratkaisu, mikä tehtiin kunnanvaltuustossa. Tällä päätöksellä teemme kerralla hyvän koulurakennuksen emmekä joudu jatkuviin korjauksiin, kuten muualla maassamme on jouduttu.

Koulun rakentaminen

jan kysyy:
Sain vastauksen uuden koulurakennuksen suojaamisesta,siis vastuuta ei ole näköjään kenelläkään…katon suojaus ei olisi todellakaan mikään mahdoton juttu ,on niitä tullut suojattua!! siis taas 10vuoden päästä tehdään jo isohkoa kosteusvaurioremonttia ,tästäkin asiasta on kokoemusta.On käsittämätöntä jos me jotka sen todellisuudessa maksamme niin meidän puolta rakennustyömaalla ei valvo kukaan??? ei se voi olla näin.Parokin päät oli edelleen auki kun ajoin siitä ohi 23.7 ja katolla ei ensimmäistäkään ressua??? holvit on aivan läpimärkänä ihan takuulla!!! ihme touhua!!!

Vastaus:
26.7.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen vastaa
Parokkien päiden suojaus on urakoitsijalla työn alla, mutta kosteutta ei valvojamme mitatessa niistä löytänyt.
Onteloiden yläpinta on suojattu kermein, kuten rakennussuunnitelmassa on esitetty, joten onteloihin ei vettä pääse. Kattolautojen alle on asennettu, kuten tiedät, aluskate ja peltityöt käynnistyvät ensi viikolla.
Vastuu kosteuden hallinnasta on urakoitsijalla ja sen valvontavastuu paikallisvalvojalla sekä rakennuttajakonsultilla. Vastuu kokonaisuudesta on tilaajan edustajalla, joka on allekirjoittanut. Allekirjoittanutta valvoo tekninen lautakunta ja kunnanhallitus eli kyllä parlamentaarinenkin valvonta pelaa.

Kunnalle joulukuusi

0 kysyy:
Onko mahdollista lahjoittaa omalla tontilla oleva kuusi kunnalle joulukuuseksi ja jos on, niin keneen tulisi asian tiimoilta olla yhteydessä?

Vastaus:
18.11.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kunnalle voi esittää kuusta kunnan joulukuuseksi, joko tekninen johtaja Harri Hirvoselle (044 778 0290) tai LSKT:n puutarhuri Kati Konivuorelle (044 778 0738), joka käy aina paikalla arvioimassa kuusen. Tämän vuoden joulukuusi on kuitenkin jo tiedossa mutta seuraaville vuosille otamme ehdotuksia vastaan.

Kunnan omistamien lähimetsien hoidosta

Kuntalainen kysyy:
Tekniselle lautakunnalle Asuinalueitten lähimetsät pitäisi olla asukkaiden ja alueitten ”keuhkot” ja viihtyisyys! Asikkalan kauniit maisemat uhkaavat hukkua hoitamattomiin ja pusikoituviin metsiin! Koska kunnalla ei ole määrärahoja alueitten hoitoihin, ehdotankin seuraavaa: järjestettäisiin kunnan taholta ns. talkoopäiviä/viikkoja lähimetsien kunnostuksiin kuntalaisille! Paikalla tulisi olla tietysti valvoja/ohjaajat, joilla olisi neuvot ja ohjeet, esim.mitkä puut poistetaan, mitä vesaikkoja raivataan ym. Kuntalaisissa on paljon henkilöitä, jotka osaavat ja pystyvät metsurin hommiin, pystyvät kasaamaan puut, sahaamaan, pilkkomaan, raivaamaan risukot ja näin osallistumaan JOS siihen annetaan mahdollisuus. Palkaksi saisi vaikka kottikärryllisen polttopuita kotiinviemisiksi! Ja olisi taas ihana katsella hoidettuja metsäpuistoja! Eipä muuta, kuin kehittelemään talkoopäiviä, nokipannukahveineen ja makkaranpaistoineen työn virkistykseksi. Aloitettaisiko jo ens keväänä?

Vastaus:
7.2.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Ajatus on hyvä. Kirjoittajahan on oikeassa määrärahojen vähyydestä ja nyt ollaan edelleen jäljessä puistometsien hoidossa takavuosien säästötoimenpiteiden vuoksi. Eikä taida olla lähitulevaisuudessakaan aivan ykkösasia tämä puistometsien hoito, kun kunnan vähiä rahoja jaetaan. Tämä vaatii tietysti selvitystä etukäteen vakuutusasioiden kannalta ja ohjaajan / valvojan, jolla on aikaa tehdä tätä työtä porukan kanssa koko ajan. Mahdollisesti myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Uskoisin meiltä löytyvän tahtoa tähän toimintaan, kun ajatusta ensin vähän pureskellaan ja suunnitellaan. mutta suoraan en voi luvata. Meidän pitää tietää, että asialla on kuitenkin tarpeeksi ammattihenkilöitä, jolla on edellytykset hoitaa töitä turvallisesti sekä meidän ohjeitamme noudattaen.

Kunnan sisäiset vuokrat

Jori Ravantti kysyy:
1. Mitä hyötyä ja haittaa on ollut kunnan itseltään perimistä sisäisistä vuokrista verrattuna aikaisempaan käytäntöön?
2. Minkälaisia vaikutuksia sisäisillä vuokrilla on kunnan toimitilojen käyttöasteeseen?
3. Onko sisäisistä vuokrista ollut apua varautumisessa toimitilojen remonttikuluihin?

Vastaus:
21.10.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
1. Hallintokunnat tiedostavat tilansa ja myös tiloista aiheutuvat kustannukset. Vertailtaessa esimerkiksi kuntien välisiä kustannuksia pitää kaikki kulut olla tiedossa
2. Ei kovin suurta, mutta muutamat toimitilat ovat siirtyneet ulkoiseen vuokraukseen pois omilta hallintokunnilta.
3. Sisäinen vuokra sisältää pienet remontit ja niiden toteuttamista sisäinen vuokra auttaa mutta suuret korjausinvestoinnit toteutetaan edelleen talousarvio menoina.

Kunnan viraston ja torin ympäristö

Pia Lindén kysyy:
Kunnan virastotalon edessä,torilla on siivoton nurkkaus,mm. 2 puistonpenkkiä,jossa alkoholistit joka päivä juomat juomia omista pulloistaan,aivan Ravintola Oinaksen vieressä.Pensaat ovat leikkaamatta,männyt rehottavat,voikukat kasvavat,siis alueen kitkeminen on jäänyt kokonaan.Eikö penkit voisi siirtää mäntyjen torin puolelle,jotta vanhukset ym.tavalliset ihmiset voisivat levähtää niillä?Alkoholistit eivät halua olla (toivottavasti) ihan torin keskellä.Kukka-istutukset sensijaan laatikoissa ovat aina kauniita ja hyvinhoidettuja,nekin pääsisivät paremmin esiin,kun nurkkaus saataisiin siivottua.Ja mielummin alku-kuin loppukesästä.

Vastaus:
13.6.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Koska toria käytetään myös muihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ei penkkien siirto torialueelle ole mielestäni mahdollinen. Penkkien siirto vaikeuttaisi myös alueen kunnossapitoa. Laitan viestin tuosta hoitamattomasta alueesta eteenpäin ja hoidetaan se kuntoon.

Kuotaan rannan huono kunto

Tiku kysyy:
Kuotaan uimaranta on erittäin epäsiistissä kunnossa. Ranta on täynnä lintujen(sorsia/hanhia?) jätöksiä ja höyheniä. Ulosteet haisevat ja ovat erittäin epähygieenisiä kunnan uimarannalla. Toki missä muuallakin. Uimarannan veden laatu on tutkittu edellisen kerran 17.7. Tänään on 8.8. Tutkittu veden laatu oli tuolloin hyvä. Uimarannan käytettävyyden vuoksi se tulee siistiä pikimmiten sekä vedenlaatu tutkia mm. Suolistoperäisten bakteerien varalta.

Vastaus:
9.8.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kuotaan uimaranta on Lahden Seudun Kuntatekniikan yllä- ja kunnossapidossa ja olemme keskustelleet tuosta hanhi ongelmasta. Sama ongelma on myös muilla uimarannoilla. Hanhien karkottamiseen ei ole löytynyt hyvää ja luvallista keinoa. Vesinäytteet otetaan uimarannoilta kuukausittain ja viimeinen on otettu nyt 5.8. eikä veden laadussa ollut huomautettavaa. Kuntatekniikka toimittaa uudet analyysitulokset uimaranta ranta-alueille.

Kuotaan uimaranta ja lasten leikkipuisto täynnä hanhien jätöksiä

Kiitos etukäteen kunnalle ripeästä toimi kysyy:
Tiedän viime vuotisen vastauksen perusteella, että Kuotaan uimaranta kuten muutkin uimarannat on Lahden Seudun Kuntatekniikan yllä- ja kunnossapidossa. Kävelin tänään Kuotaan uimarannan kautta ja siellä puistotäti ihmetteli rannan törkyisyyttä ja kertoi, ettei sinne voi edes ajatella vievänsä lapsia leikkimään. Ja toden totta, ranta ja nurmikko täynnä isoja hanhen jätöksiä. Onko kunnalla mitään ratkaisua? Talkoot?

Vastaus:
15.5.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kuten kirjeessä todetaan hoitaa uimarannat Lahden Seudun Kuntatekniikka. Heidän kesätyöntekijät ovat aloittaneet vasta tehtäväänsä ja eivät ole vielä ehtineet Kuotaan uimarantaan. Asia on kuitenkin hoidossa. Kuntalaiset voivat järjestää talkoita myös oma aloitteisesti alueen kunnostamiseksi. Kunnasta voidaan alueelle toimittaa mm roska-astioita, mutta jonkun pitää ilmoittautua yhteyshenkilöksi, jotta asiat voidaan hoitaa.

Lähivirkistysalueiden käyttö ja hoito

Christa Eronen kysyy:
Ylä-Laukkalan alueen asemakaavassa on merkitty lähivirkistysalue, joka rajautuu Harjunalustantiehen ja Oksakujaan. Kenen käyttöön alue on tarkoitettu? Onko kunnalla hoitosuunnitelmaa tälle alueelle? Puusto on tiheää ja aluetta käytetään nyt mm. puutarhajätteiden sijoituspaikkana.

Vastaus:
20.5.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Alue on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten virkistyskäyttöön. Tosin tiheä ja pusikoitunut lähimetsä ei houkuttele virkistyskäyttäjiä, vaan nimenomaan toimii helposti juuri mm. puutarhajätteiden yms. sijoituspaikkana. Puutarhajätteiden sijoittaminen toisen maalla ei ole sallitua, joten siltä osin alueen asukkaat toimivat vastoin säädöksiä. Tämän vuoden puistometsien hoito-ohjelmassa alue ei ole. Alue otetaan huomioon yhtenä tulevana kohteena, joka toteutetaan määrärahojen salliessa.

Laituri uimareille Vartiovaaran rannalle ?

Marita Munter kysyy:
Miksei ole kuin pelkkä uimakoppi ja kivinen ranta joihin lyö jalkansa? Kuotaassakin upea laituri uimareille…

Vastaus:
9.7.2012 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Vartiovaaran ranta ei kuulu Asikkalan kunnan ylläpitämiin rantoihin. Uimakoppi sinne tuotiin käyttäjien runsaiden yhteydenottojen vuoksi. Kunnalla ei ole tarkoitusta lisätä enää uimalaitureita, koska niiden ylläpitoon ei ole nyt määrärahoja. Useat rannan käyttäjät ovat saaneet luvan käyttää vieressä olevaa yksityistä laituria uimapaikkanaan.

Laiturien valaistus

Pia kysyy:
Hei, olen usein Kuotaanrannan ohi kävellessäni miettinyt, että mitä järkeä on pitää laitureilla valaistusta talvella. Siinä rannassa se toki on tarpeen, mutta laitureilla tuskin kenenkään tarvii talvella mitään nähdä. Vai onko sillä edes merkittävää vaikutusta energiankulutukseen?

Vastaus:
11.1.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Täytyypä pyytää sammuttamaan valot. Kunnan kokonaisenergiakulutukseen niillä ei ole merkitystä, mutta ainahan säästetty euro on kunnalla avuksi.

Lehdokkipolku/ Orjastentie

Capris kysyy:
Hei, Mitä ihmettä tapahtuu Orjastentien ns.Y mutkassa ? Puita on kaadettu, maa tasoitettu ja jonkinmoinen kala-allasko suunnitteilla ?Käsittääkseni alue oli pensaskasvuineen laulu- ym rastaiden ja pikkulintujen pesimäaluetta.Kauniit rentukat ja kosteikkokasvit ovat vuorenvarmasti hävitetty ja tilalle tulee mitä ? Ihmettelee asukas

Vastaus:
19.2.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseille kohdalle rakennetaan hulevesien laskeutusallas, jolla vähennetään kiintoaineen sekä ravinteiden pääsyä rehevöittämään Päijännettä.

Leikkiteline Lippokadulle ??

Hanne Pekkarinen kysyi:
Hei! Kyselin viime syksynä Lippokadun leikkipuistosta poistetusta leikkitelineestä… Onko selvinnyt onko sen tilalle tulossa uutta telinettä? Perheemme pojat sellaista kovasti kaipailevat. Käyttöä varmasti olisi, sillä pelkästään Paasirinteentien varrella asuu 13 lasta (ja lisää on tulossa). Toinen mieluinen sijoituspaikka uudelle leikkitelineelle voisi olla Kivirinteentien varrella sijaitsevassa pienessä leikkipuistossa.

Vastaus:
18.05.2012 Tekninen Johtaja Harri Hirvonen
Tämän leikkipuiston saneeraaminen tulee tapahtumaan ensi vuonna, jos valtuusto antaa puistojen peruskorjaukseen määrärahaa vuodelle 2013.

Lippokadun leikkipuisto

0 kysyy:
Olen pariin kertaan kysellyt Lippokadun leikkipuiston uudistamisesta / parantamisesta. Viime keväänä sain tällaisen vastauksen tekniseltä johtajalta Harri Hirvoselta: Tämän leikkipuiston saneeraaminen tulee tapahtumaan ensi vuonna, jos valtuusto antaa puistojen peruskorjaukseen määrärahaa vuodelle 2013. Millainen tilanne nyt on? Kyseisestä puistosta paljastui lumien sulamisen jälkeen hurja määrä kissan kakkaa. Nyt emme ole siellä muutamiin viikkoihin käyneetkään, joten en tiedä tämän hetken tilannetta. Kissat kuitenkin siellä ovat näyttäneet kulkevan. Olisikohan niiden kuriin saamiseen keinoja??? En vauvaani viitsi päästä hiekkaleikkeihin kun tiedän mitä siellä hiekan seassa on… Hyvälle leikkipuistolle olisi kysyntää alueella!

Vastaus:
23.7.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Lippokadun eli Lähdepuiston leikkivälineet on tilattu ja asennus tapahtuu loppusyksystä kun maanrakennusryhmä vapautuu muista tehtävistään. Kissojen kulkemista puistoissa ei voida estää kunnan tai kunnossapitourakoitsijan toimesta, vaan kissojen omistajat ovat tässä avainasemassa. Valitettavasti kissoja ei pidetä kiinni kuten pitäisi. Hiekkalaatikkoon voimme asentaa suojapeitteen, mutta sen käyttämistä ei voida valvoa tai toteuttaa kunnan toimesta, vaan se jäisi käyttäjien vastuulle.

Matkailu

teija kysyy:
Tiedustelisin, olisiko mahdollista saada Pirppulan uimarannalle leiriytymiskieltokylttiä. Perustelen asiaa sillä, että taas 8.6. on alkanut turistien leiriytyminen rannalle. Alueen asukkaana ei ole mukava kuunnella mekastusta yön läpi. Alueen lähimmät talot ovat alle sadan metrin päässä ”leirikeskuksesta.” Nyt rannalla oli kolme telttaa sekä useita autoja. Mielestäni yleinen uimaranta ei ole leiriytymistä varten tässä mittakaavassa takoitettu alue, tiedän kyllä, että jokamiehen oikeudella jossain mittakaavassa yöpyminen on luvallista. Mutta nyt näyttää siltä, että joka kesä väkeä tulee lastemme uimarannalle sankoin joukoin aina vaan enemmän. Onhan alueella koirienkieltokin. Enempi nämä turistit aiheuttavat sotkua kuin koirat. Koiran jätöksen voi vielä pestä jalkapohjasta vedellä pois, mutta rikkoutunut juomapullo lapsen jalkapohjassa pilaa koko kesän!

Vastaus:
11.6.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Käsittelemme kieltomerkki asiaa teknisessä lautakunnassa, koska kunnassa ei ole suoraa leiriytymiskieltoa. Kuntatekniikalta saadun tiedon mukaan ei alueella ole esiintynyt tavanomaista enempää siivottomuutta. Häiriö tilanteessa on toimivalta vain poliisilla, joka on häiriötä kärsineen kutsuttava paikalle. Kunta on tilannut Securitakselta kiertävän vartioinnin alueelle, jonka pitäisi myös puuttua asiaan.

Mustaniemen satama-alueen kunnostaminen.

soutuvenepaikan vuokralainen kysyi:
Nyt kun Mustaniemen venesatamaa laajennetaan/kunnostetaan, onko samalla huomioitu pienvenerannan kunnostaminen? Se vaatisi myös pikaista huoltoa ja parannusta. Samalla olisi aiheellista myös matonpesupaikan suunnittelu toiseen paikkaan, nyt se on liian ahtaaseen koloon, jopa vaarallisesti ajotien laitaan ympäröitty ja puhdistamon hajuissa joutuu mattoja pesemään! Venesataman väljillä nurmikentillä, tai viereisen Huilausrannan alueella olisi matonpesupaikalle paljon parempia ja turvallisempia paikkoja! Voisiko nämä kyseiset asiat huomioida venesataman parannustoimenpiteinä myös?

Vastaus:
09.01.2012 tekninen Johtaja Harri Hirvonen
Kyseisiä toimenpiteitä ei ole sisällytetty Kuotaan sataman laajennuksen toimenpiteisiin, joten niille ei ole varattu määrärahaa. Katsotaan mitä jatkossa voidaan tehdä.

Pakkasen laiturin RANNAN käyttöoikeus

Kesävääksyläinen kysyy:
Saako Hakatien päässä olevassa rannassa käydä uimassa vai omistaako Pakkanen ko rannan ja laiturin. Nyt siellä on vihainen rouva joka ajoi meidät pois ja sanoi että hän omistaa rannan ?

Vastaus:
11.8.2014 suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu
Ranta ja laituri ovat Pakkasen omistuksessa.

Pirppulan ranta

Pirppulalainen kysyy:
Hei! Olisin tiedustellut, voisiko Pirppulan rantaan saada leiriytymiskieltomerkin? Rannassa oli taannoin `leiri` joka järjesti aikamoiset meluhaitat ympäristöönsä, ja kovasti roskaiset jäljet rantaan. Ranta on pieni, mutta meille alueen asukkaille kovasti rakas, ja toivoisimme sen pysyvän kaikille avoimena, eikä satunnaisena leirialueena.

Vastaus:
23.7.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tekninen lautakunta on keskustellut alueella leiriytymisestä. Sinne asetetaan leiriytymiskieltomerkit. Tämä ei kuitenkaan poista muuta alueella olevaa toimintaa. Siihen voimme puuttua, kun otamme alueen piirivartioinnin piiriin loppusyksyksi. Poliisin kutsuminen on ainut keino kuntalaisen puuttua alueen häiriöihin.

Telakkapuiston risut (20.5.2015)

Pali vaan kysyy:
Kuinka monta vuotta puiden kaatojen latvat mätänee telakka puistoon. Eikö ne olisi kannattanut antaa kuntalaisten pilkkoa ne lämmityspuiksi. On ajattelemisen arvoista kunnan virkamiesten toimintaa, kun aamulenkillä katselee näitä risukasoja.

Vastaus:
20.5.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen

Alueen risut on myyty pois, ja jos asukkailla on tarvetta vielä kerätä jäljelle jäävää ylijäämäpuuta voi olla yhteydessä minuun.

Pirppulan ranta

asukas kysyy:
Hei. Mitenkä Pirppulan rannan leiriytymiskieltomerkin asettaminen edistyy? Aikaisemmista vastauksista päättelin, että sellainen sinne olisi tulossa. Milloin? Toivottavasti pian!

Vastaus:
8.5.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Taulu tilattu toimitusaika noin 2-3 viikkoa.

Pirppulan ranta

asukas kysyy:
hei. nyt jo kuukausi kulunut, kun kyselimme rannalle sijoitettavan leirintäkielto-merkin asentamista. Vastaus oli noin 2-3 viikkoa. Merkkiä ei ole vieläkään laitettu. Mikä mättää?

Vastaus:
9.6.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tulossa on, mutta siirtynyt kiireellisempien töiden vuoksi.

Pirppulan uimarannan grillikatoksen ja rannan käyttö

Riitta Koskenkangas kysyy:
Onko kunnalla keinoja estää Pirppulan uimarannan ja grillikatoksen käyttö yöaikaan? 8-9.6 välisenä yönä meteli oli miltei aamuun saakka sitä luokkaa, ettei nukkuminen lähitaloissa onnistunut. Saako sinne leiriytyä? Onko poliisin kutsuminen paikalle ainoa vaihtoehto?

Vastaus:
23.7.2013 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tekninen lautakunta keskusteli alueella leiriytymisestä ja sen vuoksi sinne asetetaan leiriytymiskieltomerkit. Tämä ei kuitenkaan poista muuta alueella olevaa toimintaa. Siihen voimme puuttua, kun otamme alueen piirivartioinnin piiriin loppusyksyksi. Poliisin kutsuminen on ainut keino kuntalaisen puuttua alueen häiriöihin.

RANNAN KÄYTTÖ

Hessu kysyy:
TULEVANA KUNTALAISENA TIEDUSTELEN, VOIKO ”KUOTAAN RANTAA” (en tiedä virallistanimeä ko. rannalle. Ranta kulkee Männikkötien suuntaisesti. Kahden venesataman välissä. Keskusta katsottuna ennen virallista uimarantaa. Nurmikentän ja talojen välissä. Rantaa myötäilee kävelytie. ) VOIKO RANTAA KÄYTTÄÄ L E M M I K K I E N /LASTEN UITTAMISEEN, VAI ONKO RANTA YKSITYINEN??? Siinä, kun on pari laituriakin, mutta ei ole mitään yksityisrannan ilmentämää kylttiä tms.

Vastaus:
29.7.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyllä kyseinen ranta-alue on kunnan hallinnassa. Kyseisellä alueella on muutamalla kiinteistöllä lupa vesilämpöputkien asentamiseen, mutta muuten se on yleisessä käytössä. Lasten uimapaikaksi en aluetta suosittele, sillä lapset käytetään yleisillä uimarannoilla ja tuon alueen vaaroista tai riskeistä ei meillä ole tietoa. Koirillekin on Vääksyssä osoitettu kaksi paikkaa eli Saitan ja Vartiopolun alueet eli ne käyttöön ensin.

RANNAN KÄYTTÖ – tarkennus

Hessu kysyy:
Eli, jos ymmärsin oikein. (ettei vain tule väärinkäsityksiä!!) Rannalle voi siiis mennä lapsen, että koiraien kanssa uimaan/oleilemaan.??? (viralliselle rannallehan ei koira perheenjäseniä voi viedä) KIITOS VASTAUSTEN VAIVANNÄÖSTÄ!

Vastaus:
31.7.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyllä on, mutta sen verran tarkennan, että tuo vesialue, missä ovat laiturit on jo Anianpellon kalastuskunnan aluetta ja he ovat laituripaikat vuokranneet. Osa maa-alueesta on myös kalastuskunnan omistuksessa, mutta kaavassa osoitettu viheralueeksi. Kalastuskunta ei ole kieltänyt alueensa käyttö, joten alueella saa oleilla. Uiminen taitaa kuulua jokamiehen oikeuksiin, mutta lasta en ko, rannassa uittaisi, koska vieressä on virallinen uimaranta, jonka vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Koirien uittaminen on kielletty uimarannoilla, ei siis kyseisellä rannalla, mutta kun koirillekin on omat uimarannat, niin miksi ei käytettäisi niitä. Tarkemmat kartat alueesta, kaavasta ja omistuksista saa täältä teknisestä toimesta Asikkalantie 21.

Suivan alue

Kartsa kysyy:
koskahan suivan alueelta puretaan vanha omakotitalorumilus ?

Vastaus:
20.8.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Talo puretaan viimeistään keväällä tai kun saadaan Suivan sataman valaistuskeskus paikoilleen. Nyt sähköt tulevat kiinteistön kautta.

Suivan alue 2

kartsa kysyy:
tarkoitin Suivan alueen talorumiluksella entisen englantilaisen leikkikoulun vieressä olevaa kivitaloa,että koska SE puretaan ?

Vastaus:
22.8.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseinen kiinteistö on Lujatalojen omistuksessa eli kunnalla ei siitä ole mitään tietoa. Asiaa voi tiedustella Lujatalojen Hämeenlinnan pisteestä Jyri Niskaselta.

Suivan rannan koirien uittamis paikka

Ärsyyntynyt kysyy:
Miksi Suivan rannan koirien uimapaikka on ihan huonosti hoidettu? Ei sinne kukaan halua mennä koiraansa uittamaan!!!! Menkää itse uimaan johonkin limaan niin saatte tietää miltä se tuntuu. Toivon että voisitte kunnostaa tämän uimarannan ja mahdollisimman pian koska ulkona on 30 astetta kuuma ja koiratkin haluaa varmasti viilennystä. Jos kunnostusta ei tule tämän viikon aikana, ehdotan teille että menette itse ulos toppavaatteissa. Siltä nimittäin koirista tuntuu paksun turkin takia.

Vastaus:
19.5.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Valitettavasti kaikkea ei voida hoitaa kuntoon kerralla. Kevät töitä on nyt kaikilla rannoilla ja kaikki hoidetaan, mutta ajallaan. Ensimmäisenä laitetaan kuntoon uimarannat ja -paikat ja sen jälkeen vasta tehdään koirien ranta-alueiden kunnostus.

Suivan rannan valot

Pauli Seppälä kysyy:
Harri.Hirvonen@asikkalan kunta.fi Suivan laiturilta on kaksi valotolpasta rikottu, saako niitä korjautettua, koska siellä on tänä kesänä tapahtunut useita venemurtoja. Kunnon valaistus auttaisi maalaisjärjellä ajateltuna korjaamaan tilannetta. Samalla kysyn, voiko näkemäesteenä olevaa kaislikkoa niittää, että näkyvyys rivitaloille paranee, joka myös vähentää venevarkauksia?

Vastaus:
3.9.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen

Valot kunnostetaan katuvalokierron yhteydessä ja katsomme voimmeko raivata aluetta, kun keskustelemme vesialueenomistajan kanssa.

Suivan ranta

Janne Hyttinen kysyy:
Ihmettelen suivanrannan kuntoa!!! SIELLÄ ON KOIRILLE TARKOITATTU UIMARANTA jota tuskin uskaltaa käyttää kun siellä on niinpaljon mädäntynyttä kaislaa ja muuta roskaa!! Onko tuo kunnalle hyvää mainosta?yksi koira sai kyseisellä koirien uimapaikalla tasuunsa todella ison ventin lasinsirusta. Otan kyllä nyt itse haravan mukaan ja kunnoistan rannan! Rannassa ei ole muunmuassa jätelajitteluun taroitettuja astioita??? Lisäksi asun suivantiellä josta olisi mahdollisuus kauniiseen järvinäköalaan mutta niiinsanotussa puistossa rehottavat puut estää todella hyvin näkyvyyden järvelle ja lisäksi sähkölinjoja hipovat puut suivantiellä on kyllä hengenvaarallisia?

Vastaus:
21.8.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Olemme tehneet puhdistuksen noin kerran vuodessa mutta sitä kaislaa ym kertyy kohteeseen nopeasti. Ensi keväänä laitamme Suivan rantaan myös energia-astin mutta muuta lajittelua ei ole tarkoituksena sinne laittaa. Otamme esityksenne huomioon tuon rantapuiston suhteen mutta seuraavalle vuodelle en sitä voi luvata.

Suivan ranta

Janne Hyttinen kysyy:
Suivan rannasta viellä.Käyn aika usein siellä, ja en usko että kaisla mätänee, ja alkaa haista niin nopeasti kuin siellä oleva kaisla jäte haisee.Koirien uimarntaan saisi helposti lapsille ja koirille tarkoitetun siistin uimarannan pienellä vaivalla.Jotkun kun haluavat uida myös koirienkin kanssa.

Vastaus:
25.9.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Muutakaan syytä hajulle emme ole löytäneet mutta tarkastellaan asiaa. Koirien tuominen yleiselle uimarannalle on kielletty, joten emme voi kunnostaa koirien uimarantaa lasten tai muidenkaan käyttöön. Yritämme keväällä laittaa koirille vähän paremman paikan uida. Jos joku haluaa uida koiransa kanssa siinä paikassa niin sitä emme voi kieltää.

Suivan ranta

uimari kysyy:
moi. milloin suivan rannassa oleva ponttooni asennetaan paikoilleen? rannassa käy jo nyt paljon uimareita, mukaanlukien minä ja vuoroa uimiseen pitää melkein jonottaa!

Vastaus:
26.5.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Suivan rannan ponttooni lasketaan veteen vielä tällä viikolla ja sitten aktiiviset asukkaat
hoitavat sen varsinaisen kiinnityksen.

Tekninentoimi

Milja Siven kysyy:
Kanavanniemen venepaikat todella huonossa kunnossa. Tolpat kaatuneet ja katkenneet, yksi tolppa hinattu jo rantaan, ettei se löydy kohta jonkun veneen pohjasta läpi menneenä. Ei ole kovin edustavaa Asikkalan kunnalle, jos ainoat vieraspaikat Vesijärven puolella ovat noin huonossa kunnossa! Eli voisko asialle tehdä jotain???

Vastaus:
23.7.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kanavaniemi on menettänyt vierassatamaroolinsa, kun Kanavalahden satama valmistui. Kanavaniemeen ei olla vuokrattu venepaikkoja siellä esiintyneen ilkivallan vuoksi yhdeksään vuoteen.
Alueen katkenneet peräpaalut on poistettu eikä niiden tilalle ole tarkoitus laittaa uusia.
Alueelle jäi muutama peräpaalu niitä harvoja sinne pysähtyviä veneitä varten.

Tienvarret siisteiksi, jotta Vääksyn yleisilme olisi houkuttava

Riitta Lalla kysyy:
Näyttää siltä, että suurempi talvikausi alkaa olla takanapäin. Olisiko kohta aika ryhtyä tienpientareiden siistimiseen? Valtatie 24:n Vääksyn osuus olisi syytä pikaisesti saada asianmukaiseen kuntoon, jotta yleisilme olisi houkuttava – ja vielä parempi – koukuttava; ”pakko kääntyä Vääksyyn!” Huoltoaseman ja Vanhan Vääksyn väliset pientareet tulisi puhdistaa rehottavista puista ja erityisesti Vääksyn liittymän reunat ja liittymän sisälle jäävä metsäkaistale kasvaa jo monen metrin pituista riukua; se paikka jos mikään tulisi saattaa arvoiseensa kuntoon, jotta yleisilme Vääksystä olisi asiallinen. Kyllä tiehallinnosta siihen lupa heltiää, vai? Ja jälleen kerran ehdotan, että siltojen kaiteisiin tai valaisinpylväisiin hankittaisi kunnon kukkaistutustelineet, joissa kesällä kasvaisi kukkameri. Samoin kunnantalon edessä oleviin valaisinpylväisiin. Mallia voi hakeä läheltäkin; taisi peräti Lammilla olla esimerkilliset istutukset? Mikä upea ensivaikutelma Vääksystä syntyisikään! Ja kun kahden veden äärellä ollaan, samanlaisia puuveneitä kuin kirjaston pihalla on, niihin istutuksia ja sijoituspaikaksi kanavan laidat, Vääksyyn tuloväylät (järkyttävät betonirenkaat pois) ja uuden keskustan asfalttipihamaat. Uusi keskusta kaipaa paljon kaunistusta, siksi ruma ja paljas on asfalttimeri siellä. Vanha puuvene, istutuksia ja penkki, jolla voi levähtää ja antaa silmänsä levätä? Onko se mahdoton tehtävä?

Vastaus:
3.3.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tekninen toimen talousarviota leikattiin vuodelle 2014 noin 500 000 euroa. Olemme kuitenkin pitäneet kesäkukkaistutukset entisellään, mutta mitään emme voi lisätä. Vaikka esitetyt toimenpiteet näyttävät helpoilta tai halvoilta toteuttaa, ei puistojen ja yleisten alueiden määräraha noin 160 000 euroa mahdollista niitä. Teknisellä toimella ei siis ole mahdollisuuksia tehdä esitettyjä parannuksia.

Uimapaikan parannus

Hunsvotti kysyy:
Vartiopolusta länteen Telakkapuistossa on Päijänteen rannassa uimakoppi,mutta ranta on melko kivikkoinen ja osin kivet limaisia.Alueella käy uimassa pääosin veteraani-ikäisiä.Olisko kunnalla tahtoa ajaa traktorilla kuorma sopivan kokoista soraa ranta-alueelle.Ei siitä olisi tarkoitus mitään ”rivieeraa” tehdä,mutta yksikin sorakuorma olisi hyväksi.

Vastaus:
23.7.2014 Tekninen johtaja Harri Hirvonen
Käymme mahdollisimman pian paikalla katsomassa, kuinka voimme tilannetta parantaa.

Urajärven leikki-alue

Urajärvi kysyy:
Hei! Olen kuullut, että Hyrtiälänkujalle olisi kaavoitettu lasten leikki-alue, onko näin? Jos näin on niin kysynkin onko alue toteutumassa? Alueelle muutama vuosi sitten muuttaneena pienin tytön äitinä koen sen olevan melko tärkeä alueen lasten ja vanhempien yhdistäjänä. Uskon myös, että alueen muut äidit/isät ja lapset olisivat myös iloisia, mikäli alue toteutuisi.

Vastaus:
23.4.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Hyrtiälänmäen asemakaavassa ei ole varattu leikkipuistoa VL alueelle. Jos asukkaat kokevat asian tärkeäksi olisi siitä hyvä tehdä aloite tekniselle lautakunnalle.

Suivan rannan kunto (21.5.2018)

MR:Nobody kysyy:
Telapaikat soutuveneille?

Vastaus:
21.5.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asia on ollut esillä,  mutta siihen palataan vasta syksyllä, koska veneet ovat nyt jo vesillä.

 

Urajärven vesihuolto

Urajärveläinen kysyy:
Nyt kun valtuusto on hyväksynyt Urajärven otettavaksi kunnan vesihuoltoalueeksi, mihin arvioidaan liittymä maksun aikanaan asettuvan? Kunnan sivuilta löytyy kohta jossa maksut eri kylien osalta on ja Urajärven kohdalla mainitaan vesi- ja viemäriliittymän yhteishinnaksi 6100€ Pitääkö tämä lähellekään paikkansa?

Vastaus:
23.10.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Valtuusto käsittelee Urajärven suunnitellun vedenjakelualueen ottamisen kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi seuraavassa kokouksessaan 12.11.2012. Tällä hetkellä viimeisin tieto on, että liittymän hinta vesi- ja viemäriverkkoon on 9 400 euroa, mutta tämä hinta sisältää kiinteistökohtaiset pumppaamot, joita kunta ei ole yleensä rakentanut.

Lipputankojen huono kunto (21.5.2018)

Kaija Huotari kysyy:
Kunnan omistamissa kiinteistöissä ei ole pidetty huolta lipputangoista. esim. Kalmarin huvilan lipputanko on hyvin huonossa kunnossa, eipä siihen pitäisi enään lippua laittaa!

Vastaus:
21.5.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kiinteistönhoitaja tarkastaa asian ja asia hoidetaan kuntoon.

 

Vesistön puhtaus

Heroderoni kysyy:
Vääksyn kanavassa päijänteenpuoleisen odotuslaiturin alla kelluu roskia ja ylipuolenväliin uponnut 600 litrainen muovinen jäteastiä. Kenelle tämän siivous kuuluu? Ilkivallan tekijöitä tuskin saadaan kiinni, ja kuntaan olen toistaviikkoa sitten ilmoittanut asiasta. Silti se siellä kelluu.

Vastaus:
25.11.2013 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Teknisen toimen tietoon tuo asia tulee vasta nyt mutta viemme asian eteenpäin. Alue on Liikenneviraston hallinnassa ja tiedotamme asiasta heille pikaisesti.

Kuusenkerkkä (9.6.2017)

Marina kysyy:
Tämä ystävyyspuisto eli tämän Rusthollintien vieressä olevat isot kuuset saako sieltä ottaa kuusenkerkkiä!?

Vastaus:
9.6.2017 hortonomi Pirjo-Riitta Pyysing
Hoidetun puiston puista ei anneta lupaa kerätä kerkkiä.
Kunnan puistometsästä esim. Telakkapistosta, Markkinakankaalta tai Anianmetsästä voi pienissä määrin kerkkiä ottaa.

 

Yleiset valot

Säästökohteita löytyisi kyllä kysyy:
Kaikki tiedämme, että kuntataloutemme on on kireällä, mutta ei kuitenkaan vielä kuralla. Kiinteistöveroa nostettiin, jotta Urajärven koulu sai jatkaa. Oivasta tullee jatkolaskuja, jotka pakottavat pohtimaan jopa veroäyrin nostoa. Toisin sanoen, säästöä pitää syntyä vielä monesta kunnallisesta toiminnasta. Aviomiehelläni on tapana kävellä minua töihin vastaan pitkin Vääksyn kylänraittia ja häneltä tuli oikein hyvä säästökohde. Katuvalot ovat päällä illansuussa valoisaan aikaan, jopa monta tuntia, vaikka ilmankin näkee. Terveysaseman ja vanhus- ja vammaispalveluyksiköiden pihavalot samoin ”ylivalaistuna” puolet vuorokaudesta. Haluaisin tietää, mitä maksaa katuvalojen ja kunnan rakennusten yksikin tunnin pituinen valaistus. Nyt on kohta kesä eikä valoja todellakaan tarvitse. Talvi onkin eri aikaa. Olen varma, että säästöä vuoden mittaan tulisi melkoisesti eikä kyse olisi muutamasta sadasta eurosta. Sama koskee kaikkia kunnan rakennusten sisävalaistuksia; kun tilat ovat tyhjinä, voi valaistuksen sammuttaa, pienenä esimerkkinä terveysasema perjantaina klo 14 jälkeen, jolloin kaikki ovat poistuneet, mutta kaikki valot tunteja päällä. Ei voi olla vaikeata säätää nappuloita säästölinjalle.

Vastaus:
28.4.2014 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asikkalan tie- ja katuvalojen energian säästöä parannetaan kokoajan ja nyt valot palavat noin 7 lux:a pienemmällä valomäärällä. Suomessa katuvalot palavat voin 3000 – 3700 tuntia ja kun meillä niiden kustannukset on 81 000 euroa niin tuntihinta on noin 22 – 27 €/h. Rakennuksista ulkovalojen osuutta ei voida eritellä.

Valaistuksessa suurin säästö saadaan kehittämällä ohjausta sekä vaihtamalla valaisimet LED-valaisimiksi, mutta voi tiukentaa valojen sammumisen ja syttymisen rajoja myös tiukemmalle kuten viestissä esitettiin. Kiinteistönhoitomme ottaa myös asiakseen ohjata kiinteistöjen valojen käyttöä. Käyttäjien opastuksella saadaan suuri hyöty.

Tekninen lautakunta käsittelee tie- ja katuvalojen kesäsammutuksen seuraavassa kokouksessaan.

Uimarannat

Nimimerkki ak kysyy: (18.6.2018)

Kysymys:

Missä sijaitsevat kunnan ylläpitämät uimarannat?
Saanko myös osoitteet?

Kiitos mahdollisesta vastauksesta.

Vastaus:
Tekninen johtaja Harri Hirvonen vastaa:

Parhaiten kaikkien kunnan rantojen yhteytiedot löytää allaolevan linkin kautta.

Uimarannat

 

 

 

Tilaajavastuu (21.1.2015)

Jari Rinkinen kysyy:
Miten kunnassamme hoidetaan tilaajavastuu asiat, lähinnä asiat kiinnostaa taloteknisissä asioissa, kun työtä tilataan selvitetäänkö verovelka, yel, tyel,vastuuvakuutukset ja pidetäänkö niistä seurantaa. Olen seurannut Tilaajavastuussa muutamaa kunnan käyttämää yritystä joilla on tilaajavastuun mukaan selvitettävää.
Olemme Sato Oy, Vatrotalot Oy, Ovenia Oy:n sopimusurakoitsijoita ja heillä on selkeä sääntö mikäli Tilaajavastuu asiat ei ole kunnossa työn teettäminen keskeytyy kunnes asiat on kunnossa.

Vastaus:
21.1.2015 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kunnalle yritys- ja yhteisöjärjestelmän mukaiset rekisterit tarkastaa tilitoimistomme Calpro Oy ja urakoissa tekniset palvelut tarkastaa kaikki tilaajavastuulain mukaiset tiedot. Erillisten eläkejärjestelmien rekistereitä tarkastetaan satunnaisesti mutta noin kerran vuodessa erillisellä pyynnöllä.

Meillä jos asiat on hoidossa tai sovittu esim verottajan kanssa ei työtä tai työn saantia estetä vaan yrittäjän annetaan hoitaa asiansa kuntoon.

 

Katuvalot Kuotaan alueella (16.3.2017)

valoa kaipaava kysyy:
Olemme monena iltana ihmetelleet pimeyttä ja katuvalojen puutetta Takakuotaantien ympäristöissä. Onko menossa säästötalkoot vai mistä pimeys johtunee? Täällä on tosi pimeää!

Vastaus:
16.3.2017 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kyseisiä valoja on korjattu viime perjantaina eli 10.3., jolloin ne saatiin toimimaan. Vika on tietysti voinut uusiutua. Tarkastamme asiaa.

 

Kalmarinrannan tulentekopaikka? (20.4.2017)

Huolestunut kysyy:
Kalmarinrannassa on betonirengas, jossa on pidetty talven aikana tulia, paistettu kenties makkaraa ym. jäällä retkeilyn lomassa. Se, kuka sen on sinne järjestänyt, minulla ei ole tietoa. Nyt kysynkin / toivon, että poistetaanhan se kesäksi? Sieltä on jo yhdestä penkistä revitty yksi lauta irti, katkottu ainakin yksi kasvava nuori puu ja ne ovat päätyneet poltettavaksi. Siinä on kohta vaarassa kaikki puutavara, uimakoppeja myöten. Suosittelen pikaista poistoa, jo ennen Vappua.

Vastaus:
20.4.2017 maanrakennusmestari Ari-Pekka Rajaranta
Kiitos palautteesta! Betonirenkaan tuonnista Kalmarinrantaan ei minulla ole tietoa. Rengas on siellä ollut jo pidemmän aikaa.Renkaan poistaminen ei varmaankaan lopeta nuotioiden tekoa. Nuotiopaikan puuttuessa niitä tehtäisiin kuitenkin johonkin kohtiin, joten en olisi renkaan poiston kannalla.

Penkki on tarkoitus korjata kevään aikana.

 

 

 

Puuttuva katuvalaistus / Ämmäläntie (13.9.2016)

Eino kysyy:
Ämmäläntie 13 kohdalla pienen mäennyppylän kohdalla ei katuvalo pala. Aiheuttaa turvallisuusriskin sekä autoilijoille että jalankulkijoille. Pyydän korjaamaan vian. Kiitos.

Vastaus:
13.9.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Kiitos tiedosta ! Kirjaamme kohteen muistiin.
Katuvalo kierros tehdään kerran vuodessa syys-lokakuussa, jolloin kaikki valot tarkastetaan.

 

Urajärven vesi

Alwari kysyy:
Onko mm. Urajärven veden (siis järviveden) laatua tutkittu? Tekeekö kunta tällaista tutkimusta/seurantaa? Näin kesäasukkaan näkökulmasta vesien kuntoa tulisi seurata jos kiristyvät jätevesivaatimukset lisäävät kustannuksia ja kiinteistöverolle saisi näin edes jotain vastinetta.

Vastaus:
30.5.2016 Tekninen johtaja Harri Hirvonen:

Asikkalan kaikkia pienjärviä seurataan tietyin väliajoin. Kunta seuraa Urajärven veden laatua 5 vuoden välein. Lisäksi Ely-keskus tutkii Urajärveä vielä tiheämmin koska se on Natura-järvi. Urajärven vedenlaatu on hyvä. Se luokitellaan karuksi järveksi kokonaisfosforin perusteella ja sen vesi on melko kirkasta (väriluku 10). Vesi on happamuudeltaan lievästi emäksistä. Urajärvi on vedenlaadultaan poikkeuksellinen, koska se on karu ja kirkas, mutta myös emäksinen. Kunnan ympäristönsuojelusta voi kysellä tarkempia vedenlaatutuloksia.

 

 

Koirat uimarannalla (1.8.2018)

Ihmettelijä kysyy:
Näin uintikelien ollessa erinomaiset on Päijänteen rannoille ja laitureille ilmestynyt myös uimareita koirineen.
Mikä on tilanne koirien uittamiseen ja käyttämiseen uimarannoilla? Esim. Kuhapolun päässä oleva ranta on ”puolijulkinen”. Julkisilla uimarannoillahan (Kalmari ja Kuotaa) koirien uittaminen ja ulkoiluttaminen on kielletty.

Vastaus:
1.8.2018 ympäristönsuojelusihteeri Anniina Jäntti
Koirien uittaminen yleisillä uimarannoilla on tosiaan kielletty, mutta muilla rannoilla koiria voi uittaa. Yksityisillä rannoilla tulee kysyä lupa maanomistajalta.

 

Terveyspalvelut (3)

Nytkö alkaa terveysasematoiminnan supistaminen?

Palveluja ei saa supistaa kysyy:
Kyliltä ja vuodeosastolta kuuluu kummia: Maaliskuun alussa Vääksyn terveysaseman vuodeosastopaikkoja vähennetään 39:stä 33:een ja toukokuussa 30:een. Merkitseekö tämä sitä, että pikkuhiljaa vuodeosastopaikkoja vähennetään, kunnes enää Salpakankaalla on Oivan vuodeosastoja? Onko tämä tieto tullut kuntapäättäjille vai tekeekö Oiva omia päätöksiään asikkalalaisia kuulematta?

Vastaus:
Vs. peruspalvelujohtaja Mika Forsberg, Peruspalvelukeskus Oiva
Auditoinnit ja selvitykset ovat nostaneet esiin laitospaikkojen vähentämisen tarpeen. Kyse on palvelurakenteen kehittämisestä avopainotteisemmaksi ja siten kustannusrakenteeltaan kevyemmäksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Valtakunnalliset muutostarpeet konkretisoituvat myös Päijät-Hämeessä ja Oivan toiminta-alueella. Palvelurakenteiden uudistamisen kannalta korostuu kokonaisvaltaisuus ja suunnitelmallisuus, jotta päästään kokonaistaloudellisiin ratkaisuihin. Yhteistoiminta-alueen myötä liikkumavara on laajempi, mikä konkretisoituu palvelutarpeiden muutostilanteissa, joiden ennakointi on joskus vaikeaa.

Tavoitteita koskevat muutokset ovat sisältyneet Oivan palveluiden kehittämistä koskeviin asiakirjoihin viime vuosien aikana. Näitä asiakirjoja on käsitelty laaja-alaisesti eri foorumeilla mm. toimielimissä. Vuodeosastopaikkojen keskittyminen vain Salpakankaalle ei sisälly toiminta- / kehittämisuunnitelmiin.

Oivan ja kuntien yhteistyö on välttämätöntä muutosten valmisteluvaiheesta täytäntöönpanoon. Keskeinen osa muutosten eteenpäin viemistä ovat erillisneuvottelujen/palaverien lisäksi vuosittain käytävät palvelusopimusneuvottelut kuntien kanssa. Talousarviovuoden aikana eteenpäin vietävät muutokset on kirjattu myös palvelusopimukseen.

PHKS:n ja terveyskeskuksen vuodeosaston välinen työnjako

Vuokko Mattila kysyy:
Olen seurannut kahden eri potilaan hoitoa keskussairaalassa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kummankin potilaan kohdalla on käynyt niin, että keskussairaala on ilmoittanut potilaan olevan siirtokunnossa. Mutta koska terveyskeskuksessa ei ole ollut tilaa, on potilas jäänyt sakkopaikalle keskussairaalaa. Todellisuudessa potilas ei ole ollut siirtokunnossa, vaan tarvinnut keskussairaalatasoista hoitoa edelleen. Miten kontrolloidaan, ettei tällaista väärää rahastusta pääse tapahtumaan?

Vastaus:
21.8.2012 sairaalapalvelujen päällikkö, Asikkala-Padasjoki Merja-Liisa Kaaronen, Peruspalvelukeskus Oiva
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on laatinut yhdessä ympäristökuntien perusterveydenhuollon kanssa sopimuksen potilaiden siirtokäytännöistä ja siirtoviivemaksuista, jossa todetaan, että kun keskussairaalan erikoisalalla tai päivystysalueella hoidettava potilas ei tarvitse erikoissairaanhoitoa, mutta ei ole kotiutuskuntoinen, arvioi hoitava lääkäri potilaalle sopivan jatkohoitopaikan peruspalveluihin.

Erikoissairaanhoidon tarpeen päättyessä jatkohoito pyritään järjestämään viimeistään kolmantena päivänä jatkohoitojonoon asettamisesta. Jos jatkohoitoa ei pystytä sopimuksen aikarajoissa järjestämään, potilaasta peritään pidentyneeltä odotusajalta hinnastossa sovittua siirtoviivehoitopäivähintaa.

Koska asioista on sovittu, on lähtökohtaisesti luotettava siihen, että lähettävä lääkäri on katsonut potilaan olevan siirtokuntoinen perusterveydenhuoltoon. Kun potilasta ilmoitetaan jatkohoitoon, kokeneet perusterveydenhuollon henkilöt kuuntelevat annettavan raportin ja vähänkin, jos kuulostaa siltä, että potilas ei ole vielä perusterveydenhuollon potilas, tarkennetaan jonoon asettamispäivää. Potilaan tilanne saattaa muuttua myös ilmoittamisen jälkeen ja siitä erikoissairaanhoidon tulisi myös informoida perusterveydenhuollon jatkohoitopaikkoja, jolloin jonottaminen tietysti lakkaa siltä erin.

Itse olen työskennellyt perusterveydenhuollon parissa kolmetoista vuotta ja mieleeni tulee vain muutama yksittäinen tapaus, josta on voinut sanoa, että potilas ei ole ollut siirtyessään vielä perusterveydenhuollon potilas eli mielestäni kuitenkin varsin vähäisiä ovat nämä ei-siirtokuntoiset. On nimittäin muistettava, että perusterveydenhuollossa voidaan hoitaa hyvinkin hoidollisesti vaativia potilaita ammattitaitoisen henkilöstön hoitamana.

Terveydenhuolto

huolestunut kysyy:
Miksi valtuusto tai hallitus ei neuvotellut Oivan kanssa ettei suolistosyövän seulontaa lopeteta. Seulonnasta Pirkanmaan terveyshallinto veloittaa 10 € . Syövän hoito tulee satoja ja tuhansia kertoja kallimmaksi jos sitä ei ajoissa havaita. Miten voi tuollainen välinpitämättömyys tapahtua? Nyt olisi korkea aika uudelleen neuvotteluille. Kuljemmeko me Asikkalalaiset jälkijunassa?

Vastaus:
8.10.2013 hyvinvointijohtaja Mika Forsberg, Peruspalvelukeskus Oiva
Lähtökohtana on Oivan osalta ollut se, että Oiva tuottaa lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tästä poiketaan, jos muuta sovitaan neuvotteluissa ja sopimuksessa. Palvelusopimuksessa vuodelle 2013 on mm. ollut kirjattuna erikseen lakisääteisen ylittävä palvelutilaus seulontojen osalta.

Osana talouden sopeuttamistoimenpiteitä on käyty keväällä 2013 läpi perusteellisesti olemassa olevaa palveluvalikoimaa ja mahdollisia säästökohteita. Yhtenä säästökohteena on esitetty suolistosyöpäseulonnan lopettamista, joka ei kuulu seulontaohjelman mukaisiin lakisääteisiin seulontoihin. Suolistosyövän seulonnan osalta kansallinen terveydenhuoltotutkimus on meneillään. Valtakunnalliseen seulontaohjelmaan mukaan otettavat seulonnat arvioidaan ennen käyttöönottoa kansainvälisen ja kansallisen tutkimuksen perusteella. Perusturvalautakunta on linjannut päätöksissään v. 2014 edelleen, että Oiva tuottaa vain lakisääteiset palvelut. Tämän mukaisesti on myös valmisteltu v. 2014 talousarvio.

Varhaiskasvatus (1)

English Playschool (30.1.2015)

Pirjo Kamppila kysyy:
Miksi missään Asikkalan sivuilla ei mainita lainkaan Englantilaista leikkikoulua? Eihän se kunnan toimintaa ole, mutta onhan urheiluseuratkin lueteltu. Lapsiperheiden houkuttelun ydinasia- päiväkodit ja koulut

Vastaus:
30.1.2015 varhaiskasvatusjohtaja Kati Hostikka
Yksityisestä päiväkodista, The English Playschool of Asikkala, kerrotaan Asikkalan kunnan sivuilla Lapset, nuoret ja koulutus ->Varhaiskasvatus ja esiopetus -> Yksityinen päivähoito ja yksityisen hoidon tuet

 

Vesihuolto (6)

Jätevesi / Kurhila (5.11.2018)

karila kysyy:
Haluaisin tietää paljonko liittyminen kunnan jäteveteen tällä hetkellä mahtaa maksaa Kurhilassa? vaatii välipumppaamon jätevedelle.
Ja voiko ottaa pelkän jäteveden, entä talousveden rungon varalle?
Tontilla tällä hetkellä oma kaivo/jätevesi kaivot.

Vastaus:
5.11.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen

Kurhilassa on kaksi eri vyöhykettä,  tuo kalliimpi alkaa ennen Liitesupantietä.
Liittymämaksu oikeuttaa liittämään kiinteistön vesihuollonrunkolinjaan. Kaikki siitä kiinteistölle päin on liittyjän kustannettava.
Vesijohdon voi rakentaa samalla kertaa, jotta rakentamiskustannuksia ei tarvitse maksaa kuin kerran, mutta sen päiden liittämiseen tarvitaan Asikkalan vesi ja sataman erillinen suostumus.
Pelkän jäteveden voi ottaa, mutta vesimittari, jolla mitataan oma veden kulutus, pitää pystyä asentamaan kiinteistölle lämpimään tilaan.

Liittymä hinnat:

Kurhila  2 000,00  3 050,00  5 050,00
 Kurhila-Padasjoki  3 000,00  4 200,00  7 200,00

 

 

Vesijohtovesi (26.1.2018)

JESS60 kysyy:
Mikä on käyttöveden kovuus, muutimme juuri Asikkalaan ja olen säätämässä astianpesukoneen säätöjä kohdalleen.

Vastaus:
26.1.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asikkalan vesi kuten valtaosa pohjavesistä luokitellaan pehmeäksi.

 

Veden kovuuden vaihteluväli (13.8.2018)

Olli kysyy:
Uusissa astianpesukoneissa tulee asettaa veden kovuuden arvo. Tämä tieto ohjaa veden pehmennystä. Voisinko saada Jessen kysymykseen tarkennuksen mitä arvoja dH asteikolla on taajaman vedestä mitattu.

Vastaus:
13.8.2018 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Tässä pohjavetemme arvo.
Vesi on pehmeää, sen dH-arvo on noin 1.

Mitä kovuuden lukuarvo käytännössä tarkoittaa
Kovuus mmol/l °dH
Erittäin pehmeää 0 – 0,55 0 – 3
Pehmeää 0,55 – 1,10 3 – 6
Keskikovaa 1,10 – 1,60 6 – 9
Kovahkoa 1,60 – 2,15 9 – 12
Kovaa 2,15 – 3,20 12 – 18
Erittäin kovaa 3,20+ 18+

Kaivoveden tutkiminen 16.6.2016

Nimimerkki Tietoa haluava kysyy:

Miten Asikkalassa voi tutkituttaa kaivoveden laadun? Tietoa ei ilmeisesti löydä Asikkalan nettisivuilta, olen sitä monella eri hakusanalla yrittänyt hakea. Tärkeä tieto kuitenkin koska kaikilla ei mahdollisuutta liittyä kunnan vesijohtoverkostoon!

Vastaus:

Kaivoveden tutkimisesta ei tosiaan taida olla mainittu kunnan nettisivuilla. Asia on tärkeä ja keskustelemme kunnan kanssa sopivasta sijoituksesta sinne.

Mutta kaivoveden osalta neuvontaa saa meiltä, eli sosiaali- ja terveysyhtymän terveydensuojelusta.

Veden laatu kannattaa tutkia jos vettä aiotaan juoda tai käyttää elintarvikkeiden valmistukseen. Helpoin tapa tutkia veden laatu on käydä hakemassa näytepullot, tutkimuslähete ja ohjeet Vääksyn toimistoltamme tai sitten suoraan Rambollin laboratoriosta Lahdesta (Niemenkatu 73). Laboratorio on auki arkisin klo 8-18.

Näyte on toimitettava laboratorioon viimeistään 24 tunnin kuluttua näytteenotosta. Näytepullot ja lähetteen voi käydä viemässä itse suoraan laboratorioon tai Vääksyn toimiston kautta. Jos toimitus tapahtuu toimistomme kautta, otamme vastaan näytteitä tiistai-päivisin aamupäivällä. Tästäkin pyydämme ilmoittamaan etukäteen, jotta tiedämme varautua jatkokuljetuksen vuoksi.

Pullojen mukana on ohjeet näytteenotosta sekä hinnasto. Näytteenoton kannalta on tärkeää, että veden laatu olisi ehtinyt varmasti tasaantua kunnostuksen jäljiltä. Näin voi hyvin olla jos vesi on kirkasta koko ajan. Joka tapauksessa vettä kannattaa juoksuttaa hanasta pitkään ennen kuin ottaa näytteen, että vesi on tuoretta. Näyte pitää ottaa kylmästä vedestä. Hanan poresuutin kannattaa irrottaa ennen veden laskemista ja poistaa mahdollinen näkyvä lika.

Jos kaivoveden laatua ei ole koskaan tutkittu, suosittelen valitsemaan suppean tai laajan tutkimuksen.

Terveystarkastaja / Asikkalan toimipiste

Asikkalan vesi ja satama (12.1.2016)

Tupu kysyy:
Lehtitietojen mukaan kunta on ilmoittanut, että yllämainittu yhtiö on itsenäinen yritys. Kysyisin kuka yritystä johtaa ja hoitaa? Kunnan sivuilta ei löydy tämän nimistä yritystä eikä Guuglettamalla löydy.. Vesilaskussa on Kunnantalon osoite. Laskutusta hoitaa edelleenkin H. Hakala- Mero, joka laskuttelee ihan omiaan ja josta olen tehnyt monta valitusta ja jota ei suostuta korjaamaan.Laittaisitte myös näille sivuille kunnan työntekijöiden puhelinnumerot näkyviin.

Vastaus:
12.1.2016 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asikkalan vesi ja satama Oy:tä johtaa hallitus, jonka puheenjohtaja on Juri Nieminen. Käytännön asiat pyörivät edelleen kunnan henkilöstön kautta ja siitä päävastuu on allekirjoittaneella ja yhteystietoni löytyvät kyllä luetteloista.

Olen keskustellut laskuista laskuttajan kanssa ja ne ovat kysyjällekin tarkoin jo perusteltu, joten asiassa ei liene tarpeen keskustella kysymyspalstalla.

 

 

Vesimaksujen korotus

0 kysyy:
Asikkalan vesilaitos ilmoitti nostavansa taas veden hintoja. Olisiko aika uudistaa organisaatio jotta sinänsä pieni organisaatio voisi toimia läpinäkyvästi asukkaan suuntaan. Vai onko tarkoitus kerätä kunnalle lisätuloja vesimaksuja korottamalla? On käsittämätöntä, että alue sijaitsee pohjavesialueella, maastonmuodot ja kallioperä mahdollistaa vesirakentamisen suhteellisen pienillä kustannuksilla jos ajatellaan valtakunnan keskiarvoa. Toivoisin myös, että kunta ilmoittaisi asiakkailleen (asukkailleen) tarkemmin kustannusten muodostumisesta. Ilmoitus ”Maksuja korotetaan yleisen kustannustason noustessa” on asukkaiden älyä ja kansalaisoikeuksia aliarvioivan suurpiirteistä. Vesihuoltolaitoksen laskelmat, joiden perusteella tekninen lautakunta päätöksiä tekee, tulisi myös saattaa näkyville. Nyt kun taksat nousevat keskimäärin 8,5% ja summa nousee vielä alv -korotuksen takia, on Asikkalan kuntalaisella ilo ja riemu käyttää valtakunnan kalleinta vettä.

Vastaus:
21.12.2012 tekninen johtaja Harri Hirvonen
Asikkalan vesihuoltolaitos on ilmoittanut korottavansa vesihuoltomaksuja vuoden 2013 alusta n. 8,5%.

Korotukset perustuvat vesihuoltopalveluiden laskevaan myyntiin ja viime vuosien suurehkoihin investointeihin sekä varautumiseen uusien peruskorjaus- ym. investointien riittävään tulorahoitukseen. Maksujen korotuksella pyritään turvaamaan asiakkaille laadultaan ja toiminnaltaan hyvät vesihuoltopalvelut.

Asikkalan vesihuoltomaksut ovat valtakunnallisen tilaston mukaan (v. 2012) lähes keskitasoa; vesimaksu keskiarvoa kalliimpi ja jätevesimaksu keskiarvoa halvempi.

Vesihuoltomaksujen kehittymistä on yleensä tarkasteltu vesi- ja viemärilaitosten käyttömaksujen perusteella. Käyttömaksujen lisäksi kuluttajat maksavat myös muita erilaisia maksuja kuten liittymismaksut, perusmaksut, vesimittarimaksut jne. Maksujen tason vertailu eri laitosten välillä edellyttää, että erityyppiset maksut saadaan keskenään vertailukelpoisiksi. Tämän vuoksi on kehitetty ns. vertailuhinta (VVY).

Vertailuhinta on laskettu lisäämällä käyttömaksuun veden kulutuksesta riippumattomat kiinteät vuosittaiset maksut jaettuna kiinteistön veden kulutuksella. Liittymismaksusta on vuosikustannuksena otettu huomioon 3 % liittymismaksusta, joka vastaa pitkän aikavälin reaalikorkoa liittymismaksuun sijoitetulle pääomalle. Liittymismaksun vuosikustannus on jaettu kiinteistön veden kulutuksella ja lisätty vertailuhintaan. Näin laskettu vertailuhinta vastaa kohtuullisella tarkkuudella kuluttajalle veden käytöstä aiheutuvia kustannuksia käytettyä vesikuutiometriä kohden.

Vuonna 2012 vesi- ja viemärilaitosmaksujen osalta vertailuhinta omakotitaloa kohden on Päijät-Hämeen alueen kolmanneksi halvin Asikkalassa (4,94 €/m³) heti Hartolan (4,24 €/m³) ja Lahden jälkeen (4,65 €/m³). Muita vertailuhintoja omakotitaloa kohden Päijät-Hämeen alueelta: Orimattila 5.26 €/m³, Heinola 5,39 €/m³, Nastola 5,66 €/m³ ja Kärkölä 5,85 €/m³ (VVY 1.2.2012).

Ympäristöasiat (5)

Puun kaataminen kaavoitetulla alueella (18.8.2017)

PR kysyy:
Haluaisin luvan kaataa puun kaavoitetulla alueella. Puu on sairas. Miten toimia?

Vastaus:
18.8.2017 rakennustarkastaja Tapio Tonteri
Ilman maisematyöluvan hakemista voidaan tontilta kaataa enintään kolme puuta seuraavien ehtojen täyttyessä:
• Puita kaadetaan enintään kolme ja tontille jää puita kaatotoimenpiteen jälkeen kaavamääräyksen edellyttämä määrä. Mikäli kaavassa ei ole muuta määrätty, tulee puita olla tontin tai rakennuspaikan rakentamatonta aluetta kohden vähintään 1 kpl / 200 m².
• Asemakaavassa ei ole puita koskevia suojelumääräyksiä.
• Puut eivät kasva sellaisella tontin/rakennuspaikan osalla, jolla asemakaavan mukaan tulee olla puita.
• Puut eivät ole maisemakuvallisesti merkittäviä, esimerkiksi komeita vanhoja yksittäispuita, puuryhmiä tai vastaavia, joiden häviämisellä olisi ympäristöä olennaisesti köyhdyttävä vaikutus.
• Rajalla kasvavien puiden kaatamiselle saadaan naapurin suostumus.
• Puu kasvaa rakennuksen välittömässä läheisyydessä ja aiheuttaa rakenteille haittaa.
• Puu on ympäristölleen vaarallinen esim. repeytynyt, laho tai kuivunut.

Lisätietoja löytyy Asikkalan kunnan sivulta https://www.asikkala.fi/asuminen-ja-tontit/maisematyolupa/
Lupamenettelystä lisää täältä https://www.asikkala.fi/wp-content/uploads/2014/09/puiden-kaataminen.pdf
Maisematyölupahakemus on tässä https://www.asikkala.fi/wp-content/uploads/2014/09/Maisematyolupa.pdf

 

 

Asuinympäristö

Kukkien monimuotoisuus kysyy:
Otattehan huomioon Kalmarinrannan harvinaiset kasvit ja kasvustot raivatessanne nyt siellä erinäisiä väyliä? Rannan puistikossa on harvinaisen laajalti valkolehdokkia, tähtitalvikkia, iso-ja pikkutalvikkia, lehtoängelmää, sinänsä jo nähtävyyksiä luonnonkasveina, lisäksi purtojuurta, näsiää ja muita harvinaisia kasveja, jalopuiden taimia muun muassa!

Vastaus:
23.7.2013 vs ympäristönsuojelusihteeri Mikko Sokura
Keskustelin viheralueiden ylläpidosta vastaavan Kati Konivuoren (Lahden seudun kuntatekniikka) kanssa ja hän kertoi, että väylien raivauksessa on pyritty huomioimaan mm. jalopuiden taimet ja harvinaiset kasvit.

Huussi rannassa

Mamuska kysyy:
Mikä on tavallisen huusin metrimäärä rantaviivasta. Naapurini on rakentanut tässä taannoin uuden hirsihuussin noin noin 4-5 metrin päähän rantaviivasta. Jos vesiraja nousee niin ehkä 3 metriä nippa nappa.

Vastaus:
9.9.2014 rakenustarkastaja Tapio Tonteri
Rakennusjärjestyksen 23 §:n mukaan käymälän (puucee) rakentaminen ei vaadi mitään ilmoituksia tai lupia. Kohdassa viitataan ympäristönsuojelumääräyksiin, jonka mukaan kuivakäymälä on rakennettava ja hoidettava siten, ettei sen käytöstä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 5 m lähemmäs naapurikiinteistön rajaa, 20 m lähemmäs vesistöä eikä tulva-alueelle. Lisää tietoa aiheesta löytyy ympäristönsuojelumääräyksien 6 §:stä.

Kajaan selän vesistön kunto!

Kajaan selkä puhtaaksi kysyy:
Miten voi olla mahdollista, että Asikkalan kunta ei osallistu Kajaan selän vesistön kunnostamiseen enempää kuin mitä se esim. v.2013 on ollut? Muutimme vuosi sitten Vääksyyn juuri hyväkuntoisen Kajaan selän takia, koska en allergisena voinut uida enää leväisessä meressä. Silti loppukesästä heräsimme hirveään näkyyn: laaja ja paksu levälautta killui rannassamme ja kajaan selällä!!! Naapurin kissa sairastui syötyään normaaliin tapaansa järven kalaa! Mitähän ne kalat olisivat meille ihmisille aiheuttaneet, jos olisimme kalastaneet silloin järvellä? Keväällä jo ihmettelin, kun kuulin Hollolan kunnan vähentävän määrärahojaan Vesijärven kunnostamisessa. Lintutornin avajaisissa vasta heräsin siihen, miten vähän Asikkalan kunta on panostanut Vesijärveen, vaikka koko suuri Kajaanselkä on Asikkalan aluetta! Oikein hävetti kuunnella sellaista puhetta. Eikö järven kunnostuksesta pitäisi huolehtia siinä suhteessa miten paljon rantaviivaa kullakin kunnalla on? Näin välinpitämätön suhtautuminen tulee kostautumaan meille kaikille uimareille, virkistyskalastajille, lapsiperheille, ranta-asukkaille sekä niille runsaille veneilijöille, jotka tulevat katsomaan kaunista Vesijärveä ja hienoa Vääksyn kanavaa seä Vääksyn keskustaa. Eivät varmaankaan jatkossa tule tänne, jos täällä vedet vihertävät sinilevästä! Asia on siis erittäin kiireellisesti saatava kuntoon, että voimme katsella ylpeänä kaunista ympäristöämme ja kehua, miten Asikkalan kunta huolehtii Vesijärven ja Kajaan selän kunnosta. Mitä kunta aikoo tehdä asian eteen? Asikkalaiset yritykset ja kansalaisetkin voisivat laittaa kortensa kekoon, pelkkä Vesijärvikummi-toiminta ei näköjään auta yksistään! Mitä siis Asikkalan kunta aikoo tehdä asian hyväksi? Kunnallisveron veroäyri on ainakin niin korkea, että luulisi siitä riittävän näin tärkeän ja kaikkia koskettavan asian kuntoon saattamiseksi !

Vastaus:
12.11.2013 vs. ympäristönsuojelusihteeri Mikko Sokura
Kesällä valtuuston kokouksessa esitettiin valtuustoaloite, jossa esitettiin Vesijärvi -säätiölle maksettavan avustuksen nostamista. Ko. tuki on ollut budjetoituna ympäristönsuojelun menoihin. Avustussumman nostaminen edellyttää lisämäärärahan anomista ympäristönsuojelun toimintamenoihin. Vesijärvi -säätiöltä on pyydetty selvitystä lisärahoituksella aikaansaatavista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista, jotta ympäristötoimi voisi esittää kunnanhallitukselle lisämääräraha-anomuksen riittävin perustein.

Kivenlouhinta Pulkkilan kylässä (8.5.2017)

Ari Meriläinen ja Liisa Lyyrylä kysyvät:
Valvooko jokin taho Pulkkilassa olevaa kivilouhimoa , millaisilla ” paukuilla” siellä räjäytellään? Tänäänkin klo 11.10 räjäytyksen yhteydessä talo tärisi ja yläkerrassa tavaroita siirtyi paikoiltaan.

Vastaus:
8.5.2017 vs. ympäristösuojelusihteeri Piritta Sirén
Ympäristönsuojelusihteeri valvoo ympäristöluvan ehtojen noudattamista, mutta räjäytysainemääriä ei ole luvassa esitetty, koska tarvittava määrä on selvitetty luvan saannin jälkeen koeräjäytyksillä.