Asikkalan ja Padasjoen

varhaiskasvatushenkilöstö
 
Päivitys 21.6.2011

HYVÄ LAPSUUS ON HYVÄN ELÄMÄN ALKU

Varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (28.2.2002) sekä Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (30.9.2003). Vasun tarkoitus on ohjata ja yhdistää kaikkia yhteiskunnan järjestämiä ja valvomia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja sekä lisätä laadullista tasa-arvoa kuntien ja kunnan eri yksiköiden välillä. Tavoitteena on myös vanhempien osallistumisen ja henkilöstön ammatillisen tietoisuuden lisääminen. Varhaiskasvatussuunnitelman tulisi muodostaa esiopetus- ja perusopetussuunnitelmien kanssa lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista tukeva kokonaisuus.

KuntaVasu on tehty Asikkalan ja Padasjoen päivähoitohenkilöstön yhteistyönä koko varhaiskasvatuksen perustaksi ja tueksi. Lapsille se takaa yhdenvertaista ja tavoitteellista varhaiskasvatusta riippumatta toimintamuodosta. Henkilöstölle se on käytännön työkalu arjen toteuttamisessa.

Asikkalan ja Padasjoen kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien tekemiseen on osallistunut koko varhaiskasvatuksen henkilöstö. Vasu-työryhmässä on ollut edustettuna eri ammattiryhmien edustus molemmista kunnista. KuntaVasu on hyväksytty v. 2005.

KuntaVasu on päivitetty keväällä 2011. KuntaVasun päivityksessä varhaiskasvatuksen arvot, toteuttaminen ja sisällöt ovat samat kuin aiemmassa vasussa. KuntaVasun kanssa samaan aikaan päivitetään kuntakohtaiset esiopetussuunnitelmat uudistuneiden valtakunnallisten perusteiden mukaisesti.

Kuntakohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien perusteella on tehty yksikkökohtaiset suunnitelmat, joissa yksiköt tuovat esiin omia erityispiirteitään. Perhepäivähoidossa on yksi kaikkia yksiköitä ohjaava varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmat ja henkilöstö sitoutuvat kasvatuskumppanuuteen: tavoitteellisesti ja tietoisesti tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu on vanhemmilla.

ASIKKALAN JA PADASJOEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA: KuntaVasu

Sisältö:

1.Varhaiskasvatus Asikkalan ja Padasjoen kunnissa
            Mitä varhaiskasvatus on?

            Varhaiskasvatuspalvelut

2.Varhaiskasvatuksen arvot ja päämäärät
            Varhaiskasvatuksen arvot

            Päämäärät

3.Varhaiskasvatuksen toteuttaminen
            Kasvattajayhteisö

            Oppimiskäsitys

            Kasvuympäristö

            Kieli vuorovaikutuksen välineenä

            Leikkivä lapsi

            Liikkuva lapsi

4.Varhaiskasvatuksen sisällöt
            Matemaattinen

            Luonnontieteellinen

            Historiallis-yhteiskunnallinen

            Esteettinen

            Eettinen

            Uskonnollis-katsomuksellinen

5.Esiopetus
 
6.Erityinen ja varhainen tuki lapselle
 
7.Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus
 
8.Yhteistyö
            Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa

            Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoyhteistyö

 
9.Varhaiskasvatuksen arviointi, kehittäminen ja seuranta
            Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen arviointi

            Työyhteisön toiminnan arviointi

            Toiminnan arviointi kuntatasolla

            Laadun kehittäminen ja arviointi

 
1. Varhaiskasvatus Asikkalan ja Padasjoen kunnissa

Asikkalan ja Padasjoen kuntien päivähoidon toiminnan tarkoituksena on järjestää lainmukaisia varhaiskasvatuspalveluja ottamalla huomioon perheiden tarpeet sekä toiveet ja sovittaa ne kunnille annettuihin velvoitteisiin.

1.1. Mitä varhaiskasvatus on?

Varhaiskasvatus on lapsen arjessa tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Se on hoidon, kasvatuksen ja oppimisen kokonaisuus, joka tavoitteellista ja suunnitelmallista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja varhaiskasvatuksen henkilöstö jakaa kasvatusvastuuta vanhempien kanssa. Hyvä lapsuus taataan vanhempien kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

1.2. Varhaiskasvatuspalvelut

Asikkalan kunnan varhaiskasvatuspalvelut ovat päiväkotihoito, perhe- ja ryhmäperhepäivähoito, esiopetus, lasten kotihoidontuki. Lisäksi kunnassa on yksityinen päiväkoti. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä on otettu käyttöön kokopäivähoitoon kaikkiin hoitomuotoihin 1.8.2010.

Padasjoen kunnan varhaiskasvatuspalvelut ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito, esiopetus ja lasten kotihoidontuki.

2. Varhaiskasvatuksen arvot ja päämäärät

2.1. Arvot

Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Kunnissa on tehty myös omat koko kuntaa koskevat strategiat, jotka määrittävät kuntien päätöksentekoa.

Varhaiskasvatuksen keskeisin arvo on lapsen oikeus hyvään lapsuuteen.

-                     turvallisuus; rajat, rakkaus ja suvaitsevaisuus

-                     leikki; aikaa kiireettömään leikkiin

-                     lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen yhteistyössä lasten vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa

-                     luontoarvojen tunnistaminen ja niiden vahvistaminen.

2.2. Varhaiskasvatuksen päämäärät

Asikkalan ja Padasjoen varhaiskasvatuksen kolme kasvatuspäämäärää ovat:

Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen:

Tavoitteena on kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva lapsi. Lapsi otetaan huomioon omana itsenään, mutta koko lapsiryhmä huomioiden. Lapsen kehitystaso otetaan huomioon hänelle annettavassa ohjauksessa. Kasvatushenkilöstön tehtävänä on huolehtia kasvuympäristön turvallisuudesta.

Toiset huomioonottava käyttäytyminen:

Varhaiskasvatuksessa opetetaan lapsi ottamaan myös muut huomioon, välittämään toisista ja hyväksymään erilaisuuden. Lapsi opettelee sosiaalisten suhteiden luomista, ryhmässä toimimista sekä hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkityksen. Näiden toimintojen avulla lapsi opettelee arvioimaan omia kykyjään ja taitojaan.

Itsenäisyyden asteittainen lisääminen:

Lapsen oma ajattelu ja valintojen tekeminen kehittyy kasvattajan tukemana ja kannustamana. Hänestä kasvaa vastuullisesti ja itsenäisesti, oman kehityksensä ja ikätasonsa edellyttämällä tavalla toimiva lapsi.

3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen

3.1. Kasvattajayhteisö

Päivähoidon henkilöstö on moniammatillinen kasvattajayhteisö. Kasvattajan on tiedostettava arvot ja periaatteet, jotka ohjaavat työtä. Kasvattajan tulee edistää ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan sekä tietoisuuttaan toimintojensa vaikutuksesta varhaiskasvatustyössä. Koko työyhteisön osaamista hyödynnetään ja kaikkien velvollisuus on huolehtia tiedonkulusta. Työyhteisössä käytävien ammatillisten keskustelujen kautta rakentuu yhteinen toimintakulttuuri. Kasvattajien tulee kunnioittaa lapsen ja perheen sekä toisten kasvattajien mielipiteitä.

Kasvattajayhteisössä tulee olla myönteinen asenne työhön ja työtapojen tulee olla joustavia. Lapsen hoito, kasvatus ja opetus ovat kokonaisuus, jotka sulautuvat toisiinsa. Kasvattajan tulee ohjata, tukea sekä kannustaa lasta ja olla lapselle läsnä.

 
3.2. Oppimiskäsitys

Lapsi oppii vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Hän käyttää aiemmin oppimaansa ja kokemaansa pohjana opetellessaan uusia asioita. Lapsi on aktiivinen toimija. Kasvattaja antaa lapselle mahdollisuuksia kokea onnistumisen iloa.

3.3 Varhaiskasvatusympäristö

Varhaiskasvatusympäristöön kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö, jotka ovat turvallisia ja lapsen kehitystä tukevia. Turvallisessa ympäristössä on säännöt ja rajat. Tilojen tulee olla lasten tarpeita vastaavat. Tärkeää on ympäröivän luonnon hyödyntäminen. Kasvattajan tulee luoda kiireetön, positiivinen tunneilmasto, jossa lapsi voi tuntea kokemisen ja tekemisen riemua, oivaltamisen ja onnistumisen iloa yhdessä toisten lasten ja kasvattajan kanssa. Kasvattaja huomioi myös lapsen yksilölliset tarpeet ja kehitysvaiheet.

3.4. Kieli vuorovaikutusvälineenä.

Kieli on väline vuorovaikutukseen, itse ilmaisuun, tunteiden ilmaisuun, tiedonhankintaan, ajatteluun. Kielen hallinta on tärkeä myös oppimisvalmiuksien perustana. Kasvattajan tehtävänä on tukea lapsen valmiuksia ja edesauttaa lapsen kielellisen tietoisuuden heräämistä. Kasvattaja toimii kielellisenä mallina lapselle. Lapselle puhutaan, häntä kuunnellaan, kuullaan, vastataan kysymyksiin, jotta myös lapsi kokee tilanteet vuorovaikutuksellisina.

3.5. Leikkivä lapsi

Leikki on lapsen luontainen tapa toimia. Sille tulee olla tilaa ja mahdollisuuksia. Leikkiessään lapsi oppii ja käy läpi omia kokemuksiaan ja tapahtumia, jotka ovat lähellä hänen maailmaansa. Leikkiessään toisten kanssa lapsi opettelee sosiaalisia taitoja, ongelmanratkaisua, sopimusten tekoa ja niiden noudattamista sekä pettymysten sietämistä. Leikin tulee olla ohjattua ja valvottua, lapsen luomaa tai hänelle luotua sääntö- tai roolileikkiä sekä sisällä että ulkona. Aikuinen ohjaa, tukee, osallistuu ja havainnoi.

 
3.6. Liikkuva lapsi

Lapsi on luonnostaan liikkuvainen, joten liikunnan tulee olla osa arkea. Silloin lapsi voi viettää toimeliasta elämää. Liikunnan tulee olla kehittävää, terveyttä ylläpitävää, muttei valmentavaa. Päivähoidossa tulee olla sekä ohjattua että vapaata liikkumista. Liikkuessaan lapsi kokee liikunnan, oppimisen ja onnistumisen iloa. Sitä kautta hän harjoittelee oman kehon tunnistamista ja hallintaa.

 
4. Varhaiskasvatuksen sisällöt

Varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele eri oppiaineita. Sisältöalueet ovat kasvattajalle työvälineitä, joiden avulla kasvattaja liittää ne lapsen kokemuksiin ja lähiympäristöön. Kieli on tärkein vuorovaikutus- ja kommunikaatioväline kaikkien sisältöjen välityksessä.

Päivittäin toistuvissa perushoitotilanteissa luodaan suhde lapseen ja tilanteet luovat pohjaa oppimiselle; mitä pienempi lapsi on, sen merkityksellisempiä ovat perushoitotilanteet.

 
4.1. Matemaattinen

Opetellaan arjen kautta ympäristöä tutkien: muotoja, käsitteitä, vertailuja, ongelman ratkaisuja, päättelyä, mittaamista, luokittelua, kalenteria, kelloa, lukumääriä, suuntia.

 
4.2. Luonnontieteellinen

Luonnon omakohtainen kokeminen, luonnossa liikkuminen ja toimiminen sekä vuodenaikojen vaikutuksen havainnointi. Lapselle annetaan mahdollisuus todeta kasvun ihme ja perehtyä syy-seurausilmiöihin. Kestävän kehityksen tavoitteena on hyvän ja turvallisen elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä siellä asuvien ihmisten hyvinvointi.

 
4.3. Historiallis-yhteiskunnallinen

Tutustutaan menneisyyteen ja nykyisyyteen esineiden ja dokumenttien avulla. Tehdään retkiä lähiseudun historiallisiin kohteisiin ja osallistutaan tapahtumiin. Hyödynnetään esim. isovanhempien kokemuksia ja muistikuvia. Tutustutaan nyky-yhteiskunnan palveluihin ja ammatteihin. Huomioidaan kansalliset juhlapäivät. Välitetään tietoa eri kulttuureista.

 
4.4. Esteettinen

Tutustutaan erilaisiin tapoihin tuottaa ja kokea taidetta: piirustus, maalaus, valokuvaus, käsityö, musiikki ym. Tuotetaan ja hankitaan erilaisia elämyksiä ja kokemuksia, joiden avulla lapset muodostavat omat mielipiteensä hyvästä ja huonosta estetiikasta. Lasta rohkaistaan luovaan itse ilmaisuun.

 
4.5. Eettinen

Perustana ovat arvot, jotka ovat myös varhaiskasvatuksen arvopohjaa: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus. Pohditaan moraaliin liittyviä kysymyksiä; hyvä ja paha, oikein ja väärin, totuus ja valhe. Lasta rohkaistaan puhumaan tunteistaan. Kasvattaja on itse esimerkkinä sekä ohjaa ja tukee lasta.

 
4.6. Uskonnollis-katsomuksellinen

Vanhemmilla on päävastuu uskonnon/elämänkatsomuksen opettamisesta lapselle. Perheiden toiveita pyritään kunnioittamaan. Kunnallinen päivähoito ei voi ohittaa neutraalia uskontokasvatuksen toteutusta päivähoidon toiminnassa. Kerrotaan juhlapyhien viettoon liittyvä uskonnollinen perusta. Seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä uskontokasvatuksen toteuttamisessa. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen, kyselemiseen ja pohdintaan.

 
5. Esiopetus

Asikkalassa ja Padasjoella vahvistetaan kuntakohtaiset esiopetussuunnitelmat keväällä 2011 uusien valtakunnallisten perusteiden mukaisesti. Esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma tukevat toisiaan. Myös esiopetuksen tärkein opetusmuoto on leikki.

 
6. Erityinen ja varhainen tuki

Lapsen tarvitsema erityinen tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle tavallisten kasvatuspalvelujen yhteydessä. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueella. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen kehitystään tai terveyttään. Lapsen tuen tarve voi kestää eripituisia aikoja. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukainen asiantuntijan lausunto, mutta tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on yhdessä vanhempien kanssa havaittu.

Erityinen tuki vastaa tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin. Lapsen tuen tarpeen määrittely ja kuvaus tuen järjestämisestä liitetään osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Varhainen tuki on sekä lapsen varhaisvuosina tapahtuvaa tukemista että mahdollisemmin varhain käynnistyvää tukea. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöihin kiinnittyvä näkökulma. Varhainen tuki on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää.

 
7. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus

Suomalaisen varhaiskasvatuksen perustana on lasten kasvattaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja yhdenvertainen kohtelu riippumatta siitä, kumpaa sukupuolta lapsi on. Eri kieli- ja kulttuuritaustaista lasta tuetaan käyttämään suomen kieltä sekä sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osuus on vähäinen Asikkalan ja Padasjoen päivähoidossa.

8. Yhteistyö

8.1.     Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa

Kasvatuskumppanuus on kasvattajien ja lapsen vanhempien tietoista sitoutumista lapsen kasvun tukemiseen ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lapsen aloittaessa päivähoidon, laaditaan vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Siinä kartoitetaan lapsen vahvat puolet ja mahdollinen tuen tarve. Suunnitelmaan kirjataan yhteisesti sovitut tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus on kumppanuuden tärkein tekijä.

Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu. Henkilöstöllä on koulutuksen ja kokemuksen kautta saatu tieto ja osaaminen. Vaikeidenkin tilanteiden edessä henkilöstöllä on velvollisuus ottaa huoli puheeksi vanhempien kanssa ajoissa. Kasvatushenkilöstön on tuettava lasta ja perhettä oman työtehtävän puitteissa sekä tarvittaessa ohjata perhe ottamaan yhteyttä muihin tukipalveluihin.

Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa päivähoitopaikan varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön ja osallistua sen arviointiin. Yhteistyötä ovat myös päivittäiset keskustelut, vanhempainillat, erilaiset juhlat, retket tai muut tapahtumat, joissa vanhemmat voivat olla osallisina. Yhteydenpitovälineenä kasvattajan ja vanhempien välillä voi olla lapsen reissuvihko, sähköpostit, tekstiviestit, tiedotteet.

 
8.2. Moniammatillinen ja verkostoyhteistyö

Kuntakohtainen moniammatillinen yhteistyö rakentuu peruspalvelukeskus Oivan ja kuntien varhaiskasvatuksen yhteistyön pohjalta. Kaksi kertaa vuodessa pidettävissä tapaamisissa sovitaan yhteistyökäytännöt sosiaalityön, neuvolan ja terveydenhoidon sekä erityispalveluiden kanssa. Yhteistyön tukena käytetään seudullisesti käytössä olevia lomakkeita ja ohjeita. Erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa yhteistyössä päivähoidon kanssa ovat esim. psykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti.

Tärkeä yhteistyön muoto on varhaiskasvatuksen sisäinen yhteistyö. Eri päivähoitomuotojen yhtenevät käytännöt ja toimintatavat edesauttavat lapsen sopeutumista esim. hoitopaikan vaihtuessa ja takaavat laadukkaan päivähoidon.

Kaiken yhteistyön tulee palvella lapsen etua ja hyvinvointia. Jokaiselle perheelle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi lapsen kehittymiseen liittyvissä asioissa tavoitteineen, toiveineen ja odotuksineen. Perheitä ei voida siihen pakottaa, mutta kasvatushenkilöstön on tarjottava kaikille tasapuolinen mahdollisuus.

Asikkalan kunnassa toimii moniammatillinen työryhmä ERIKA, jossa on varhaiskasvatuksen edustajien lisäksi koulu-, sosiaali- ja terveystoimen edustajia. Työryhmän tarkoituksena on moniammatillinen tuki erityistä tukea tarvitseville esiopetuksessa oleville lapsille ja heidän perheilleen.

 
9.Varhaiskasvatuksen arviointi, kehittäminen ja seuranta
 

9.1. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen arviointi

Kasvattajan vastuulla on tehdä jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelman merkitys korostuu, mikäli vanhempien kanssa ei tavata usein. Suunnitelma tehdään varhaiskasvatussuunnitelmalomaketta käyttäen. Siihen kirjataan lapsen yksilölliset tarpeet kasvun tukemiseksi. Kasvun ja kehityksen seuranta on jatkuvaa. Mikäli havaitaan erityistarpeita tai jostain nousee huoli, on kasvattajien velvollisuus puuttua siihen välittömästi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tärkeää on, että suunnitelmassa on sekä vanhempien että kasvattajan allekirjoitus.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi voidaan ottaa käyttöön kasvun kansio, johon kootaan lapsen kehitykseen liittyviä merkityksellisiä asioita. Kasvun kansioon kerätään ennen kaikkea lapsen itse tuottamaa materiaalia, mutta myös aikuisten kuvauksia toiminnasta. Sen tarkoituksena on tehdä lapsen kasvu- ja oppimisprosessia näkyväksi sekä lapselle että vanhemmille ja kasvattajille. Kasvun kansio on yksi väline, jolla lapsi opettelee itsearviointia.

Hoitopaikan vaihtuessa vanhemmat voivat viedä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja kasvun kansion uuteen hoitopaikkaan tai mahdollisesti myös kouluun.

 
9.2. Työyhteisön toiminnan arviointi

Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta jokainen toimintayksikkö laatii oman vasun. Yksikkövasun tavoitteena on koota yhteen henkilöstön ja perheiden näkemykset siitä, mitkä ovat parhaita tapoja juuri tässä yksikössä toteuttaa varhaiskasvatusta juuri näiden lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Suunnitelmaan kirjataan vain ne asiat, jotka poikkeavat kuntavasusta ja jotka ovat yksikön erityisosaamista ja –toimintaa. Yksikön toiminta-ajatus, kuvaus kasvuympäristöstä, työtavoista, yhteistyötahot ja –muodot. Lisäksi siitä tulee näkyä vanhempien osallisuus, suunnitelman arviointi ja seuranta. Perhepäivähoitoon tehdään yksi yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma, jota kaikki hoitajat toteuttavat.

Yksikkökohtaiseen toiminnan suunnitteluun käytetään aikaa vähintään yhden työpäivän verran toimintakauden aikana jokaisessa toimipaikassa. Suunnitteluun kuuluu toiminnan tavoitteiden asettelu ja toiminnan arviointia, jonka pohjalta kehitetään toimintaa.

Työyksikkö ja yksittäinen työntekijä tekevät jatkuvaa itsearviointia omasta työstään: onko toiminta voimassa olevan vasun mukaista?; onko asetetut tavoitteet saavutettu?; mitkä asiat osataan hyvin?; missä on kehittämisen tarvetta?

 
9.3. Toiminnan arviointi kuntatasolla

Vasu-työryhmä kehittää arviointijärjestelmää, jossa tulee huomioiduksi kaikkien osapuolten näkökulmat – lapsia unohtamatta. Asiakaspalautejärjestelmän avulla saadaan tietoa toiminnan kehittämistarpeista ja laadusta. Palautekysely toistetaan kahden vuoden välein.

Työntekijän työn arviointia on esimiehen kanssa käytävä kehityskeskustelu. Kehityskeskustelussa arvioidaan työntekijän ja esimiehen yhdessä sovittujen työntavoitteiden toteutumisia sekä tulevien tavoitteiden asettamista ja keinoja niihin pääsemiseksi. Työntekijän työn arviointia on myös vanhempien kanssa käytävät keskustelut.

 
9.4. Laadun kehittäminen ja arviointi

Päättäjien tulee vahvistaa toimintalinjat ja resurssit, joiden perusteella kuntien on mahdollisuus toteuttaa asian- ja ajanmukaisia varhaiskasvatuspalveluja.

Varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta kehitetään varhaiskasvatuksen laatua. Asikkalassa

on hyväksytty laatukriteerit v. 2008.

Tärkeitä kehittämiskohteita ovat sekä varhaiskasvatuksen sisäinen että moniammatillinen yhteistyö. Kaiken yhteistyön tulee perustua lapsen etuun ja lasta tukevaan toimintaan siten, että vanhemmat ovat siitä tietoisia: mm. hoitopaikan muuttuessa, lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun, keskusteltaessa lapsen asioista moniammatillisissa työryhmissä.

Yhteisesti sovittujen järjestelmien ja välineiden avulla suoritettu arviointi on vertailukelpoista eri hoitomuotojen tai –yksiköiden välillä. Sitä kautta voidaan kehittää koko varhaiskasvatuspalveluita tai yksikkökohtaisia palveluita. Samalla pyritään takaamaan lapsen hyvä hoito ja tasavertainen kohtelu hoitopaikasta riippumatta.

Asikkalan ja Padasjoen varhaiskasvatushenkilöstön mielestä kuntiemme visio on:

Asikkalan ja Padasjoen varhaiskasvatuksessa lapsella on oikeus olla lapsi. Yhdessä vanhempien kanssa mahdollistetaan, että lapsi on onnellinen ja voi hyvin. Turvallisessa ympäristössä ohjataan ja tuetaan hänen kasvuaan vastuulliseksi, itseään ja toisia arvostavaksi ihmiseksi.