Esiopetussuunnitelma

JOHDANTO

Perusopetuslain mukaan lapsella on oikeus osallistua oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetukseen. Asikkalassa esiopetuksesta vastaa varhaiskasvatuspalvelut. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja osapäiväisissä esiopetusryhmissä.

Esiopetuksen perusteissa korostetaan esiopetuksen tavoitteina oppimisvalmiuksien vahvistamista sekä elämänhallinnan ja yhdessä toimimisen taitojen kehittymistä. Samoin merkittävää on mahdollisten vaikeuksien varhainen havaitseminen ja ennalta ehkäiseminen.

Aktiivinen oppimisympäristö tukee nykyistä oppimiskäsitystä, jonka mukaan lapsi itseohjautuvasti pyrkii aikuisen opastuksella kohti oppimistavoitteita. Hyödynnämme myös ympäröivää luontoa vesistöineen, peltoineen ja metsineen oppimisympäristönä.

Lapsi on aktiivinen, kehittyvä, utelias ja oppimishaluinen. Esiopetuksessa hänelle tulee tarjota mahdollisuus osallistua aikuisen tukemana oman toiminnan suunnitteluun. Motivoituminen oppimiseen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Korostamme leikkiä oppimisessa. Leikkitilanteissa lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä. Niissä hän on itse aktiivisena osallistujana ja kokijana.

Asikkalan kuntakohtainen esiopetussuunnitelma perustuu esiopetuksesta annettuihin säännöksiin ja kuntakohtaisiin päätöksiin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2010 (2.12.2010) perusteella esiopetushenkilöstö on laatinut Asikkalan kunnan esiopetuksen opetussuunnitelman.

JOHDANTO

1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA MÄÄRITELMÄ

2. OPPIMISKÄSITYS

3. OPPIMISYMPÄRISTÖ

4. OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT

5. ESIOPETUKSEN YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

6. ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT

6.1 Kieli ja vuorovaikutus

6.2 Matematiikka

6.3 Etiikka- ja katsomus

6.4 Ympäristö- ja luonnontieto

6.5 Terveys

6.6 Fyysinen ja motorinen kehitys

6.7 Taide ja kulttuuri

7. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

7.1 Esiopetuksen yleinen tuki

7.2 Esiopetuksen tehostettu tuki

7.3 Esiopetuksen erityinen tuki

7.4 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa

7.4.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

7.4.2 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma: tehostettu tuki

7.4.3 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA

             8.1 Erityisopetus

8.2 Pidennetty oppivelvollisuus

                  8.3 Esiopetuksen muu tuki

8.3.1 Yhteistyö kodin kanssa

                                   8.3.2 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen

                  8.4 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

                                    8.4.1 Oppilashuolto

                                    8.4.2 Turvallisuuden edistäminen

8.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

9. KIELI – JA KULTTUURIVÄHEMMISTÖJEN ESIOPETUS

10. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

11. ARVIOINTI

                  11.1 Lapsen arviointi

                  11.2 Opetussuunnitelman arviointi

1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA MÄÄRITELMÄ

” Esiopetuksessa opetetaan lapsia oppimaan kaikkia juttuja. Kunnolla käyttäytymistä voidaan opettaa.” Emmi 7v

Esiopetusta järjestetään Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti siten, että kaikkien lasten kasvu, kehitys ja oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin.

Esiopetuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista opetusta ja kasvatusta, jota lapselle annetaan joko päivähoidossa tai peruskoulussa ennen oppivelvollisuutta.

Toiminnassa lapsi on keskipiste ja toteuttaja. Hänelle tulee antaa aineksia tunteiden, toimintamallien, leikkien ja oman ajattelun kehittämiseen.

Ryhmässä lapsi nähdään sekä yksilönä, että suhteessa muihin lapsiin. Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen merkitsee lapsen oikeutta olla oma itsensä ja mahdollisuutta kasvaa itseään arvostavaksi persoonaksi. Vuorovaikutuksen myötä lapsi oppii ryhmätyöskentelytaitoja, noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä sekä ottamaan vastuuta omasta ja yhteisön toiminnasta.

Oppimisedellytyksiä ja –valmiuksia tuetaan tarjoamalla lapselle myönteisiä oppimiskokemuksia ottamalla huomioon hänen vahvat puolensa. Yksittäisiä tietoja ja taitoja tärkeämpää on, että lapsen kiinnostusta oppimiseen tuetaan. Tärkeänä esiopetuksessa pidetään myös sitä, että lapsen arkielämän taidot vahvistuvat ja että hänellä on terve itseluottamus muuttuvassa yhteiskunnassa

Esiopetuksen tarkoituksena on luoda luontainen kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen yhteistyössä huoltajien kanssa. Esi- ja alkuopetuksessa luodaan perusta koko elämän kestävälle oppimiselle sekä motivaation, että työtottumusten kannalta.

2. OPPIMISKÄSITYS

” Oppiminen tarkoittaa sitä, että tietää asioita. Että oppii lukemaan, tekemään matikkaa laskemaan sataan. Ville 6v

”Ennen ei osannu ommella ja sit osaaki.” Antti 7v

Esiopetuksessa oppiminen on aktiivinen aiempaan tietopohjaan perustuva prosessi. Tietoa ei voida suoraan siirtää lapselle, vaan oppiminen tapahtuu lapsen aiemmin opittujen käsitysten ja uusien tietojen pohjalta. Lapsen omat kiinnostuksen kohteet, kokemukset, lähiympäristö ja ongelman ratkaisukyky muodostavat oppimisen perustan. Opettaja ohjaa konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä ongelmien ratkaisua. Tavoitteena on, että lapsi pystyisi tiedostamaan tavan, jolla hän oppii. Myönteinen käsitys itsestään oppijana on myös tärkeä osa tätä prosessia.

Oppimisen ilon säilyttäminen on tärkeää. Oppimista tapahtuu myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joten ryhmän merkitys otetaan huomioon opetus- ja oppimistapahtuman suunnittelussa. Toiminta ryhmässä antaa lapselle käsityksen siitä miten tietoa voidaan jakaa ja miten paljon yhdessä tekemällä saadaan aikaan. Lapset antavat toisilleen virikkeitä ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen.

3. OPPIMISYMPÄRISTÖ

” Oppimisympäristö tarkoittaa sitä, että oppii ympäristöstään vaikka ötököitä.” Niko 6v

” Ympäristössä voi oppia jotain esim. jos on leikkipuisto, siellä voi oppii vaikka keinumaan.” Emmi 7v

Oppimisympäristö sisältää tilat, välineet, materiaalit, lähiympäristön, ilmapiirin sekä lapsen ohjauksen. Hyvä oppimisympäristö antaa riittäviä haasteita lapsen kehitykselle, herättää lapsen uteliaisuuden, tukee lapsen aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden tasapuoliselle vuorovaikutukselle.

Ympäristö tulisi olla muunneltavissa, jolloin jokaiselle lapselle voidaan tarjota mahdollisuus monipuoliseen toimintaan ja omaan rauhaan. Kiireetön ympäristö tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oman toiminnan arviointia. Työskentelyvälineet ovat lasten ulottuvilla ja he oppivat huolehtimaan niistä itsenäisesti. Oppimisvälineistö tukee lapsen kehitystä nykyisen tietoyhteiskunnan jäseneksi.

Hyvä oppimisympäristö on esteettisesti miellyttävä ja vaaraton. Ilmapiiri on turvallinen, positiivinen ja rohkaiseva. Aikuisten ja lasten välillä on aito ja lämmin vuorovaikutus-suhde. Toiminnan edellytyksenä on, että lapsi pystyy luottamaan ryhmän aikuisiin ja kokee olonsa turvalliseksi. Ympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja arviointiin osallistuvat henkilökunta, lapset ja lasten huoltajat.

4. OPETUSMENETELMÄT- JA TYÖTAVAT

” Leikki on lasten työtä. Se on hauskaa, vielä hauskempaa kuin aikuisilla tietokoneen ääressä. Leikissä on kivoja juttuja, saa olla piilossa ja hiippailla.” Emmi 7v

” Lasten työ. Ei saa olla liian rajua, voi tulla tappelu helposti. Voi olla autoleikkejä, eläinleikkejä, jossa ei hyökätä kimppuun. Piiloleikki ja vakoilu. Vakoilussa tulee hiki.” Samuli 6v

Oppiminen tapahtuu kokeilemisen, tutkimisen, aktiivisen osallistumisen, tiedon hankinnan ja ongelmien ratkaisemisen kautta vuorovaikutuksessa aikuisten ja toisten lasten kanssa. Lapsen luova ajattelu kehittyy, kun hän saa ratkaista ongelmia, selittää ja perustella menettelytapojaan sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan uusissa tilanteissa. Lapsi harjoittelee pohtimaan syy-seuraussuhteita ja tekemään oikeita johtopäätöksiä. Toiminnan tulee olla riittävän haasteellista ja tarkoituksenmukaista.

Opettajan tehtävänä on aktiivisesti havainnoida lapsen toimintaa ja ohjata lasta jäsentämään kokemuksiaan. Opettaja ohjaa lasta tiedostamaan omaa oppimistaan ja auttaa lasta arvioimaan omaa työskentelyään. Opettaja tukee ja kannustaa lasta sekä iloitsee yhdessä lapsen kanssa onnistumisen kokemuksista.

Esiopetuksen työtavat pohjautuvat leikinomaiseen lapsen omasta kehitystasosta lähtevään toimintaan. Toiminta edistää lapsen kielen kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Leikkiessään lapsi käsittelee sitä, mitä on parhaillaan oppimassa. Hän ilmaisee tunteitaan ja kokeilee uusia asioita omaehtoisesti ilman ulkopuolisia vaatimuksia. Aikuinen voi tehdä havaintoja niistä asioista, jotka lasta kiinnostavat ja mikä on hänen käsityksensä ympäröivästä maailmasta. Leikit voidaan jakaa lasten itsensä luomiin ja heitä varten kehitettyihin leikkeihin. Rooli-, rakentelu-, näytelmä- ja käsinukkeleikit ovat usein lasten itsensä luomia. Lapsia varten kehitettyihin leikkeihin kuuluvat liikunta- ja didaktiset leikit eli sääntöleikit.

Roolileikin suunnitelmallisuus ilmenee neuvotteluina siitä, mitä leikitään ja mitä leikissä tarvitaan. Ne harjoittavat lasta toimimaan arkipäivän vuorovaikutustilanteissa. Näytelmä- ja nukketeatteri kehittävät lapsen kieltä ja mielikuvitusta. Rakenteluleikit, joissa käsitellään mittasuhteita, vertaillaan määriä, kokoja, pituuksia, jotka luovat pohjaa matemaattisille valmiuksille. Sääntöleikeillä on ennalta määrätty sisältö ja kiinteä toimintajärjestys. Sääntöleikkien kautta lapsi oppii suunnittelemaan toimintaansa, toimimaan ryhmän jäsenenä ja noudattamaan ohjeita.

5. ESIOPETUKSEN YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

- Lapsen myönteisen minäkuvan vahvistaminen sekä itseluottamuksen kehittäminen. Hän oppii arvostamaan omia sekä muiden tunteita.

- Lapsi omaksuu perustietoja ja taitoja leikin ja liikunnan avulla eri alueilta oman ikätasonsa mukaisesti.

- Lapsi säilyttää oppimisen ilon ja uskaltaa rohkeasti kohdata uudet haasteet oppimisessa.

- Lapsi oppii pohtimaan oikeaa ja väärää. Hän opettelee arvioimaan omia kykyjään ja käyttäytymistään.

- Lapsi oppii toimimaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti toisten lasten kanssa. Hän hyväksyy ihmisten sekä muiden kulttuurien erilaisuuden.

- Lapsi opettelee hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä.

- Lapsi opettelee hallitsemaan itseään ja selviytymään arkipäivän tilanteista.

- Lapsen kyky ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuu, kun hän saa tutustua eri taidemuotoihin sekä paikalliseen että kansalliseen kulttuuriin.

- Lapsi opettelee arvostamaan luontoa ja oppii ottamaan vastuuta ympäristöstään.

6. ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT

Eheyttäminen

Esiopetuksessa ei ole oppiainejakoa, vaan keskeistä esiopetuksen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on opetuksen eheyttäminen eli sisältöalueiden yhdistäminen mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Opittavan asian tulee olla lähellä lapsen maailmaa, jotta lapsi voisi kytkeä toimintojen välille merkitysyhteyksiä. Lapset tulee ottaa mukaan sisältöalueiden suunnitteluun, jotta heille tärkeät asiat tulevat huomioiduksi. Toiminnan suunnittelussa edetään tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksesta käsitteelliseen ajatteluun. Sisältöalueilla on välineellinen arvo esiopetuksessa, sillä tärkeämpää on, että lapsen työskentelytaidot ja oppimisvalmiudet kehittyvät. Sisältöalueiden avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja iloitsee itsestään oppijana. Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. Asikkalassa sisältöaluesuunnitelma päivitetään joka toimintakaudelle.

6.1 Kieli ja vuorovaikutus

Esiopetuksen tulee tukea lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat. Lapsi totuttautuu kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havaintojaan ja päätelmiään. Ryhmän jäsenenä hän totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisen puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan.

Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia sekä kertovia tietotekstejä. Hänen kanssaan leikitään kielellä runojen, lorujen ja riimittelyn avulla niin, että hän saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan. Lapsi eläytyy kuulemaansa, hän saa aineksia ajatteluunsa ja hänen kykynsä ymmärtää omaa ja toisten elämää vahvistuu. Hän kiinnostuu kysymään ja tekemään päätelmiä sekä arvioimaan kuulemaansa myös kriittisesti.

Tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puheeksi sekä aikuisten antaman mallin että omien kirjoittamis- ja lukemisyritysten avulla.

6.2 Matematiikka

Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen toimijan rooli ja häntä ohjataan kiinnittämään huomiota tavallisiin arkipäivän tilanteissa esiin tuleviin matemaattisiin ilmiöihin. Samalla lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaan tuetaan.

Keskeisimpinä tavoitteina ovat erilaisten matemaattisten käsitteiden ja lukujonotaitojen ymmärtäminen sekä tavallisimpien geometristen kappaleiden ja kuvioiden tunnistaminen. Lapsi oppii myös luokittelemaan, vertailemaan ja järjestämään esineitä, ilmiöitä, eliöitä, kappaleita ja kuvioita niiden muotojen, värien ja muiden ominaisuuksien perusteella. Lasta myös ohjataan ja kannustetaan itsenäiseen ongelmanratkaisuun ja päättelyyn.

Ajantajun kehittymistä harjoitellaan päivärytmin myötä. Myös erilaiset pituuden, tilavuuden ja massan mittaamiseen liittyvät harjoitteet liittyvät tiiviisti esiopetuksen tavoitteisiin. Aikuisen tehtävä on luoda ja rakentaa sellainen oppimisympäristö, joka tukee yksilöllisen matemaattisen ajattelun kehittymistä.

6.3 Etiikka- ja katsomus

Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta, kulttuurista katsomuskasvatusta ja uskontokasvatusta. Eettinen kasvatus on yleisesti hyväksyttyjen arvojen opettamista ja välittämistä kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Se lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen lähiympäristöön. Lasta ohjataan erottamaan oikea ja väärä, hyvä ja paha. Näitä taitoja harjoitellaan lasten välisissä leikkitilanteissa päivittäin. Aikuisen rooli on antaa tukea oikealle käytökselle ja ohjata lasta eettisen ajattelun kehittymiseen.

Kulttuurisessa katsomuskasvatuksessa lasta ohjataan tuntemaan, kunnioittamaan ja arvostamaan kotiseutumme kulttuuri- ja luontoperintöä. Elämänkatsomustietokasvatuksen tarkoituksena on kehittää lapsen kykyjä kohdata ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin ja ihmisen ja luonnon suhteeseen liittyviä kysymyksiä. Lasta kannustetaan suvaitsevaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja reiluun toimintaan.

Uskontokasvatuksen päävastuu on vanhemmilla. Esiopetuksessa lapselle annetaan ja tarjotaan valmiuksia kohdata uskontoon liittyviä asioita. Esiopetuksessa käydään läpi kirkollisia juhlia vastaamalla lasten kysymyksiin siitä, miksi niitä vietetään. Yhteistyötä tehdään Asikkalan seurakunnan lapsityön kanssa.

6.4 Ympäristö – ja luonnontieto

Esiopetuksen tavoitteena ympäristö- ja luonnontiedossa on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan niin luonnonvaraista kuin rakennettuakin ympäristöä. Lasta kannustetaan ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuus omassa toiminnassa ja toimimaan ympäristöä säästäen ja hoitaen. Asikkalassa on monipuoliset mahdollisuudet tutustua luontoon esim. vesistöihin tai ulkoilualueisiin.

Esiopetuksen tehtävänä on tarjota lapselle mahdollisuus tutkia ympäristöön liittyviä asioita, ilmiöitä ja tapahtumia. Tätä lapsi tekee havainnoiden, aistien ja erilaisia apukeinoja ja välineitä hyväksi käyttäen. Lasta myös kannustetaan tekemään havaintoja elävästä ja elottomasta luonnosta eri vuodenaikoina ja häntä tutustutetaan kestävään kehitykseen ja luonnonsuojeluun esimerkiksi kierrätyksen opettelun keinoin.

6.5. Terveys

Esiopetuksessa edistetään lapsen kokonaisvaltaista terveyttä. Lasta kannustetaan ottamaan vastuuta arkipäivän tilanteissa omasta hyvinvoinnistaan. Häntä opetetaan huolehtimaan terveellisistä ruokatottumuksista, hyvistä ruokailutavoista sekä päivittäisestä hygieniasta sekä liikkumaan päivittäin riittävästi ja turvallisesti.

6.6 Fyysinen ja motorinen kehitys

Riittävä ja monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Liikunnallisten leikkien ja pelien avulla lapsen fyysinen kunto harjaantuu ja lapsi oppii motorisia perustaitoja. Lapsi tutustuu myös eri liikuntavälineisiin sekä liikuntalajeihin kuten esim. hiihtoon ja luisteluun. Ohjatun liikunnan lisäksi tuetaan lasta omaehtoiseen liikkumiseen. Näin lapsi kiinnostuu oman kehonsa toiminnasta ja oppii huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa esim. kirjainten ja numeroiden jäljentämisessä ja saksien käytössä.

6.7. Taide ja kulttuuri

Esiopetuksen taidekasvatuksella pyritään edistämään lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Lapsen luovuus, mielikuvitus sekä itseilmaisu kehittyvät kuvia tekemällä, esineitä luomalla, laulamalla, soittamalla ja erilaisin draaman keinoin.

Lapsen oppimisprosesseja syvennetään ohjaamalla häntä pitkäjänteiseen taiteen työstämiseen suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin tutustuttamalla häntä erilaisiin materiaaleihin ja työtapoihin. Lasta ohjataan arvostamaan omaa sekä muiden tekemiä töitä. Onnistumisen kokemukset ja omien taitojen hyväksyminen kasvattavat lapsen itsetuntoa ja hänen aistiherkkyytensä ja avaruudellinen hahmottaminen kehittyvät. Lapsen mediakriittisyyteen pyritään erilaisin mediakasvatuksen keinoin kuten sanomalehti, tv ja internet. Keväisin Asikkalassa järjestetään esioppilaiden kädentöistä taidenäyttely Jokirannan huvilassa.

7. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

7.1 Esiopetuksen yleinen tuki

Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen, sillä opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää tukea heti tarpeen ilmetessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapseen, jonka perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhäisemmäksi. On tarpeen havaita sekä lapseen että esiopetuksen toteuttamiseen ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät.

Esiopetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että lapsen oikeus tukeen toteutuu käytännössä. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja, yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Erityislastentarhanopettajan tai erityisopettajan työpanosta voidaan käyttää esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Lapsen siirtyessä muusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen huolehditaan tuen jatkumisesta.

7.2 Esiopetuksen tehostettu tuki

Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Se on kokonaisvaltaisempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasautumista ja se perustuu aina pedagogiseen arvioon.

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen aikana korostuu erityislastentarhanopettajan tai erityisopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Myös esiopetuksen oppilashuollon osuutta lapsen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan.

Lapsen kasvua ja oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten

Lapsen esiopetuksen opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Tämän käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänelle laadittavaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan.

7.3 Esiopetuksen erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Se muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen kaikista käytettävissä olevista tukimuodoista.

Lapsen oikeusturvan ja esiopetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Siinä määritetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustaja palvelut ja muut mahdolliset palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka niiden aikana, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin.

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava huoltajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten tarvitaan

-        lapsen esiopetuksesta vastaavalta opettajalta selvitys lapsen oppimisen etenemisestä

-        moniammatillisena esiopetuksen oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta sekä lapsen kokonaistilanteesta

Selvitysten perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee päätöksen lapsen erityisen tuen tarpeesta.

Pedagogisen selvityksen lisäksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittuja suunnitelmia.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee esiopetuksen aikana tarkistaa lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea.

7.4 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa

7.4.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Sen tavoitteena on turvata lapsen hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä huoltajan kanssa. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta lapsen tilanteesta ja auttaa opettajan oman työn suunnittelua. Se helpottaa myös opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen arvioinnille. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa muut asiantuntijat

Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti muita laadittuja suunnitelmia. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Lapsen esiopetuksenoppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Asikkalassa jokaiselle lapselle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma toimintakauden alkaessa. Sitä päivitetään tarvittaessa väliarviointikeskusteluilla vuoden vaihteen jälkeen. Toimintakauden päättyessä käydään keskustelu, jossa arvioidaan kulunutta vuotta ja sitä, miten asetetut tavoitteet on saavutettu.

7.4.2 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan aina lapselle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan kanssa ellei siihen ole ilmeistä estettä. Lapselle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee lapsen kasvua ja oppimista. Asikkalassa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa käytetään myös tehostetun tuen suunnitelmana. Pedagoginen arvio, joka laaditaan yhteistyössä esikoulun opettajan, huoltajien, kiertävän erityislastentarhanopettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa lisätään oppimissuunnitelman liitteeksi. Pedagogista arviota täydennetään moniammatillisessa työryhmässä Erikassa ja suunnitelman toimivuus tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa.

     7.4.3 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtaisen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Esikoulun opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa ellei siihen ole ilmeistä estettä. Suunnitelmaan kirjataan myös huoltajan tuki kotona. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. Asikkalassa tehtävää hoitaa Erika työryhmä.(Liite)

HOJKSissa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Siihen voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Suunnitelma tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi. HOJKSia muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä esiopetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa.

8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA

8.1 Erityisopetus

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista. Sellaisen lapsen, jolle on tehty erityisen tuen päätös, esiopetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.

HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeen­panoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetukset keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki lapset voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Erityisopetuksen aikana tarvitaan erityislastentarhanopettajan ja erityisopettajan asiantuntijuutta.

8.2 Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, oppivelvollisuus alkaa vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.

Asikkalassa erityisopetuspäätökset kuuluvat sivistystoimenjohtajan vastuualueeseen.

8.3 Esiopetuksen muu tuki

8.3.1 Yhteistyö kodin kanssa

Lapsi elää samanaikaisesti kodin, esiopetuksen ja muun mahdollisen varhaiskasvatuksen vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja tuntemus omasta lapsestaan. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta.

Asikkalassa huoltajille järjestetään infotilaisuus/vanhempainilta toimintakauden alussa. Tilaisuudessa jaetaan yleistä tietoa esiopetuksen tavoitteista ja toimintaperiaatteista

8.3.2 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata esiopetuksessa olevalle lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset sekä mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Lapsen omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa.

8.4 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

8.4.1 Oppilashuolto

Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä.

Oppilashuollon tehtävänä on seurata ja tukea jokaisen lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea lasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten lasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Asikkalassa esiopetuksessa järjestetään yhteisneuvottelu aloittaneista esikoululaisista neuvolan kanssa toimintakauden alussa. Neuvotteluun osallistuvat esikoulunopettaja, terveydenhoitaja, KELTO ja muut tarvittavat asiantuntijat. Koulun ja esiopetuksen välinen siirtoneuvottelu pidetään keväällä. Neuvottelussa käydään läpi kulunutta esiopetusvuotta.

Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön

ja terveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon lapsen kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi.

Asikkalassa esioppilaiden oppilashuolto rakentuu lapsi- ja toimipaikkakohtaisesti. Tavoitteena on oppilashuoltotyöryhmien kokoontuminen esiopetuspaikoittain vähintään kaksi kertaa toimintakauden aikana. Oppilashuoltotyöryhmässä kartoitetaan tarvittavia tukitoimenpiteitä ja suunnitellaan niiden toteutusta.

Keskeisinä oppilashuollon toteuttajina ja konsultteina esiopetuksen henkilöstölle toimivat kiertävä erityislastentarhanopettaja, psykologi, koulukuraattori ja terveydenhoitajat. Kouluterveydenhoitajat tapaavat esikoululaiset terveystarkastuksen yhteydessä. Psykologi pitää tarvittaessa koulutulokkaiden ryhmäarvioinnin toimintakauden aikana ja tekee lapselle mahdollisesti myös yksilötutkimuksen. Tarvittaessa koulupsykologi ohjaa jatkotutkimuksiin.

Moniammatillinen työryhmä Erika kokoontuu toimintakauden aikana n. 4-5 kertaa. Työryhmässä käsitellään keskitetysti kaikkia Asikkalassa tehostettua ja erityistä tukea saavien esioppilaiden asioita. Ryhmän jäseniä ovat esiopetuksen yhteyshenkilö, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päivähoitopäällikkö, koulupsykologi, terveyskeskuspsykologi, terveydenhoitaja, alkuopetuksen erityisluokanopettaja, erityisen tuen resurssikeskuksen johtaja ja koulukuraattori. Tarvittaessa mukana on toimintaterapeutti, puheterapeutti, erityislastentarhanopettaja ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Työryhmässä koordinoidaan ja kehitetään yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä sekä pohditaan keinoja erityistä tukea tarvitsevien lasten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Työryhmä pyrkii löytämään tarkoituksenmukaisen koulumuodon oppilaille ja toimii myös esiopetusta konsultoivana työryhmänä.

Esiopetuksen ruokailu

Opetukseen osallistuvalle on annettava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys: terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Mikäli lapsi tarvitsee erityisruokavaliota, huoltajien tulee toimittaa terveydenhoitajan tai lääkärin lausunto esiopetushenkilöstölle.

8.4.2 Turvallisuuden edistäminen

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja esiopetuksen henkilöstön turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan lapsen ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Asikkalassa on laadittu turvallisuussuunnitelma, jossa kuvataan työnjako ja toimenpiteet erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden varalta. Henkilökunnan ensiaputaitoja päivitetään säännöllisesti.

Esioppilaille järjestetään kuljetus esiopetukseen perusopetuslain ja sivistyslautakunnan määrittämien normien mukaisesti. Liikennekasvatuksesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa ohjaten lapsia vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen liikenteessä.

8.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.

Esiopetuksessa lapsen asian käsittelyn voidaan katsoa kuuluvan välittömästi päiväkodinjohtajalle, esiopetuksen opettajalle ja erityislastentarhanopettajalle. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kuitenkin kunkin käsiteltävän asian perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.

Oppilashuoltoon osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä myös esiopetuksessa oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta esiopetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

     9. KIELI – JA KULTTUURIVÄHEMMISTÖJEN ESIOPETUS

Esiopetuksessa toteutetaan yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita lasten taustat huomioon ottaen. Opetuksella tuetaan suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin.

Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että myös hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja ne näkyvät esiopetuksen arkipäivässä. Huoltajien ja henkilökunnan osuus lapsen itsetunnon vahvistajana korostuu silloin kun lapsella ei ole samaistumiskohteita omasta kulttuuristaan.

10. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Asikkalassa esiopetusta järjestetään sekä päiväkodissa että koulujen yhteydessä olevissa erillisissä esiopetusryhmissä vähintään 700 tuntia toimintakaudessa, keskimäärin 4 tuntia päivässä. Yksiköissä noudatetaan sivistyslautakunnan hyväksymiä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. Kouluilla toimivissa osapäiväryhmissä lapsille tulevat tutuiksi koulun säännöt ja tavat luonnollisella tavalla.

Päiväkodissa järjestettävä esiopetus on osa laajempaa varhaiskasvatusta. Lasten päivä rakentuu normaalista hoitopäivän toiminnasta sekä erillisistä opetustuokioista. Lapsen päivä pyritään rakentamaan kokonaisuudeksi, jossa huomioidaan sekä esiopetuksen että muun varhaiskasvatuksen tavoitteet. Toiminnassa huomioidaan mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin sekä yhdessä tekemiseen ja oppimiseen että yksilöllisiin tarpeisiin.

11. ARVIOINTI

11.1 Lapsen arviointi

Arvioinnin tarkoituksena esiopetuksessa on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä myönteisen minäkuvan kehittymistä. Lapsen kehittyminen ja oppimisen seuranta on jatkuva prosessi. Se on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja kannustavaa, lapsen vahvuuksia korostavaa.

Esiopetuksessa arvioidaan sitä, miten hyvin lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmassa tai muulla tavoin asetetut tavoitteet toteutuvat. Palautetta annetaan opettajan ja huoltajien sekä mahdollisesti myös lapsen kanssa käytävissä säännöllisissä keskusteluissa. Huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua lapsen väliarviointiin.

Lapsen edellytyksiä itsearviointiin edistetään. Se antaa lapselle tietoa omasta oppimisesta ja vahvistaa itsetuntemusta. Portfolio eli kasvun kansio on luonteva lapsen itsearvioinnin väline esiopetuksessa, sillä se kootaan lapsen omista töistä. Kansio välittää tietoa tapahtumista, toiminnasta, opituista ja koetuista asioista. Tärkeää on, että lapsi itse aktiivisesti osallistuu portfolion kokoamiseen ja omien töiden esittelyyn. Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus.

11.2 Opetussuunnitelman arviointi

Opetussuunnitelma on muuntuva ja kehittyvä. Sen tulee ottaa huomioon yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Asikkalassa opetussuunnitelmaa ja toimintaa arvioidaan esikoulunopettajien säännöllisesti koontuvissa palavereissa. Sisältöalue suunnitelma päivitetään toimintakauden alkaessa ja siten varmistetaan, että eri yksiköissä toteutuvat samat tavoitteet.